Kartanon vanhin tytär Lady Mary joutuu yläluokan hylkimäksi – arviossa Downton Abbey: Viimeinen näytös

Michelle Dockery on Lady Mary. Kuva: Focus Features LLC

Brittiläinen televisiosarja Downton Abbey on ollut suosittu kautta maailman. Sarja saa ansaitsemansa lopun elokuvana, jossa Crawleyn aatelisperheen kartanon asukkaat yläkerrassa ja alakerrassa jatkavat elämää eläkkeellä tai palvelijoina uuden isännän tai emännän palveluksessa.

Olemme nähneet kaksi polvea kartanon johdossa. Isoäiti Violet luovutti kartanon pojalleen Robertille ja nyt on seuraavan sukupolvenvaihdoksen aika. Kolmannellakin polvella on lapsia, joten tulevaisuus on taattu.

Downton Abbey -sarjan ensimmäinen jakso esitettiin Britanniassa vuonna 2010 ja Suomessa vuonna 2012. Ensimmäinen Downton Abbey -elokuva julkaistiin vuonna 2019 ja toinen, Downton Abbey: Uusi aikakausi, vuonna 2022.

Sarjan alkuvuosina näimme kartanoelämää, johon tuli muutoksia lähinnä ihmissuhteiden tai kuoleman seurauksena. Sen jälkeen elettiin ankeammin ensimmäisen maailmansodan vuosia 1914–1918 ja myöhemmin uudistusten aikaa vuoteen 1926.

Sarjan viimeisessä näytöksessä eletään 1930-lukua. Aika on muuttunut, kaupunkilaisuus ja sen huvit ovat lähempänä, kaupunki on jopa mahdollinen asuinpaikka. Kartanon vanhin tytär Lady Mary (Michelle Dockery), ensimmäisestä aviomiehestä leskeksi jäänyt ja toisesta avioliitosta juuri eronnut, joutuu yläluokan hylkimäksi.

* *

Kartanon isäntä, Granthamin jaarli Robert Crawley (Hugh Bonneville) ja hänen vaimonsa, amerikkalaissyntyinen Cora (Elizabeth McGovern) harkitsevat kartanon isännyyden siirtämistä jälkipolvelle.

Kartanolle saapuvat kaikki perheen elossa olevat sukulaiset. Autonkuljettajasta perheen vävypojaksi ylennyt Tom Branson (Allen Leech) ottaa ohjat Hexhamin Markiisittaren, perheen toiseksi vanhemman tyttären Edith Pelhamin (Laura Carmichael) kanssa. He osaavat käsitellä kaikenlaisia ihmisiä.

Kartanon talouden järjestelemisessä on ongelmia, koska Coran veli Harold Levinson (Paul Giamatti) on menettänyt vanhempien sisaruksilla jättämän perinnön. Yllätys on se, että myös vaimo ylipäätään rahoittaa kartanoa.

Hauskaa on myös katsoa kuinka maatalousnäyttelyn yläluokkainen johtokunta joutuu ottamaan kartanon palveluskunnasta henkilöitä mukaan. Ascotin laukkakisat ovat sentään yhä vain herrasväen hupia.

Keittiön hengetär rouva Patmore (Lesley Nicol) ja palvelijoiden pomo Carson (Jim Carson) ovat jäämässä eläkkeelle. Nuori Daisy (Sophie McShera) ja hänen miehensä Andy (Michael Fox) on ylennetty vastaamaan henkilökunnasta.

Kuva: Focus Features LLC.

* *

Elokuva alkaa teatteriesityksellä. Yläkerran väki ja osa palvelijoista käy katsomassa kuinka entinen hovimestari David (Robert James-Collier) selviää pukijan työstään teatterissa.

Teatterikäynnin seurauksena kartanoon kutsutaan Davidin kanssa vierailulle kuuluisa näytelmäkirjailija Noël Coward (Arty Froushan) ja näyttelijä Guy Dexter (Dominic West). Homoseksuaalisuus ei näytä enää järkyttävän ketään.

Ajan muutos näkyy väen pukeutumisessa; vaatteiden värit ja materiaali ovat erilaiset. Ihminen liikkuu helpommin.

Edesmenneitä muistetaan keskusteluissa usein. Suorasanainen isoäiti Viola ja Lady Sybil, nuorin sisaruksista, saavat omat muistelonsa.

Elokuva on omistettu Maggie Smithille (1934–2024). Mustan huumorin taiturin näytteleminen Granthamin leskikreivittären Violet Crawleyn roolissa oli äkkiväärää ja unohtumatonta.

Elokuvan näyttelijät ovat tuttuja, varsinkin jos on katsonut edes osan sarjasta tai elokuvista. Nyt pääroolissa ovat kaikki näyttelijät. Heidän kokemuksensa näkyy ammattitaitona ja antaa paljon varsinkin niille katsojille, jotka alun perinkin pitivät kartanoelämän kuvauksista.

Maija Kääntä

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua