Better Days esittää koulukiusaamisen karut kasvot – arviossa ensi-iltansa saava Kiinan Oscar-ehdokas

Chen Nianille (Zhang Dongyu) koulu on vaarallinen paikka. Kuva: Future Film

”This used to be our playground. This was our playground”, on ensimmäinen Better Daysin repliikki. Nuori naisopettaja tiedustelee oppilailta, mikä on näiden kahden lauseen ero. Opettajan mukaan ”used to be” ilmaisee jotakin, jonka on menettänyt.

Sitten leikataan aivan toisenlaiseen tilanteeseen ja kouluun, rankan koulukiusaamisen värittämään todellisuuteen, jossa lapsuuden viattoman nostalginen leikkikenttä on muuttunut oppilaiden välisen valtataistelun näyttämöksi.

Koulukiusattu naisoppilas hyppää yläkerroksista alas lukion sisäpihalle. Kaikki oppilaat katsovat, kuvaavat kännyköillään. Chen Nian kävelee uhrin luo ja peittää hänet takilla. On selvää että tämä vainajaa suojeleva teko tekee hänestä seuraavan kiusaamisen kohteen.

Lukiolaisia tsempataan jatkuvasti yliopiston pääsykokeisiin, tavoitteena täydet pisteet koulusta valmistuessa. Vaatimattomasta kotitaustastaan huolimatta Chen Nianilla on fiksuna tyttönä hyvät mahdollisuudet ja hän onkin ollut aina luokkansa kolmen parhaan joukossa. Nyt kokeisiin valmistautumista häiritsee häntä alati jahtaava tyttöjoukko, etenkin sen jälkeen, kun Nian on kertonut tietämänsä kouluun tulleille poliiseille. Poliisit eivät löydä pitäviä todisteita, koska kukaan muu Nianin lisäksi ei suostu kertomaan mitään.

Kerran kotiin palatessaan Nian sattuu näkemään jengin hakkaavan poikaa. Poika, katujen kasvatti Xiao Bei (roolissa poplaulaja Jackson Yee), alkaa Nianin henkilökohtaiseksi suojelijaksi saattaen tätä kouluun ja kotiin ja pitäen huolen, että Nian saa päntätä rauhassa. Kahden nuoren välille alkaa nousta tunteita, kiintymystä, joka ei rankassa tilanteessa pääse koskaan täyteen kukkaansa.

Xhou Dongyu ja Jackson Yee näyttelevät nuoria, jotka hakevat suojaa toisistaan yhteiskunnan pettäessä heidät. Kuva Future Film

Better Days on mielenkiintoinen lajityyppisekoitus kouludraamaa, sosiaalista ongelmaelokuvaa ja film noir -tyylistä melodraamaa, öisen pimeissä neonvaloissa kulkevaa katujen pojan ja pulaan joutuneen tytön kohtaamista. Itäaasialaisten koulujen rankka vulgaaridarwinistinen kilpailu, johon opettajat ja vanhemmat kannustavat, ei paranna koulukiusausongelmaa. Poliiseista nuorempi osoittaa vilpittömän kiinnostuksensa tapausta kohtaan ja haluaisi saada syylliset vastuuseen, mutta systeemiä ei pysty voittamaan kuin Xiao Bein ja Nianin epäkonventionaalisilla keinoilla.

Lopussa palataan alkuun, englannin tuntiin ja leikkikenttään.

Better Daysin ohjaaja Derek Tsang, tunnetun hongkongilaisnäyttelijä Erick Tsangin poika, joutui kamppailemaan saadakseen elokuvansa esille. Se vedettiin pois Berlinalen 14Plus-sarjasta – mikä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kiinan valtion elokuvasensuuritoimisto vetää elokuvan kansainvälisten festivaalien virallisista esityksistä vedoten ”teknisiin ongelmiin”. Elokuva sai kuitenkin Kiinan-ensi-iltansa ja runsaan yleisön ja herätti keskustelua.

Elokuvan alussa ja lopussa nähdään tekstit, joissa vakuutellaan viranomaisten ryhtyneen toimenpiteisiin koulukiusaamisen karsimiseksi. Katsoja arvuuttelee, onko tekstit lisätty mukaan viranomaisten vaatimuksesta. Better Days oli tänä vuonna Kiinan virallinen Oscar-ehdokas.

Eija Niskanen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua