Suzume löytää mystisen rinnakkaismaailman. Kuva: SF Studios
ELOKUVA | Studio Ghiblin ollessa puolihiatuksella on Makoto Shinkai perinyt Hayao Miyazakin aseman Japanin kiinnostavimpana animaatio-ohjaajana.
”Suzume on hieno nuoren tytön kasvutarina, tarina siitä, miten käsitellä surua.”
ARVOSTELU
Suzume
(Suzume no tojimari)
- Japani, 2022.
- Ohjaus ja käsikirjoitus: Makoto Shinkai
- Ensi-ilta: 21.4.2023
Suzume on lukioikäinen tyttö eteläisellä Kyushun saarella. Eräänä päivänä hän kohtaa mystisen nuoren miehen, joka etsii raunioituneesta kylästä ovea. Suzume seuraa miestä tyttömäisen ihastuneena, mutta joutuu mukaan maailmoja syleilevään seikkailuun, joka vie hänet kahdentoista vuoden taakse, oman elämänsä traagisimpaan vaiheeseen.
Mystinen mies nimeltä Souta löytää hylätystä kylästä oven, joka avaa rinnakkaisen maailman. Souta on matkustanut ympäri Japania sulkemassa ovia, jotta tuonpuoleisesta ei pääsisi jättimäisiä matoja aiheuttamaan tuhoa. Tuonpuoleisen henget saavuttavat Soutan, ja Soutan muututtua kolmijalkaiseksi jakkaraksi Suzumen on pyrittävä hallitsemaan maailmaa tuhoavia voimia. Kuvioihin ilmestyy puhuva kissa, joka ei ole aivan niin herttainen karvapallero kuin miltä aluksi näyttää.
* *
Järjenvastaisesta fantasiajuonestaan huolimatta Suzume on vankasti kiinni Japanin nykytodellisuudessa ja arkisessa elämässä. Suzume on kotoisin Iwaten läänistä, Pohjois-Japanin rannikolta, jonne 3.11.2011 maanjäristyksen jälkeen iski valtava tsunami. Iwate oli todellisuudessa yksi pahimmin tsunamituhon uhriksi jääneitä seutuja. Suzumen äiti oli yksi tsunamin uhreista ja Suzume on asunut siitä lähtien tätinsä Tamakin luona.
Suzumen vuosikymmenten ajan tuntema suru ja kaipaus äitiään kohtaan on yksi Makoto Shinkain animaatioelokuvan keskeisistä teemoista. Souta ja Suzume rientävät ympäri Japania estämässä vastaavaa katastrofia.
Japanilaisessa mytologiassa maanjäristykset aiheuttaa valtava meren pohjassa asusteleva kissakala. Shinkain animaatiossa tuhon voimat on kuvallistettu aiempien katastrofien paikoilta nousevina valtavina matomaisina luonnonvoimina. Suzumen kaipaus kadonnutta lapsuutta kohtaan kuvallistuu animaatiossa kauniisti hylättyihin paikkoihin liittyvänä melankoliana.
Näitä paikkoja kulkiessa Suzumea auttavat niin reippaat yh-naiset kuin holtiton Soutan kaveri, joka lopulta osoittautuu ihan hyväksi tyypiksi. Hänen kauttaan elokuvaan tuodaan huumoria.
* *
Makoto Shinkai on tuonut aiempiinkin pitkiin elokuviinsa (Your Name, Ilmojen lapset) oikeita olemassaolevia paikkoja etenkin Tokiosta. Nyt Shinkai matkustaa animaatiossaan pitkin Japanin rannikkoa Kyushulta Iwateen saakka ja ikuistaa monia tunnettuja ja etenkin hylättyjä paikkoja matkan varrelta. Puolivälissä matkaa näyttäisi olevan Fukushima: kuvassa vilahtaa kyltti kielletystä vyöhykkeestä ja säkkejä, joihin on kuorittu radioaktiivista maanpintaa. Merenrannikkotaustalla jopa näkyy Fukushima dai-ichi -ydinvoimalan näköinen rakennus.
Tokio-jakson aikana ollaan keskeisellä Ochanomizun alueella. Aiemmissa animaatioissaan Makoto Shinkai on kuvannut etenkin Shinjukun aluetta. Nyt on siis siirrytty aivan keskelle Tokiota.
Suzumen arkielämä kuvataan nykypäivän mediamaailmaa hyödyntäväksi. Kadonnut Daijin-kissakin paikallistetaan kännykällä, koska ihmiset postaavat söpöstä julkisia kulkuneuvoja käyttävästä kissasta kuvia someen.
Suzume tuo hienosti esille myös tytön kasvatusvastuun yllättäen ottaneen Tamaki-tädin dilemman: tämä on uhrannut parhaat nuoruusvuotensa kasvattamalla sisarvainaansa lasta. Sekä Tamaki että Suzumen matkallaan tapaamat naiset ovatkin kaikki nykypäivän naisia, joilla on haluja muuhunkin kuin perinteiseen naisen osaan. Samalla elokuva on hieno nuoren tytön kasvutarina, tarina siitä, miten käsitellä surua.
* *
Animaation musiikki on jälleen Shinkain lempibändin Radwimpsin luomaa, mutta mukana musiikkia on ollut tekemässä myös elokuva- ja pelisäveltäjä Kazuma Jinnouchi. Radwimpsin tekemän Suzumen teemalaulun solistiksi on löydetty nouseva tähti Touka. Automatkan aikana kuullaan sarja tunnettuja japanilaisia poplauluja vuosikymmenten varrelta. Yksi niistä on Hayao Miyazakin Kikin lähettipalvelusta. Kikiin viittaa myös kissa Daijin.
Eija Niskanen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Josh Margolin kunnianosoitus isoäidilleen yhdistää huumoria ja toimintaa – arviossa Thelma
ELOKUVA | Thelma ja Ben ajavat skootterilla Los Angelesiin hakemaan oikeutta menetettyään puhelinhuijarille 10 000 dollaria.
Amerikkalaista historiaa tontin, talon ja sen asukkaiden kuvittamana – arviossa Here
ELOKUVA | Robert Zemeckisin teknologiaan tukeutuva elokuva perustuu Richard McGuiren kirjaan, jossa kerrotaan amerikkalaisten historiaa yhden paikan kautta.
Eteläpohjalaiselta Saku Taittoselta sujuvat porilaismurre ja Neumannin lavaelkeet Dingo-elokuvassa Levoton Tuhkimo
ELOKUVA | Dingosta kertova Levoton Tuhkimo saa pohtimaan toden ja keksityn suhdetta. Yksi Mari Rantasilan elokuvan tärkeistä teemoista on nähdyksi tulemisen ja hyväksynnän tarve.
Conclave-elokuva tuo esiin, miten uuden paavin valintaa juonitellaan Vatikaanin suljettujen ovien takana
ELOKUVA | Jos Conclave on jotakin, niin visuaalista herkkua askeettisuuteen tottuneille pohjoismaalaisille, sikäli paljon siinä korostuvat katolisen kirkon suosima prameus ja väriloisto.