Lottatyttöjen lukuhetki. Kuva: Illume Oy
ELOKUVA | Kokeneen dokumenttielokuvantekijän uusin teos jatkaa sitä, miten Suhonen on tarkastellut sotienaikaisen Suomen henkistä ilmastoa ja mentaliteettia.
”Kiitettävää Sodan ja rauhan lapset -elokuvassa on se uutteruus, jolla ohjaaja on käynyt läpi arkistomateriaalia.”
ARVOSTELU
Sodan ja rauhan lapset
- Ohjaus ja käsikirjoitus: Ville Suhonen
- Ääninäyttelijöinä: Alma Pöysti, Olavi Uusivirta, Aamu Milonoff, Anna-Sofia Tuominen, Taisto Oksanen, Julius Chávez, Samuel Liinamaa
- Ensi-ilta: 22.3.2024
Ville Suhonen on kokenut elokuvaohjaaja, joka on ohjannut pääasiassa dokumenttielokuvia. Niistä tuoreimpia ovat Suomen tunnetuimmasta aseistakieltäytyjästä Arndt Pekurisesta kertonut Ikuiseen rauhaan (2021) sekä vuonna 1943 maanpetoksesta kuolemaan tuomitun Martta Koskisen elämään perustuva Ompelijatar (2015).
Nämä kaksi elokuvaa näyttävät, miten Suhosen mielenkiinto on jo kauan kohdistunut sotienaikaisen Suomen henkiseen ilmastoon ja siihen mentaliteettiin, jolla puolustauduttiin Neuvostoliiton hyökkäykseltä ja myös propagoitiin suur-Suomea. Hänen uusimman elokuvansa Sodan ja rauhan lapset voi nähdä jatkavan Suhosen jo kahdessa edellisessä elokuvassaan harjoittamaa työtä.
Nyt Suhonen kertoo näkemyksensä militarististen asenteiden luomisesta sotia edeltävässä ja niiden aikaisessakin Suomessa. Mukana on puhenäytteitä presidentti Risto Rytiltä, oikeistoradikaalilta kansanedustajalta Elias Simojoelta, kansanrunouden tutkijalta Elsa Enäjärvi-Haaviolta sekä marsalkka Mannerheimiltä.
* *
Kiitettävää Sodan ja rauhan lapset -elokuvassa on se uutteruus, jolla ohjaaja on käynyt läpi arkistomateriaalia: elokuvia, valokuvia, radio-ohjelmia, kirjoja, lehtiä ja musiikkia, joiden propagandistista aineistoa hän on ryydittänyt lasten ja nuorten päiväkirjamerkinnöillä.
Elokuvassa ei ole kertojaääntä eikä yhtäkään asiantuntijahaastattelua. Ääninäyttelijät antavat kuvissa oleville hahmoille äänet. Tyyliltään elokuva on esseistinen dokumenttielokuva. Suhonen luottaa katsojan mielleyhtymiin ja hänessä syntyviin reaktioihin.
* *
Suhonen on kertomansa mukaan tehnyt tämän elokuvan ”kertoakseen kuvin ja äänin, kuinka hänen vanhempiensa ja isovanhempiensa sukupolvilta ei kysytty lapsena tulevaisuudensuunnitelmia. Piti vain uskoa, totella ja olla vaiti. Aikakauden militaristinen kasvatus valmisti 1920–1930-luvuilla eläneitä lapsia ja nuoria sotaan.”
Suhosen elokuva herättää paljon kysymyksiä, kuten että miksi hänestä on juuri nyt niin tärkeää nostaa esiin sotia edeltävän Suomen henkinen varustautuminen. Siitä, että Suomella oli tuolloin rajanaapurina aggressiivisesti laajentumaan pyrkivä kommunistinen diktatuuri, Neuvostoliitto, Suhonen ei hiiskahdakaan.
* *
Ihmettelen, miksi Suhonen ei ole kiinnostunut kontekstista, vaan ainoastaan 1920–1930-lukujen Suomen oletetusta kauheudesta. Muulla ei elokuvassa tunnu olevan väliä. Lasten kyynelten korostaminen alkaa jatkuessaan tuntua tökeröltä katsojan tunteiden manipuloimiselta. On varmaan ihan totta, että 1920–1930-lukujen lastenkasvattajia ohjasivat nationalistiset ihanteet, joilla he pyrkivät muovaamaan lapsista sisällissodan jälkeiseen valkoiseen Suomeen sopeutuneita aikuisia.
Itseäni häiritsee nykyajan julmuuskriteerien soveltaminen menneisyyteen. Elokuva tuntuisi ikään kuin vaativan, ettei lapsia saisi kasvattaa järjestäytyneen yhteiskunnan jäseniksi, joiden on osattava hillitä tunteitaan. Aivan kuin kaikki järjestys olisi mustinta pahuutta.
Siinä kohtaa kriitikolle alkoi maittaa epäuskoinen nauru, kun Suhonen viskaa militarismin syntisäkkiin urheilun ja lasten lumisotaleikit.
Antti Selkokari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ilahduttavan kekseliäs animaatio ystävyydestä – arviossa Pablo Bergerin Robot Dreams
ELOKUVA | Robot Dreams on Pablo Bergerin ensimmäinen pitkä animaatioelokuva. Espanjalaisohjaaja lyö sillä heti pajatson.
Anime-ensi-ilta Blue Lock The Movie – Episode Nagi vie salaperäiselle futisleirille
ELOKUVA | Lapamatomaisella Nagilla on yksi lahjakkuus: kyky potkaista palloa mitä omituisimmissa asennoissa.
Inside Out – Mielen sopukoissa 2 jatkaa jatkaa Rileyn kasvutarinaa teiniyden uusien tunteiden kanssa
ELOKUVA | Pikkutytön tunnemaailmaa kuvanneen Pixar-hitin jatko-osan tapahtumat keskittyvät jääkiekkoleirille, jonne Riley ja kaksi hänen parasta ystäväänsä lähtevät.
Nokkela Fly Me to the Moon nostalgisoi kuulentojen aikakautta ja leikittelee salaliittoteorialla
ELOKUVA | Scarlett Johanssonin ja Channig Tatumin keskinäinen kemia pelaa perinteisen romcom-kaavan varassa – samaan aikaan kun Apollo 11:n kuulennon taustakulisseissa sattuu ja tapahtuu.