Anneli Sauli. Kuva: Pirkanmaan elokuvakeskus
ELOKUVA | Saara Cantellin dokumentti Anneli Saulista on uskottava. Annelin aika on täynnä aitoa puhetta ja railakasta naurua.
”Nuoremmille ohjaajille Anneli oli konkari, joka osasi työnsä ja antoi palaa.”
ARVOSTELU
Annelin aika
- Ohjaus: Saara Cantell
- Pääosassa: Anneli Sauli
- Ensi-ilta: 8.11.2024
Annelin aika on rohkean naisen muotokuva. Anneli Sauli (Pakkasvirta, o.s. Heikkilä, ent. Savolainen) syntyi vuonna 1932 Pyhäjoella, Ypperissä Keski-Pohjanmaalla kohtuullisen kokoiselle maatilalle. Äiti ja Anneli asuivat isovanhempien ja useiden enojen kanssa samassa taloudessa.
Annelin biologinen isä on romani, jota kutsuttiin nimellä Kaunis-Valte. Varsinaisena isänä hänellä oli lapsuudesta asti äidin aviomies, rovaniemeläissyntyinen Tapio Savolainen, jota Anneli pitää hyvänä isänä. Työväenliikkeen ihmisenä tunnettu Tapio opetti Annelille arvot ja asenteet, jotka hän säilytti elämänsä loppuun saakka.
Anneli Savolainen ei kelvannut näyttelijän nimeksi, joten käyttöön otettiin taiteilijanimi Anneli Sauli. Myöhemmin hänet kutsuttiin Saksaan, jossa kuvatuissa elokuvissa taiteilijanimi oli ”Ann Savo”.
Anneli Saulin näyttelijänura alkoi Hilja, maitotyttö -elokuvasta (1953), johon Toivo J. Särkkä hänet halusi. Elokuva löi Anneliin leiman, niin kollegoiden kuin katsojien mielissä. Anneli Sauli riisuutuu elokuvassa uimaan mennessään alasti ja häntä kuvataan valoa vasten takaapäin. Temppua käytettiin häntä kuvattaessa muutaman kerran myöhemminkin, säädyllisesti.
Saulin huono kohtelu sai osittain alkunsa tuosta kohtauksesta. Häntä myös haukuttiin mustalaiseksi ja häntä hyljeksivät alkuvuosina niin mies- kuin erityisesti naispuoliset kollegat.
* *
Kerran Sauli sai tapella ohjaajaa vastaan, joka yritti raiskata hänet maskeeraajan vahtiessa ovea. Eikä vääryys ollut ainoa Saulin kokema suomalaisen elokuvan parissa uransa alkuvuosina työskennellessään.
Dokumentissa on 2000-luvulta pätkä, jossa elokuvatutkija ja toimittaja Antti Alanen arvioi kriittisesti Annelin Suomessa ja Saksassa tekemiä elokuvia. Moista en ole aikaisemmin kuullut kenenkään muun kokeneen elokuvanäyttelijän kohdalla. Eiväthän tuon ajan muiden näyttelijöiden tekemät elokuvat eroa laadullisesti Annelin tekemistä; on hyviä ja on huonoja. Erityisesti mieleen ovat jääneet Mika Waltarin kirjoittama ja Aarne Tarkaksen ohjaama Jokin ihmisessä (1956) ja William Markuksen ohjaama Miriam (1957).
Saksan-reissu loppui raskauteen, jonka päätti avioliiton Åke Lindmanin kanssa ja työt elokuvissa. Lapsen syntymää seurasi kolme vuotta kestänyt avioliitto Jaakko Pakkasvirran kanssa. Sen loppumista Anneli jäi hieman harmittelemaan. Lapsen isä ei ollut Pakkasvirta vaan kirjailija Markku Lahtela.
Politiikkaan Anneli tutustui jo nuorena isäpuolensa Tapio Savolaisen myötä. Kun Anneli sai vakipestin Joensuun teatterissa (1971–1996), hän ryhtyi samaan aikaan aktiiviseksi jäseneksi niin Suomen Mustalaisyhdistyksessä (nyk. Suomen Romaniyhdistys r.y) kuin SKP:ssa. Hän oli ehdolla eduskuntavaaleissa pari kertaa 2000-luvulla.
* *
Saara Cantell on antanut Annelin kertoa elämästään, josta voi ohjaajan sanoin todeta, ettei sitä uskoisi kukaan, jos tarinasta olisi tehty fiktio.
Anneli Sauli on suomalaisista naisnäyttelijöistä luultavasti väärinymmärretyin. Häntä kohdeltiin uran alkuvuosina huonosti ja hänen taitojansa aliarvioitiin.
Onneksi Anneli Saulin löysivät myöhemmin nuoremman polven ohjaajat 1980- ja erityisesti 1990-luvulla niin teatteriin kuin tv-sarjoihin ja elokuviin. Heille Anneli oli konkari, joka osasi työnsä ja antoi palaa.
Televisiossa Anneli Sauli on näytellyt muun muassa Carl Mestertonin ohjaamassa Hovimäessä (1999–2000) ja Kari Väänäsen ohjaamassa Taivaantulet-sarjassa (2013). Hänen viimeiseksi työkseen ruudulla jäi rooli Syke-sarjassa (2020).
Aki Kaurismäki löysi Annelin elokuvaan Mies vailla menneisyyttä (2002) ja Saara Cantell elokuvaansa Kohtaamisia (2009).
Annelin aika -elokuvan parasta antia ovat Anneli Saulin omat jutut, joissa jokainen saa ansionsa mukaan. Hänen rakkauselämäänsä on kuulunut rakastumisia ja suhteiden päättymisiä niin Suomessa kuin Saksassa – ei vähempää eikä enempää kuin meillä muillakaan. Saulilla on tytär, jonka kanssa hänellä on hyvät välit, ja tyttärellä kaksi poikaa, isoäidin iloksi.
Anneli Sauli kuoli Helsingissä vuonna 2022. Hän oli 89-vuotias. Pitkän ja monipuolisen elämän dokumentointi on onnistunut ohjaaja Saara Cantellilta hyvin. Kaksikon juttutuokiot sohvalla ovat täynnä aitoa puhetta ja railakasta naurua, itselle ja muille.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Bhutaniin saapuu demokratia ja amerikkalainen aseen ostaja – arviossa The Monk and the Gun
ELOKUVA | Pawo Choyning Dorjin ohjaama ensi-iltaelokuva kertoo tärkeistä tapahtumista lempeästi.
Ikääntyneiden ihmisten suloinen rakkaus koskettaa – arviossa ensi-iltaelokuva Pieni pala kakkua
ELOKUVA | Maryam Moghadamin ja Behtash Sanaeehan ohjaama ensi-iltadraama on viehättävä tarina rakkaudesta ja elämänilosta.
Ihmissuhteita ei korjata rahalla, kuten ei ilmastonmuutostakaan – arviossa Arto Halosen Jälkeemme vedenpaisumus
ELOKUVA | Dokumenttiohjaajakin tunnettu Arto Halonen lähestyy ihmisiä luontevasti omina itsenään ja osaa kertoa hyviä tarinoita, fiktionakin.
Anna Kendrickin esikoisohjaus ei ole kevyttä viihdettä – arviossa Woman of the Hour
ELOKUVA | Näyttelijänä tunnetun Kendrickin ohjaus pohjautuu sarjamurhaaja Rodney Alcalan hahmoon. Naisen asema 1970-luvun viihdeteollisuudessa saattoi olla jopa hengenvaarallinen.