Zoe Saldana on Rita. Kuva: Shanna Busson / Why Not Productions – Pathé Films
ELOKUVA | Ranskalaisohjaaja Jacques Audiardilla on näköjään kyky heittäytyä täysin erilaisiin tarinamaailmoihin ja Emilia Pérezin kohdalla kokeilla musikaalia.
”Luihin ja ytimiin menevä tarinankerronta kiristää katsojankin tunneruuvia mukavasti, suorastaan fyysisesti.”
ARVOSTELU

Emilia Pérez
- Ranska / Meksiko, 2024.
- Ohjaus: Jacques Audiard.
- Päääosissa: Zoe Saldaña, Selena Gomez, Karla Sofía Gascón, Adriana Paz
- Ensi-ilta: 10.1.2025
Rita on hyvin koulutettu lakioppinut, mutta toimii puolustusasianajana nuhjuisille, lain harmaalla alueella pyöriville tyypeille. Eräänä päivänä hänet kidnappaa Manitas del Monte, tunnettu huumekartellin johtaja, jolla on tarjota Ritalle erikoinen keikka: Manitas on järjestettävä sukupuolenkorjausleikkaukseen ja samalla hänen on ’hävittävä’ elävien kirjoista.
Jälkeen jäävät vaimo ja lapset. Sekä mukavan rahatukun saanut Rita, jolle keikka ei ole vielä ohi: jokusen vuoden jälkeen on palattava solmimaan tapahtumaketjun loppulangat.

Selena Gomez kartellipomon vaimona. Kuva: Shanna Busson / Why Not Productions – Pathé Films
Tämä kaikki esitetään musikaalimuodossa. Meksikolaiset rikoskartellit, transsukupuolisuus ja erilaisten naisten sähäkät kohtaamiset elävät lennokkaasti lauletuissa ja tanssituissa kohtauksissa, joista monet sijoitetaan oivaltavasti luontevaan ympäristöön, kuten hautajaisiin, karaokebaariin ja vastaaviin tilanteisiin, joissa siirtymä realismista musiikin maailmaan käy sutjakasti.
Parissa kohtaa laulun alkaminen tuntuu kuitenkin hieman väkinäiseltä ja pelkkä dialogikohtaus olisi ajanut asiaa eteenpäin luontevammin. Kokonaisuus on silti värikäs katselukokemus, jonka jokaista juonenkäännettä ei arvaa etukäteen – mikä on aina merkki oivaltavasta käsikirjoituksesta.
* *
Käsikirjoitus onkin käynyt läpi jokusen adaptaation. Se perustuu löyhästi Boris Razonin vuoden 2018 romaaniin Écoute, jonka pohjalta Jacques Audiard teki ensin oopperalibrettosovituksen ja muunsi sen sitten elokuvaksi. Lopputuloksessa näkyykin oopperamaista ylitsepursuavaa uhkeutta.
Ranskalaisohjaaja Jacques Audiard on tunnettu suomalaisille muun muassa elokuvistaan Kun sydän lakkaa lymästä (2005), Profeetta (2009), Luihin ja ytimiin (2012) ja Dheepan (2015). Ohjaajalla on näköjään kyky heittäytyä täysin erilaisiin tarinamaailmoihin ja Emilia Pérezin kohdalla kokeilla musikaalia. Kaikkia Audiardin elokuvia yhdistää kuitenkin sananmukaisesti luihin ja ytimiin menevä tarinankerronta, joka kiristää katsojankin tunneruuvia mukavasti, suorastaan fyysisesti.

Karla Sofía Gascón nimiroolissa. Kuva: Shanna Busson / Why Not Productions – Pathé Film
Emilia Pérezin naispääosanesittäjäkaarti (Zoe Saldana, Selena Gomez, Karla Sofía Gascón ja Adriana Paz) palkittiin vuoden 2024 Cannesin elokuvajuhlilla parhaan näyttelijättären pystillä. Lisäksi elokuva sai tuomariston palkinnon.
Zoe Saldana puolustusasianajaja Ritan roolissa on juuri sopiva sekoitus pätevää uranaista ja rahan houkuttelemana parempaan elämään ihastuvaa nuorta naista. Selena Gomez seksikkäänä leskenä pääsee vihdoinkin näyttelemään äidinkielellään espanjaksi. Espanjalainen Karla Sofia Gascón on näytellyt useissa telenoveloissa ja espanjalaisissa elokuvissa, mutta nyt elokuvan nimiroolissa, sukupuolenkorjauksen läpikäyneenä transnaisena on epäilemättä breikannut kansainvälisesti.
Eija Niskanen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Nyrkkitappelun jännämies on taantunut taukoamatta kippisteleväksi rentuksi – arviossa Nyrkkitappelu. Nyt!
LEVYT | Nyrkkitappelun iskevät kertosäkeet ovat melodisesti entistä terävämpiä, mutta ylimalkaiset tarinat vauhdilla elämisestä puuduttavat.
Yhteisellä äänimatkalla muusikot ja musiikin rajapinnat kohtaavat – arviossa Jussi Lampela Ensemblen Common Ground
LEVYT | Jussi Lampela on saanut uuden albuminsa pääsolisteiksi kaksi suosikkimuusikkoaan: trumpetisti Jukka Eskolan ja rumpali Teppo Mäkysen.
Tiisu on vapautuneimmillaan ja raikkaimmillaan sitten debyyttilevynsä – arviossa Kuuluisat viimeiset sanat
LEVYT | Tiisu on kuudentoista kappaleen uutuudellaan entistä överimpi ja yhteiskunnallisempi.
Kissa pistää kaasun pohjaan ja särön ruvelle – arviossa I Hate Music
LEVYT | Kissa-yhtyeen kolmas albumi on soundeiltaan linjakas mutta laadultaan epätasainen kokonaisuus.




