1700-luvun Shakers-lahkon johtajan elämää isolla pensselillä – arviossa The Testament of Ann Lee

Kuva: Balázs Glódi / Searchlight

Ihan joka päivä ei nähdä elämäkertamusikaalin muotoon tehtyä elokuvaa kristillisestä uskonlahkosta. Tavallinen musikaali, saati elokuva ei The Testament of Ann Lee ole.

Epätavallinen oli sen johtohahmokin. Manchesteristä kotoisin ollut tehdastyöläinen Ann Lee (1736–1784) tulee imaistuksi metodistiseurakunnassa toimineeseen kveekariporukkaan, josta Shakers-ryhmä irtautui.

Muu yhteiskunta ei katsonut shakereitä hyvällä. Shakerit pitävät hartauksiaan ryhmän jäsenten kodeissa, ikään kuin salassa.

* *

Ajoittaisiin uskonvainoihin liittyvien pidätysten yhteydessä Ann Lee (Amanda Seyfried) päätyy virumaan selliinkin. Leetä vaivaa Abraham-aviomiehensä (Christopher Abbott) into nöyryyttävältä tuntuvaan seksiin, millä on seurauksensa.

Elokuva näyttää miten köyhtyneestä ja lukutaidottomasta Ann Leestä tuli saarnaajuuden myötä oman lahkonsa johtaja. Hän saa vakuutettua uskontoverinsa siitä, että on Jeesuksen toinen tuleminen, vaikka onkin nainen, ja saa lahkolaiset mukaansa lähtemään Amerikkaan.

Shakerit poikkesivat jyrkästi 1700-luvun normeista. Elokuvan mukaan he kannattivat sukupuolten tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, pasifismia ja kestävyyden periaatteita.

* *

Amerikkaan päästyään shakerit paheksuivat afrikkalais-amerikkalaisten orjuutusta ja vaativat lahkon jäseniä pidättäytymään kaikesta lihallisuuden himokkaasta harjoittamisesta.

Elokuva esittää selibaattiuden syntyneen Ann Leen traumatisoitumisesta hänen nähtyään vanhempiensa seksielämää. Selibaattia edistivät myös Ann Leen omat ikävät kokemukset aviollisesta seksistä. Elokuvassa näkyy se muutaman vuoden jakso, jolloin Lee synnytti neljä lasta, jotka kuolivat ensimmäisen elinvuotensa aikana.

* *

Shakers-lahkolaisilla oli fyysiseen hurmioitumiseen pyrkivä tapa palvoa jumalaa. Palvontamenoissaan he ravistivat ja tärisyttelivät itseään, mikä toi lahkolle nimenkin. Syntejä tunnustettiin ja saatiin anteeksi kouristelevalla tanssilla.

Ei mikään ihme, että shaker-lahkon hartaudenharjoitukset pahastuttivat ne muun maailman sovinnaisimmat uskovaiset, joille suurinta hartautta oli selkä jäykkänä kirkonpenkissä istuminen.

Amanda Seyfried on Ann Lee. Kuva: Balázs Glódi / Searchlight

* *

Elokuvan kuvaamassa maailmassa näkyy enimmäkseen vain aikakauden mukaista valoa. Luonnon- ja kynttilänvaloa käyttävä kuvaus tekee monista kuvista niin hämäriä, että on pinnisteltävä, jotta näkisi lahkolaisten kiihkeän tanssin sisäkkäisissä kehissä. 35 mm filmille paljolti käsivaralta kuvattu The Testament of Ann Lee näyttää ihan siltä, kuin kuvaajatkin olisivat lahkolaisten mukana huutamassa, kouristelemassa ja lyömässä itseään rintakehään.

Shakerismin kestävin perintö on huonekalut. Askeettisen elämäntyylin, koreilemattomuutta korostaneiden ihanteiden ja moitteettoman käsityön tuloksena syntyi kalusteita, joista maksetaan nykyään suuria summia.

* *

Aviopari Mona Fastvold & Brady Corbet voitti yhdessä tekemällään The Brutalist -elokuvalla (2024) parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen Oscar-palkinnon vuonna 2025. The Testament of Ann Leen on ohjannut Fastvold. Käsikirjoituksen pariskunta on tehnyt yhdessä.

Kuvaamansa maailman ehdottomuudessa elokuva on hyvin vaikuttava. Näyttää myös siltä, että ahertaessaan elokuvan luomisessa tekijät ovat myös sokeutuneet sille, eivätkä ole nähneet tarinan rytmitysongelmista kielivää tyhjäkäyntiä.

Niin hengästyttävää kuin Amanda Seyfriedin esiintyminen päähenkilönä onkin, aukoksi keskellä elokuvaa jää päähenkilö Ann Lee. Hänestä saamme tietää raivoisan kiihkeän uskon, emmekä juuri muuta.

Antti Selkokari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua