Russell Crowe on omatekoinen kohtalon jumala. Kuva: Unhinged Film Holdings LLC
ELOKUVA | Mystisesti ilmaantuva hirviömies vainoaa yksinhuoltajaäitiä halvan oloisessa psykologisessa trillerissä Rattiraivo. Elokuvasta ei saada suurta sukupuolten sotaa, eikä järin tuoretta toimintakauhuakaan.
”Rattiraivolla ja sen tekijöillä olisi hirmuisesti haluja nykyhetken ajan hengen, Zeitgeistin, määrittelijöiksi, mutta siihen se ei riitä.”
ARVOSTELU
Rattiraivo
- Ohjaus: Derrick Borte
- Pääosissa: Russell Crowe, Caren Pistorius, Gabriel Bateman, Austin P. McKenzie, Michael Papajohn
- Kesto: 1 h 30 min
- Ikäraja: K16
- Ensi-ilta: 31.7.2020
Naisautoilijan kärsimättömän kuuloinen tuuttaus ruuhkassa syöksee Rattiraivon miespäähenkilön maanisen, periksi antamattoman raivon valtaan. Mitättömältä vaikuttavilla pikkuseikoilla on tässä psykologisessa trillerissä väliä. Katsojan on syytä olla tarkkana, koska jo alkutekstien aikana kerrotaan muutamilla kuvilla, mitä nimettömän jokamiehen oloinen mies on äskettäin käynyt läpi. Järin suurta selitystä Rattiraivo ei anna kuin tyhjästä ilmaantuvalle hirviölleen.
* *
Vain pinnallisesti Rattiraivo viittaa yleistyneeseen töykeyteen ja hillittömiin raivotiloihin. Koska ihmisten oma elämä tuntuu luisuvan hallinnasta, turvaudutaan helpoimpiin keinoihin, kuten oman käden oikeuteen, jolla käydään ”kouluttamaan” kanssaihmisiä.
Naispäähenkilö Rachel (Caren Pistorius) on kroonisesti myöhässä, torkutteluun taipuvaisen naisen vastuulla olisi ehtiä omiin töihin ja lapsen kouluun, mutta nyt ei suju, sillä eteen näyttää jämähtänee avolava-auto, jossa ajatuksiinsa vajonnut mieskuljettaja ei tee elettäkään ajaakseen eteenpäin.
Caren Pistoriuksen esittämä yh-äiti joutuu liikenteessä hirviömiehen ahdistelemaksi trillerissä Rattiraivo. Kuva: Unhinged Film Holdings LLC
* *
Rachel tööttää minkä torvesta lähtee, rempaisee autonsa ohi avolavasta ja huitaisee vielä kädellään mokoman tientukkeen suuntaan.
Käy kuitenkin niin, että Rachel saa ohittamansa auton kuljettajasta seuraajan, joka vaatii anteeksipyyntöä. Pahoittelua ei heru ja mies jatkaa naiskuskin seuraamista vähemmän sovinnonhakuisissa merkeissä. Elokuvan käsikirjoittaja Carl Ellsworth kirjoitti kauhuelokuvaohjaaja Wes Cravenille Rachel McAdamsin esittämän naisen ahdistelusta lentomatkalla kertoneen trillerin Red Eye (2005). Rattiraivo kehkeytyy shokkikohtauksilla pilkutetuksi ahdistuneen tunnelman trilleriksi. Mies ajaa fallisen uhkaavasti murisevaa autoaan kuin ratsastaisi hyökkäykseen.
Mies mieltää itsensä kaikkien syrjäytyneisyyttä tuntevien miesten puolestapuhujaksi. Mies haluaa antaa nokkavalle letukalle – itseään sosiaalisessa asteikossa ylempänä olevalle naiselle – opetuksen käyttäytymisestä liikenteessä. Harmillisesti elokuvan tekijät eivät välitä antaa sen naispäähenkilölle tilaa kehittyä mieshirviötä tasaveroisesti vastustavaksi ihmiseksi.
* *
Hän ei tyydy pitämään pelkkää liikennekäytöskurssia, vaan yltyy murhaamaan naisen perheenjäseniä, ystäviä ja tuttavia ihan vain todentaakseen tälle millainen on todella huono päivä. Itsensä kohtalon jumalaksi ylentäneen miehen toimintaa helpottaa Rattiraivon vanhoista kauhuelokuvista muistuttava konservatiivinen moraali, jonka mukaan nainen saa aina rangaistuksen typeristä päätöksistään.
Rachel olisi saattanut välttyä kohtaamasta pahinta kauhuaan, mikäli ei olisi halunnut jäädä maleksimaan huoltoasemalle karkki- ja sipsitiskeille. Hän olisi voinut suoriutua suorinta tietä matkoihinsa kohtaamatta miestä enää.
Tiedän millainen on huono päivä ja voin järjestää sen teillekin, toteaa Russell Crowen esittämä ikävä ihminen trillerissä Rattiraivo. Kuva: Unhinged Film Holdings LLC
* *
Russell Crowe on melkoisen vakuuttava naisille ja maailmalle yleensä kaunaa kantavana miehenä. Hän päästää elokuvan paljastavimman repliikin kohdatessaan Rachelin avioerojuristin, Fredin (Austin P. McKenzie). Crowen hahmo tivaa tältä, onko hänkin niitä sontiaisia, jotka riistävät meikäläisiä, eli hänen itsensä kaltaisia miehiä syöksemällä heidät avioerojuridiikalla vielä suurempaan kurjuuteen kuin jossa he jo ovat. Lauseen sana meikäläiset on tämän vuoden poliittisesti ladatuin sana amerikkalaiselokuvassa, sillä se viittaa presidentti Donald Trumpin tyypillisiksi kannattajiksi miellettyihin häviäjämiehiin.
Rattiraivolla ja sen tekijöillä olisi hirmuisesti haluja nykyhetken ajan hengen, Zeitgeistin, määrittelijöiksi, mutta siihen ei riitä nippu kliseitä ja eksploitaatio-henkinen naisten ahdistelua ja shokeeraavaa väkivaltaa hyödyntävä tyylillisesti b-luokan trilleri.
Antti Selkokari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Josh Margolin kunnianosoitus isoäidilleen yhdistää huumoria ja toimintaa – arviossa Thelma
ELOKUVA | Thelma ja Ben ajavat skootterilla Los Angelesiin hakemaan oikeutta menetettyään puhelinhuijarille 10 000 dollaria.
Amerikkalaista historiaa tontin, talon ja sen asukkaiden kuvittamana – arviossa Here
ELOKUVA | Robert Zemeckisin teknologiaan tukeutuva elokuva perustuu Richard McGuiren kirjaan, jossa kerrotaan amerikkalaisten historiaa yhden paikan kautta.
