Uusi dokumentti käy seikkaperäisesti läpi Hilma af Klintin elämänkaaren ja tuotannon. Kuva: Cinema Mondo
ELOKUVA | Hilma af Klint oli ovela nainen, joka toteutti kutsumustaan. Hän on se, jonka syliin lankeavat abstraktin maalaustaiteen kultakäädyt, kun ahne taidekauppias jää nuolemaan näppejään.
”Hilma af Klint oli ajassa kiinni, ei höpsähtänyt erakko. Myös suomalaiset eturivin taiteilijat Akseli Gallen-Kallelaa ja Sibeliusta myöten olivat kiinnostuneita spiritualistisista aatteista. Hilma af Klintille ne olivat elämänsisältö, mentaliteetti ja uuden ilmaisun väline.”
ARVOSTELU
Hilma af Klint – Ilmeisen tuolla puolen
- Ohjaus: Halina Dyrschka
- Käsikirjoitus: Halina Dyrschka
- Rooleissa: Petra van de Voort
- Musiikki: Damian Scholl
- Ensi-ilta: 14.8.2020.
Ruotsalainen, äitinsä puolelta suomenruotsalaisista sukujuurista ponnistava Hilma af Klint (1862–1944) sai kunnon taidekoulutuksen, maalasi aluksi uskottavia muotokuvia ja maisemia, mutta löysi nelikymppisenä todellisen minänsä ja valaistui ennen kokemattomalle taidenäkemykselle.
Siihen vaikuttivat teosofiset opinnot, antroposofia, spiritualismi ja matemaattinen lahjakkuus. Hilma af Klint alkoi maalata teoksia, jotka oli tarkoitettu vain oman sisäisen maailman kuvaamiseen ja asiaan perehtyneille.
Näissä töissä on myös automaattikirjoituksella piirrettyjä luonnoksia.
Hilma af Klint oli ajassa kiinni, ei höpsähtänyt erakko. Myös suomalaiset eturivin taiteilijat Akseli Gallen-Kallelaa ja Sibeliusta myöten olivat kiinnostuneita spiritualistisista aatteista.
Hilma af Klintille ne olivat elämänsisältö, mentaliteetti ja uuden ilmaisun väline.
* *
Saksalaisdokumentti menee af Klintin elämään ja uraan taidehistorioitsijoiden intohimolla ja ehkä kuivuudellakin. Puhuvia päitä riittää. Ansiokasta on se, miten he pohtivat, Julia Voss ja Tracey Baschkoff Guggenheimista äänekkäimpinä niin perin maskuliinisen taidekäsityksen horjuvuutta.
Kun estradille ponnahtivat neljänkymmenen vuoden kätköissä olon jälkeen af Klintin parhaimmillaan lähes seitsemän neliön teokset, joissa lumosivat symbolit, geometriset muodot, tarkan merkityksen mukaan käytetyt värit ja ornamentiikka, oli uudelleenarvioinnin aika.
* *
Hilma af Klintin abstraktin jakson maalaukset ovat innoittaneet jo miljoonaa näyttelykävijää. Taiteilijasta on tekeillä myös draamaelokuva ja ooppera. Kuva: Cinema Mondo
Mikä oli tämä nainen, ihminen, joka loi oman maailmansa ja viis veisasi taidekaupasta ja galleriapolitiikasta?
Hilma af Klint ei myynyt ainuttakaan abstraktiin kokoelmaansa kuuluvista runsaasta tuhannesta työstä ja kielsi myynnin myös testamenttilahjoituksessaan veljenpojaltaan Erik af Klintiltä. Tälle jäi Hilma-tädin kuoltua rapistunut ateljeekoti Munsön saarella Tukholman lähellä täynnä käsittämättömiä maalauksia, jotka siirtyivät sen jälkeen tuulen pieksemälle ullakolle Östermalmille.
Ja jotta ruotsalainen legenda ja tarina täydellistyisi, teoksia availtiin laatikoista vasta 1986.
Ja tässä käänteessä oli mukana jo suomalainen taidehistorioitsija Sixten Ringbom. Hän oli ensimmäisenä tajuamassa af Klintin häikäilemättömän suuruuden ja omnipotenssin. Hän oli myös asiantuntija Los Angelesin LACMAn näyttelyssä.
Helsingin Suomenlinnassa nähtiin Pohjoismaiden ensimmäinen af Klintin abstraktin taiteen näyttely vuonna 1988, kiitos professori Maaretta Jaukkurin.
Samassa yhteydessä myös moni tuon vaiheen maalauksista vasta pääsi oikeisiin kehyksiin. Mutta vasta New Yorkin Guggenheim-museon suuri kokoelmanäyttely 2013 avasi hanat. Hilma af Klintin abstrakti kokoelma pääsi tuolloin arvoiseensa tilaan, josta taiteilija oli haaveillut. Hänhän luonnosteli teoksilleen spiraalinmuotoista pyhäkköä, joka ei koskaan toteutunut, vaikka hän aneli hankkeeseen mukaan myös Rudolf Steineria.
New Yorkin Guggenheimhan on spiraalinmuotoinen.
* *
Vuoden 2013 jälkeen af Klintin abstraktin taiteen kokoelman on nähnyt miljoona näyttelyvierasta eri puolilla maailmaa.
Hilma af Klintin hautaa on ollut vaikea löytää Tukholman kirkkomaalta. Hänet on kätketty vanhempiensa kiven alle nimettömänä.
Koska taiteilijan työ on tärkeämpi kuin hän itse. Mikä mykistävä haaste some-ajallemme!
* *
Hilma af Klintin olevaisen tuolle puolen kurottava taidenäkemys on abstraktin taiteen perustaa. Kuva: Cinema Mondo
Hilma af Klint säilytti kristillisen vakaumuksensa loppuun asti mystikon kaistastaan huolimatta, mutta halusi kadota valkoiseen olevaisuuteen.
Hilma af Klint todella saa pohtimaan, miten taiteilijan pitää elää ja toimia. Hilma toteutti kutsumustaan ja siinä hengessä ahne taidekauppias jäi nuolemaan näppejään.
Eniten iloa tämän modernismin papittaren elämäntyöstä onkin taidemuseoille, taidehistorioitsijoille ja tutkijoille.
Siis heille, jotka oikeasti piittaavat taiteesta ja sen kehityksestä. Hyvä Hilma!
Anne Välinoro
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ridley Scottin Gladiator II on kelvollinen, vaan ei yhtä mahtava spektaakkeli kuin edeltäjänsä
ELOKUVA | Vaikka Ridley Scottilla on suurten spektaakkeleiden tekemisen mittakaava hallussaan, kaikki tuntui paljon tuoreemmalta ensimmäisen Gladiator-elokuvan aikoihin.
Entisen nuorison elämä on juhlia, juopottelua ja toisen etsintää – arviossa Samppa Batalin Omenavarkaat
ELOKUVA | Samppa Batalin ohjaama elokuva on ajan todellisuuteen pyrkivä tarina yhdestä päivästä ja yöstä yli kolmekymppisten elämässä.
