Sarja-arvio: The Boys -tv-sarja näyttää millainen maailma on kun suuryhtiöt ottavat vallan ja saavat yli-ihmiset suojaamaan selustansa. ”The Boysin perusidea ei ole uusi, mutta näin brutaalia ja kattavaa läpileikkausta amerikkalaisesta yhteiskunnasta en muista nähneeni sitten The Wiren”, kirjoittaa Petri Hänninen.
Supersankarit ovat tällä hetkellä suurta bisnestä, mutta ne ovat sitä myös irlantilaisen Garth Ennisin käsikirjoittamassa ja Darick Robertsonin piirtämässä sarjakuvassa The Boys, jonka Amazon Studios on tuottanut tv-sarjaksi.
Sanotaan, että Amazon Prime Videon valikoima on kuin 1980-luvun videovuokraamo, mutta se on sitä myös ihan kirjaimellisesti. Valikoimaan kuuluu muun muassa 1980-luvun scifi- ja fantasiaelokuvia, italowesternejä sekä Ed Woodin elokuvia.
Itse asiassa Amazon Primen kökkö hylly on raikas vaihtoehto Netflixin kuivakalle teinikauhuelokuvatarjonnalle. Amazon Primesta voi aina löytää jotain lystikästä, ei välttämättä sellaista mitä tahtoisi katsoa, mutta sellaista jonka olemassaolo huvittaa. Pelkkä selaaminen on jo viihdettä.
Sarjapuolella The Boys on Amazon Primen parhaasta päästä, näkökulmasta riippuen jopa sen kruununjalokivi.
* *
Hypoteesi siitä, millainen maailma olisi jos supersankareita oikeasti olisi olemassa, on heitetty ilmaan jo monta kertaa. The Boysin perusidea ei ole uusi, mutta näin brutaalia ja kattavaa läpileikkausta amerikkalaisesta yhteiskunnasta en muista nähneeni sitten The Wiren.
Sarjassa seurataan kahta sinisilmäistä nuorta, Hughia ja Annieta, jotka tempautuvat mukaan supersankaribisneksen raadolliseen puoleen. Annien motiivi on olla sankari, Hughin motiivi on kosto. Koston tielle lähteminen vie Hughin entistä syvempään suohon, niin kuin kosto yleensä tuppaa tekemään.
Annie, sankarinimeltään Starlight, valitaan mukaan Seitsemään, maailman johtavaan supersankaritiimiin. Starlight viskataan heti alussa altaan syvään päähän, kun maalaistyttösen arvomaailmaa aletaan koulia brändeillä elävään bisnesmaailmaan sopivaksi. Tutuksi tulevat seksuaalinen hyväksikäyttö, petokset ja murhat. Kun supersankareita kohdellaan kuin jumalia, he alkavat käyttäytyä kuin jumalat.
Hugh lähtee epäilyttävän ja epämiellyttävän joukkion, The Boysin, mukaan saattamaan supersankarit vastuuseen teoistaan, mutta supersankarien paljastaminen ei ole sen puhtoisempaa touhua. Kädet tahriintuvat helposti vereen, eivätkä käytetyt keinot kestä päivänvaloa. Moraali on pelkkää sanahelinää.
* *
Seitsemän supersankariryhmän jäsenet ovat Homelander, Queen Maeve, A-Train, The Deep, Translucent ja Black Noir. Starlight korvaa ryhmästä eläköityneen The Lamplighterin. Seitsemän on suora viittaus DC Comicsin Oikeuden puolustajiin.
Jokainen osa-alue sankareista on kaupallistettu. Heidän vartalonsa, mielensä ja yksityisyytensä kuuluu Seitsemää pyörittävälle Vought-yhtiölle.
Starlight pakotetaan vaihtamaan vanha supersankariasunsa paljastavampaan. Markkinamiehet sanovat sen olevan feministisempi, koska asu kertoo hänen olevan sinut itsensä kanssa, eikä hän pelkää paljastaa itseään. Kuinka monessa tosi-tv-sarjassa on kuultu samat perustelut?
Supersankareiden kannatusta mitataan alituiseen prosenttilukuina. Kukaan ei kysy mitä sankari oikeasti haluaa, kukaan ei kysy mikä on oikein. Kaiken arvo mitataan rahassa.
* *
The Boys on raaka kuvaus amerikkalaisesta yhteiskunnasta, bisnesmaailman kylmyydestä ja kaiken alisteisuudesta voitontavoittelulle. Vought pettää ja huijaa kaikkia, kansalaisia, poliitiikkoja, virkavaltaa ja jopa omia työntekijöitään ja keulakuviaan, niitä jotka tahkoavat yrityksen miljardit.
Sarjan teemana on tekopyhyys. Vought-yhtiön tehtävä on, Jonah Vogelbaumin sanoin, ”suojella tuottavaa voimavaraa” eli sankareita. Kansalaisten turvallisuus on toissijaista. Vought yrityksenä on Yhdysvaltojen vertauskuva. V on toisinpäin A, samoin kuin Seitsemän kokouspöytä.
Sarja käsittelee viihdeteollisuutta, aseteollisuutta, uskontoa, politiikkaa, seksiä ja huumeita, ja kuinka niitä kaikkia käytetään rahantekokoneina. Supersankarit ovat vain tapa ottaa asiat esille ja etäännyttää tarina todellisuudesta näkökulman syventämiseksi.
Tv-sarjoista The Boysin symboliikalle likeisimpänä tulee mieleen True Blood, joka myös käsittelee yhteiskuntaa monilla eri tasoilla, vain että lisänä on vampyyrit.
* *
The Boys esittää kuinka yhteiskuntaa riivaa suunnaton ahneus. Kunnianhimo tunkee kaikkien kansankerrosten läpi, ja mitä viheliäisimpiä tekoja oikeutetaan uskonnolla ja menestyksen tavoittelulla.
Yhdessä puistattavimmista kohtauksista Teräsmieheen vertautuva Homelander kastaa uskovia yksityistilaisuudessa, johon pääsylippu maksaa 15 000 dollaria. Voiko tekopyhyyttä enää sen pidemmälle venyttää.
Viihdeteollisuutta käsiteltäessä ei voi välttyä miettimästä kuinka paljon Ennis on hyödyntänyt omia kokemuksiaan sarjakuvabisneksessä, ja kuinka paljon tv-sarjan käsikirjoittajat ovat hyödyntäneet kokemuksiaan Hollywoodissa.
* *
The Boys -sarjakuvaa julkaisi alunperin Wildstorm, joka on DC Comicsin alamerkki, mutta sarja lopetettiin koska sen negatiivinen käsitys supersankareista ei sopinut DC Comicsin pirtaan. Päätös on kuin suoraan The Boysin maailmasta. Sen jälkeen Dynamite Entertainment jatkoi sarjakuvan julkaisemista.
Sankarit käyvät keskenään pientä valtataistelua samalla, kun he taistelevat omatuntonsa kanssa. Sankarit ovat pudonneet tyhjän päälle, koska raha ja valta ovat pelkkä väline, mutta he ovat sokaistuneet pitämään niitä päämääränä.
Sankarit tuntevat riittämättömyyttä eikä raha ja kuuluisuus peitä elämän tyhjyyttä, mutta siitäkin huolimatta he puolustavat kynsin hampain työnantajaansa. Todellista valtaa käyttävät Vought-yhtiön johtajat, jotka istuvat jossain pääkonttorin 82. kerroksen korkeuksissa. Sankarit ovat heille pelinappuloita, kuka tahansa on korvattavissa.
* *
The Boys -porukan sisimmän avautuminen on kuvattu vähintäänkin yhtä mielenkiintoisesti kuin sankarien paljastuminen hirviöiksi. Raakalaismaisilta tappajilta vaikuttava porukka saa tarinan myötä sielukkuutta. Hyvikset paljastuvat pahiksiksi, samoin kuin pahikset hyviksiksi.
Juuri tämä erottaa elokuvan ja tv-sarjan toisistaan taidemuotoina. Siinä missä elokuva joutuu puristamaan kaiken pariin tuntiin, tv-sarjassa asioihin ja henkilöihin päästään syventymään pidemmällä kaavalla.
The Boys on monelta osin ennalta-arvattava, ja istutukset on perusteltu niin hyvin, ettei kokeneelle katsojalle mikään pääse tulemaan yllätyksenä. Silti tarina kylmää enemmän kuin House of Cards.
Roistomainen Karl Urban on pistämätön valinta Billy Butcherin rooliin, ja sarjan roolitus on muutenkin kokonaisuudessaan varsin onnistunutta. Sarjan parasta antia on Antony Starrin esittämä, oidipuskompleksista kärsivä Homelander, mies jonka suu hymyilee, mutta silmät eivät. Kaikkein pahimmat roistot piileskelevät kauniin ulkokultaisen kuoren alla.
Petri Hänninen
The Boys -sarjaa esittää Amazon Prime Video.
