Kevin Costner. Kuva: 2024 Warner Bros. Entertainment Inc.
ELOKUVA | Ensimmäinen osa Kevin Costnerin neliosaiseksi suunnitellusta lännenelokuvasarjasta ei aivan vedä mukaansa.
”Ensimmäiset kuvat, joissa isketään paaluja maahan tonttimaata rajaamaan, kertovat aiheesta täsmällisemmin kuin koko seuraavat kolme tuntia ja kaksi minuuttia.”
ARVOSTELU
Horizon: An American Saga Chapter 1
- Ohjaus: Kevin Costner
- Pääosissa: Kevin Costner, Sienna Miller, Sam Worthington, Jena Malone, Michael Rooker, Tatanka Means, Abbey Lee
- Ensi-ilta: 28.6.2024
Nyt, kun Kevin Costnerin tunnetuimmasta elokuvasta on 36 vuotta, näkyy selvästi, mikä oli Tanssii susien kanssa -elokuvan (1988) päätarkoitus. Se oli aikaansa nähden uskalias uudelleentulkinta lännenelokuvien myyteistä. Sillä kertaa Costner esitti intiaanit väärin ymmärrettynä vainottuna vähemmistönä, mikä oli 1980-luvulla käänteentekevää. Nykyhetken näkökulmasta Tanssii susien kanssa -elokuvaa vaivaa siinä kuvattujen intiaanien romantisointi. Elokuva näki intiaanit enemmän jaloina villeinä kuin ihmisinä.
Uusimmassa lännenelokuvassaan ohjaaja Costner tunnustautuu traditionalistiksi, jolle intiaanit ovat raakoja, verenhimoisia villejä.
* *
Tanssii susien kanssa oli Costnerin vastaväite perinteisille lännenvalloituskertomuksille, Horizon: An American Saga Chapter 1 taas on lännenvalloitustarinan kertominen päinvastaisesta suunnasta. Horizon on vanhanaikaiselta maistuvaa uudisraivaajahengen juhlistamista.
Costnerin uusi elokuva on käytännössä esipuhe neliosaiseksi aiottuun elokuvasarjaan, mikä näkyy uutuuden nimessä. Luvassa on pitkän kaavan draama uudisasukkaiden levittäytymisestä pitkin Yhdysvaltoja. Se on mitä ilmeisimmin tehty vetämään perinteisten lännenelokuvien ystäviä teattereihin. Tiettävästi Costner on vuosikymmeniä hautonut tällaisen draaman tekemistä. Hän on käyttänyt kymmeniä miljoonia dollareita omia rahojaan saadakseen unelmaprojektinsa vauhtiin.
Nyt käsillä oleva ensimmäinen osa koko valtavasta projektista saa Amerikan-ensi-iltansa samaan aikaan kuin meilläkin. Jatko-osa Horizon: An American Saga Chapter 2 saadaan valkokankaille elokuussa. Kolmos- ja nelososan ensi-iltojen päivämäärät ovat avoinna.
* *
Horizon: An American Saga Chapter 1 alkaa vuodesta 1859 ja kokonaisuudessaan elokuvasarja tapahtuu Yhdysvaltain sisällissodan neljän vuoden aikana tai liepeillä eli vuosina 1861–1865.
Tämä on Kevin Costnerin ensimmäinen oma ohjaus sitten vuoden 2003 Armoton maa -elokuvan.
Ensimmäiset kuvat, joissa isketään paaluja maahan tonttimaata rajaamaan kertovat aiheesta täsmällisemmin kuin koko seuraavat kolme tuntia ja kaksi minuuttia.
* *
Lännen valloituksella tarkoitetaan sitä, miten Yhdysvalloissa tuhansittain eurooppalaissyntyisiä siirtolaisia tai heidän jälkeläisiään virtasi maan länsiosia kohti paremman elämän tai omaksi kutsuttavan maapalan toivossa.
Vaikuttavinta elokuvassa on se tyyneys, jolla kuvaaja J. Michael Muro ja ohjaaja Kevin Costner ottavat haltuun ison maan luonnon mykistävyyden: tasankojen rannattomuuden ja vuorten jyhkeyden ja koko laajana aukeavan maan. Maiseman kuvaamisen eleettömyys kuvastaa hiljaisuutta, jota taajamista tulevat uudisasukkaat väistämättä tunsivat Amerikan valtavuuden edessä.
* *
Elokuva käyttää yhtä ja samaa maaplänttiä Arizonasta kohti Nevadaa virtaavan San Pedro -joen laaksossa eräänlaisena tarkistuspisteenä, josta nähdään, mihin vaiheeseen lännen asutuksessa on kulloinkin päästy. Uudisasutuksen tarina kulkee tonttivaltauksista apassien tekemien verilöylyjen, uudisasukkaiden telttaleirien ja ratsuväen linnoitusten kautta kohti vakiintuvaa kaupunkia.
Alussa nähtyjen tontinvaltauksen paaluista tulee aikanaan murhattujen uudisasukkaiden hautojen ristejä, mikä on ihailtavan taloudellista elokuvakerrontaa, jota Horizonissa harrastetaan aivan liian vähän.
Elokuva rinnastaa valkoiset ja intiaaniperheet syventämättä kumpienkaan kuvausta siten, että heistä todella kiinnostuisi. Nyt intiaaneja tunnutaan pitävän mukana elokuvassa silmänpalvontana. Elokuvassa tavoitellaan majesteettisuuden äänensävyjä, joita kuvitetaan kohtauksilla uudisasukkaiden väistämättä kohtaamista uhrauksista ja surusta.
Elokuva- ja tv-säveltäjä John Debneyn musiikin imelyys ja suurellisuus kuulostavat vain vanhanaikaisilta.
* *
Elokuva ei piilottele intiaanisotien raakuutta. Yhdysvaltain armeija epäilemättä käytti tarkoituksellista raakuutta, mutta Horizonissa kuvatut päänahanmetsästäjät vaikuttavat enimmäkseen Hollywood-kliseeltä, joka on kotoisin Sydney Pollackin Päänahanmetsästäjät-elokuvasta (1968).
Costner ratsastaa kuviin vasta, kun elokuvasta kulunut noin tunti. Hänen roolihahmonsa Hayes Ellison on jonkinasteinen revolverisankari, jota painaa väkivaltainen menneisyys.
Yksi elokuvan juonilangoista koskettelee Kansasista kohti Uutta Meksikoa matkaavaa vankkurikaravaania, jossa on mukana yläluokkaisesti esiintyvä brittipariskunta (Tom Payne ja Ella Hunt), joiden taipumus lintsata karavaanin yhteisistä töistä on sinänsä kiinnostavaa, koska lännen uudisraivaajatarinoissa on yleensä korostettu reipasta yhteishenkeä yli kaiken muun.
Unelmaa isoista rikkauksista ja maasta, jonka voisi vain ottaa, kaupiteltiin 1800-luvulla kaikkialla Yhdysvalloissa. Kuva: 2024 Warner Bros. Entertainment Inc.
* *
Horizon: An American Saga Chapter 1 on kuin elokuvaksi venytetty minisarja.
Elokuva näyttää siltä, että se on tuupattu täyteen toisiaan ja merkitystään etsiviä juonensirpaleita, mikä kielii projektin hallitsemattomuudesta.
Costner on totutellut Yellowstone-sarjassa pitkän kaavan tarinankerrontaan ja yrittää nyt survoa sitä yhden elokuvan sisään ja joutuu silti päästämään maailmalle vielä kokonaiset kolme samanmittaista jatko-osaa. Nähtiinhän se aikoinaan jo Taru Sormusten herrasta -trilogiasta, että tv-sarjan ja elokuvan risteytyksen voivat tehdä ne, jotka osaavat.
Costner ei ole parhaimmillaan näin haarautuvassa tarinankerronnassa. Hänellä on vaikeuksia pitää kaikkia juonilankoja yhtäläisen mukaansatempaavina. On liian vaikeaa nähdä kaikilla juonilangoilla tarpeeksi yhteyttä toisiinsa.
* *
Jos elokuvalla on esikuvia, yksi sellainen on Henry Hathawayn, John Fordin ja George Marshallin ohjaama viidenkymmenen vuoden ajanjakson kattava episodielokuva Näin valloitettiin Villi Länsi (1962).
Costner yrittää oikoa elokuvallaan historiallisia vääryyksiä, kuten rasismia Yhdysvaltain historian esityksissä sekä intiaanien kansanmurhaa. Hyvät tarkoitukset jäävät puolivillaisiksi. Vaikea sanoa, nykäiseekö elokuvasarjan jatko tasoa aikanaan yhtään ylöspäin.
Antti Selkokari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Josh Margolin kunnianosoitus isoäidilleen yhdistää huumoria ja toimintaa – arviossa Thelma
ELOKUVA | Thelma ja Ben ajavat skootterilla Los Angelesiin hakemaan oikeutta menetettyään puhelinhuijarille 10 000 dollaria.
Amerikkalaista historiaa tontin, talon ja sen asukkaiden kuvittamana – arviossa Here
ELOKUVA | Robert Zemeckisin teknologiaan tukeutuva elokuva perustuu Richard McGuiren kirjaan, jossa kerrotaan amerikkalaisten historiaa yhden paikan kautta.
Eteläpohjalaiselta Saku Taittoselta sujuvat porilaismurre ja Neumannin lavaelkeet Dingo-elokuvassa Levoton Tuhkimo
ELOKUVA | Dingosta kertova Levoton Tuhkimo saa pohtimaan toden ja keksityn suhdetta. Yksi Mari Rantasilan elokuvan tärkeistä teemoista on nähdyksi tulemisen ja hyväksynnän tarve.
Conclave-elokuva tuo esiin, miten uuden paavin valintaa juonitellaan Vatikaanin suljettujen ovien takana
ELOKUVA | Jos Conclave on jotakin, niin visuaalista herkkua askeettisuuteen tottuneille pohjoismaalaisille, sikäli paljon siinä korostuvat katolisen kirkon suosima prameus ja väriloisto.
