Aikaseikkailevasta samuraista kertova elokuva toimii niin komediana kuin draamana – arviossa A Samurai in Time

Kuva: Night Visions Distribution

Eletään shogunaatin viimeisiä aikoja, 1800-luvun puolivälin Kiotossa. Shinzaemon Kosaka on tunnettu mestarimiekkailija. Hän edustaa eteläisen Kumamoton klaania, joka on aina ollut katanat ristissä pohjoisen, nykypäivän Fukushiman läänin hujakoilla hallinneen Aizu-Wakamatsun klaanin kanssa. Kun eteen tulee yksi Aizu-miehistä, on aika laittaa tilit selviksi.

Kaksintaistelun aikana nousee raju ukkosmyrsky ja salama iskee Kosakan miekkaan. Kun Kosaka herää, hän huomaa olevansa nykypäivän Japanissa. Kosakan miekkailutaidoille löytyy käyttöä historiallisten samuraisarjojen ja -elokuvien kirareyakuna, sivuosaesittäjänä, jonka tehtävä on kuolla taidokkaan miekkataistelun lopuksi draamasarjan sankarin miekaniskuun.

Kuva: Night Visions Distribution

A Samurai in Time (2024) teki historiaa Japanissa. Se voitti vuoden 2024 parhaan elokuvan ja parhaan leikkauksen ”Jussit” eli Japan Film Academyn palkinnot seitsemässä kategoriassa. Eikä ihme, elokuvaväki ja me kriitikot rakastamme elokuvia elokuvien tekemisestä.

A Samurai in Time onnistui tekemään kaiken tämän indietuotantona, isojen japanilaisstudioiden ulkopuolelta ponnahtaneena elokuvana. Tämän päälle se oli myös yleisöhitti. Pääasiassa riisinviljelijänä itsensä elättäneen indie-elokuvantekijän Junichi Yasudan eteneminen tähän pisteeseen elokuvapiirien ulkopuolelta on todellinen samuraiteko.

Ohjaaja Junichi Yasuda virittelee tarinassa taitavasti jidaigekin eli japanilaisten historiallisten elokuvien tyyppikohtauksia. Se lännenelokuvista vaikutteita saanut kurosawalainen Yojimbo-tyylinen kohtauskin löytyy. Kosaka lennähtää historialliselta Edo-kaudelta nykypäivään, mutta ei huomaa sitä aluksi, hän kun tipahtaa keskelle elokuvastudion Edo-kauden lavasteita eli niitä, joiden keskellä samuraidraamat kuvataan.

Jäyhän hierarkiseen feodaaliyhteiskuntaan tottunut Kosaka on hupaisan muodollinen nykypäivän Japanissa. Samalla hänen kanssakäymisessään on vankan inhimillisiä sävyjä. Makiya Yamaguchin sympaattisesti esittämänä miehen hämmennys tulee hyvin esille.

Kosakan löytävä nuori apulaisohjaaja Yoko on tyypillisen pirtsakka, mutta onneksi hänen roolihahmolleen on kirjoitettu pyrkimys päästä apulaisohjaajasta miehisen jidaigeki-lajityypin ohjaajaksi.

Kuva: Night Visions Distribution

Elokuva tuo myös esille eron halvan, vuosia pyörineen, katsojansa menettäneen ja viimeisiään vetävän samurai-tv-draamasarjan ja kunnianhimoisemman jidaigeki-elokuvan eron. Yksi oleellinen ero on näyttelijän ymmärrys siitä, että katanamiekka on todella raskas ja se pitää näyttää.

Elokuvan viimeinen kohtaus, jossa tunnutaan siirtyvän näyttelemisestä todelliseen konfrontaatioon, tuo tämän eron esille. Mutta samalla television draamasarjojen aiheuttama jännitys ja tunnekirjo tuodaan hyvin esille, kun Kosaka katselee ensimmäistä kertaa televisiota. Tai saa syödäkseen täytekakkua.

Kuva: Night Visions Distribution

Yasuda on kasannut huolella elokuvaan jidaigekin elementtejä. Taistelukohtaukset, niin se alun ”oikea” kuin myöhemmän leffakuvauskohtaukset, ovat lennokkaita ja huolella koreografioituja. Kuvaukset tehtiin tietysti Kioton Toei-studiolla, joka on erikoistunut jidaigeki-elokuvien kuvauksiin.

Yksityiskohtiin on jaksettu panostaa eikä A Samurai in Time koskaan näytä halvalta hupailulta. Se on hyvin kuvattu ja näytelty draamakomedia, joka nostaa katsojassa aitoja tunteita.

Eija Niskanen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua