Eden on Ulla Heikkilän ja lahjakkaan nuoren näyttelijäkaartin raikas näyttö

07.08.2020
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Jenna (Linnea Skog) ei viihdy rippileirillä. Kuva: Kuokkanen / Tekele Productions

ELOKUVA | Eden on riparileirille sijoittuva raikas yhteisökuvaus. Muutamista kliseistään huolimatta elokuva on suurimmalta osin mukavaa kesäkatseltavaa.

”Ulla Heikkilälle Eden on hyvä avaus pitkään elokuvaan ja häneltä odotan innolla seuraavaa tämän näytön perusteella.”

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Eden

  • Suomi, 2020.
  • Ohjaus: Ulla Heikkilä
  • Pääosissa: Aamu Milonoff, Linnea Skog, Bruno Baer, Amos Brotherus.
  • Ensi-ilta: 7.8.2020.

Kun kuulin Edenin perusasetelman, nuorisojoukko rippileirillä, ihmettelin, ettei kukaan aiemmin ole keksinyt tehdä tästä aiheesta elokuvaa. Onhan rippileiri suurelle osalle suomalaisista yhteinen kokemus ja se tarjoaa mahdollisuuden tuoda joukon erilaisia nuoria (ja aikuisiakin) yhteen erilaisten konfliktien ja ihmissuhdetarinoiden kehittelemiseksi. Ulla Heikkilä on viimein tarttunut aiheeseen ensimmäisessä pitkässä elokuvassaan.

Nörtti Aliisa on lähdössä riparille. Hän kyseenalaistaa niin uskonnon kuin leirin tarkoituksen, mutta äidin mukaan mummo haluaa Aliisan käyvän rippikoulun. Jenna on kaveriporukkaansa hallitseva nuori. Häntä ei ripari kiinnosta. Olisi mukavampi hengailla poikakaverin kanssa. Riparille mukaan lähtevät bestikset. Syrjäänvetäytyvä ja herkkä Panu yrittää löytää itsensä ja suhteensa muihin.

eden pressi 15

Bruno Baer ja Amos Brotherus ovat Edenin nuorta lahjakasta näyttelijäkaartia. Kuva: Kuokkanen / Tekele Productions

Leiriä vetävät rento konkaripappi Juhani ja juuri valmistunut nuori ja tiukkiskonservatiivista linjaa vetävä Tiina. Erityisesti Tiinalla on haussa oma tapa toimia niin ammatissaan kuin olla aikuinen työtoveri. Hän kehittelee omaa kappelia ja mitä erilaisimpia viadolorosoja metsiin herättääkseen nuorissa hengellistä paloa. Rituaalit liippaavat selkeästi epäeettisen manipulaation puolelle.

Itse ihmettelin häärituaalin harjoittelua. Omalla riparillani ei moista ollut, mutta ilmeisesti se on nykyään tapana monella leirillä. Moinen heteronormatiivinen harjoitus ei ole ihan tätä päivää, eikä elokuvan nuoristakaan kaikille toimiva parisuhdemalli.

Jennalle ripari on kapinoinnin paikka. Hän pyrkii systemaattisesti boikotoimaan kaikkea leirin tarjoamaa ja livahtaa salasuhkin tapaamaan poikaystäväänsä. Samalla hän tulee loukanneeksi bestiksiään, jotka eivät enää jaksa olla Jennan vasallien roolissa, Pillinä ja Pullana Monnille. Aliisa taas löytää typeräksi arvelemaltaan leiriltä uusia kavereita ja ehkä romanssinkin. Panulle leiri on matka rohkeuteen oman seksuaali-identiteetin kanssa.

eden pressi 13

Riparilla jokainen peilaa itseään yhteisöä vasten. Kuva: Kuokkanen / Tekele Productions

Eden on raikas nuorista kertova elokuva, ja on mukavaa, että näitä on viime aikoina alkanut tulla. Vaikka mukana on muutamia kliseisiä kohtia, kuten Tiinan epävarmuuden kuvaus salatupakointina, on suurin osa elokuvasta mukavaa kesäkatseltavaa. Ulla Heikkilälle Eden on hyvä avaus pitkään elokuvaan ja häneltä odotan innolla seuraavaa tämän näytön perusteella.

Edenissä loistaa lauma lahjakkaita nuoria näyttelijöitä. Jennaa näyttelevä Linnea Skog on tuttu jo Tyttö nimeltä Varpu -elokuvasta. Aamu Milonoff Aliisana on uusi herkkä tuttavuus ja toinen Brotheruksen näyttelijäveljistä, Amos, on selkeä tulevaisuuden tähti. Bruno Baer tekee taitavasti Panun sisäisen kamppailun.

Eija Niskanen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua