Korpelalaisuus saa ihmiset uskomaan parempaan elämään ja paratiisiin – arviossa Valitut

Kuva: Mimmo Hildén / Iris Film

Uskonnollinen Korpela-liike, korpelalaisuus, oli vahva ilmiö Tornionjokilaaksossa 1920–1930-luvulla. Sen juuret olivat vanhoillislestadiolaisuudessa, josta Toivo Korpela loi tiukasti omanlaisensa hengellisen liikkeen.

Teodor ja Rakel ovat aviopari, jonka kiirastuli alkaa Toivo Korpelan kohtaamisesta ja taistelusta vanhoillislestadiolaisuuden ja kirkkouskovaisten kanssa siitä, mikä on oikeanlaisa uskovaisuutta. Kysymys on myös siitä, onko Raamatun uusi, vuoden 1933 käännös onnistunut. Korpelalaiset eivät löydä uudesta käännöksestä pelastusta.

Teodor (Jakob Öhrman) asuu Ruotsin puolella Torniojokea vaimonsa, opettaja Rakelin (Jessica Grabowsky) ja ensimmäisestä avioliitosta peräisin olevan tyttärensä, äidistään orvoksi jääneen Elsan kanssa.

Teodor arvostelee julkisesti yhdessä paikallisen kauppiaan Hanneksen kanssa Raamatun uutta käännöstä. He keksivät uusia ulottuvuuksia uskovaisuuteen ja tuovat korpelalaisuuteen makaabereja käytöstapoja, siveettömyyttä ja ennustuksia tulevista maailman muutoksista. Hopeista arkkia odotettiin jonkun aikaa noutamaan kunnon uskovaiset paratiisiin.

Tämä kaikki oli mielessä, kunnes kirkko ja virkavalta puuttuivat asiaan. Vaimo Rakel oli kirkkouskovainen ja hänen oli vaikea uskoa miehensä puheisiin ja ennustuksiin.

Samoin Elsa-tyttären alttiille mielelle Toivo Korpelan tuottama rankka uskonto oli Rakelin mielestä liikaa. Suuriltakaan tragedioilta ei kaiken hulluuden keskellä vältytä.

* *

Valitut-elokuva perustuu Bengt Pohjasen romaaniin Dagning; röd! (Punainen aamunkoitto). Pohjanen on käsitellyt korpelalaisuutta useissa romaaneissaan. Tapahtumat perustuvat löyhästi todellisiin tapahtumiin.

Ruotsalaisen Jon Blåhedin ohjaamassa elokuvassa on mukana suomalaisten näyttelijöiden parhaimmistoa ja se onnistuu kertomaan vahvasti uskon uhreista. Valitut on pohjoismainen yhteistuotanto ja ensimmäinen meänkielinen elokuva.

Kuva: Mimmo Hildén / Iris Film

Näyttelijöistä pääroolissa olevat Jakob Öhrman ja Jessica Grabowsky tulkitsevat vahvasti roolinsa ja heidän myötään tunnelmat muuttuvat hyvän ja pahan välillä. Välillä kaiken keskellä pilkahtaa myös toivo järjen käytöstä.

Elina Knihtilän esittämä Tyra Viola on liikkeen kiihkein ja äänekkäin hurmahenki. Valdemar (Hannes Suominen) ja hänen rakastettunsa (Rebekka Baer) ovat ne nuoret, joilla on mahdollisuus muuttua ja harkita elämää tarkemmin. Alma Pöystin Lisa ihmettelee kaikkea ja kokee suuren tragedian.

Elokuva on tehty tositapahtumia noudatellen, ja tragediat etenevät yllättäen. Ihmisten monipuolisessa taidossa olla läsnä ja näyttää raadollisesti itsensä on mukana mustaa huumoria. Liikkeen outoudet näyttäytyvät pelottavan ja naurettavan välimaastossa.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua