Norjalainen Marianne Ihlen (1935–2016) oli kanadalaisen lauluntekijän (1934–2016) Leonard Cohenin kenties pitkäaikaisin rakastettu. Hänestä kertoo myös So Long, Marianne, yksi Cohenin tunnetuimmista lauluista. Näiden kahden suhdetta setvii elokuva Marianne & Leonard tai ainakin yrittää setviä: monin paikoin punainen lanka katoaa, ja kertomus lipsahtaa melko tavanomaiseksi Cohen-dokumentiksi.

Ihlen muutti Kreikkaan kuuluvalle Hydran paratiisisaarelle vuonna 1958 yhdessä miehensä, kirjailija Axel Jensenin kanssa. Liitto kuitenkin purkautui varsin nopeasti päihteiden, vapaan seksin ja väkivaltaisuuden pyörteissä.

Cohen muutti Montrealista Hydralle vuonna 1960 ja tutustui saarelle muodostuneeseen taiteilijayhteisöön, johon myös Ihlen kuului. Tosin elokuvassa Ihlen kertoo, että tunsi olonsa hieman ulkopuoliseksi siksi, että ”kaikki” muut olivat jonkin sortin taiteilijoita, mutta hän itse ei.

Ihlenistä tuli Cohenin rakastajatar ja merkittävä muusa. Jos Ihleniin on uskomista, 1960-luvun alun vuodet Hydralla olivat onnellista aikaa. Cohen kirjoitti maanisesti muun muassa amfetamiinin voimalla ja Ihlen vei hänelle välipalaa. Iltaisin juotiin retsinaa ja nautittiin elämästä.

Cohenin kirjailijanura ei kuitenkaan ottanut tulta ja niinpä hän palasi välillä Montrealiin ja New Yorkiin, jossa kokeili onneaan biisintekijänä. Yhteistyökumppanina oli tunnettu laulaja Judy Collins, joka sai hitin Cohenin kappaleella Suzanne. Collins myös taivutteli vastustelleen Cohenin laulamaan itse, minkä seurauksena vuonna 1967 julkaistiin debyyttialbumi Songs Of Leonard Cohen. Loppu on ns. historiaa.

Hydralla Cohen kirjoitti maanisesti muun muassa amfetamiinin voimalla. Iltaisin juotiin retsinaa ja nautittiin elämästä.

Tässä vaiheessa Cohenin ja Ihlenin suhde alkoi olla jo huteralla pohjalla. Cohen nautti menestyksestään poptähtenä ja kehitti omienkin sanojensa mukaan ”pakkomielteisen” himon naisiin. Silti hän kutsui Ihlenin ja tämän pojan asumaan Yhdysvaltoihin, mutta aviomieheksi laulajasta ei ollut. Jonkinlainen jopa lämmin yhteys Cohenin ja Ihlenin välillä näyttää kuitenkin säilyneen loppuun asti.

Ihailijat tuntevat Cohenin uran vaiheet, mutta miten eli elämäänsä Marianne Ihlen? Ainakin hän yritti auttaa poikaansa, joka jo nuorena joutui laitoskierteeseen mielenterveysongelmien vuoksi. Paratiisisaaren hulttioyhteisö ei sittenkään ollut lapsille kovin hyvä kasvuympäristö. Ihlen palasi Osloon 1970-luvun loppupuolella, meni naimisiin ”tavallisen” miehen kanssa ja teki normaaleja toimistotöitä. Elokuvassa Ihleniä kuvaillaan ystävälliseksi ja avuliaaksi ihmiseksi.

Paljon enempää ei elokuva Ihlenistä valitettavasti kerro. Toki näemme vilauksen hänen viimeisistä vaiheistaan sairaalassa, jossa hänelle luetaan Cohenin kauniit jäähyväiset. Leukemiaa sairastanut Ihlen kuoli heinäkuussa 2016 ja vain kolme kuukautta myöhemmin oli Cohenin vuoro.

Marianne & Leonard on ainakin Cohenin laulujen ystäville katsomisen arvoinen elokuva, mutta hiukan vaivaa se, sairaalakohtaus näyttää olleen pääasiallinen syy koko elokuvan tekemiselle. Tarkoitus on varmaan ollut hyvä, mutta tälläkin kertaa muusa jää pahasti mestarinsa varjoon.

Erik Ahonen