SARJAKUVAKLASSIKOT | Will Eisnerin The Contract With God -trilogian keskimmäinen osa vuodelta 1987 kertoo elämästä Dropsie Avenuella, New Yorkin Bronxissa 1930-luvulla. ”Elinvoima on lempeä kokoelma talon asukkaiden koskettavia selviytymistarinoita. Taakkana ovat lamavuodet, köyhyys, politiikka, Euroopan sekaannustila ja uusien elämäntapojen opettelu”, Petri Hänninen kirjoittaa. Suomen arvostelijoiden liitto on tukenut juttusarjan kirjoittamista apurahalla.
Will Eisner: Elinvoima (Jalava, 1987). 136 sivua. Alkuteos: A Life Force, 1983–1985. Kääntänyt Soile Kaukoranta, tekstannut Kaija Kiuru.
Will Eisnerin (1917–2005) Elinvoima on keskimmäinen niin kutsutusta The Contract With God -trilogiasta, jonka aloitti Talo Bronxissa vuonna 1978 ja päätti Dropsie Avenue vuonna 1995. Jälkimmäistä teosta ei ole julkaistu suomeksi.
A Life Force eli Elinvoima julkaistiin sarjana Will Eisner Quarterly -lehdessä vuosina 1983–1985, ja Kitchen Sink Press kokosi sen yksiin kansiin vuonna 1988. Suomessa Elinvoima ilmestyi sarjakuva-albumina jo vuotta aiemmin Jalavan kustantamana.
Elinvoimassa ei varsinaisesti ole yhtä yhtenäistä tarinaa, vaan useita lyhyitä episodeja, jotka teoksen edetessä nivoutuvat hieman yllättäenkin yhteen. Eletään pörssiromahduksen jälkeistä aikaa 1930-luvun New Yorkissa, juutalaisten siirtolaisten kansoittamalla Dropsie Avenuella, Bronxissa.
Elinvoima on lempeä kokoelma talon numero 55 asukkaiden koskettavia selviytymistarinoita. Taakkana ovat lamavuodet, köyhyys, politiikka, Euroopan sekaannustila ja uusien elämäntapojen opettelu. Tarinan katkaisevat lyhyet uutisartikkelit, jotka luovat ajankuvaa ja syventävät tarinaa.
Aivan kuten torakka Izzy, myös Dropsie Avenue 55:n asukkaat kamppailevat elämästään. Elinvoima ajaa ihmistä ja torakkaa eteenpäin, mutta mistä se kumpuaa, ja miksi kumpainenkin otus haluaa itsepäisesti olla elossa, vaikka elämä ei olisi edes elämisen arvoista.
Eisnerin maailmassa kaikki liittyy kaikkeen, ja sattuma näyttelee usein omaa osaansa ihmisten elämässä. Naapurien yllättävä avunpyyntö keskeyttää itsemurhayrityksen, mielenvikainen pelastaa ohikulkijan hengen. Toiset saavuttavat onnen ja menestyksen, toiset luisuvat tuhoon ja kuolemaan.
Tarina lähtee hieman yskien liikkeelle. Aivan kuin Eisner ei olisi itsekään tiennyt minne ja miten tarinaa veisi, ja aiemman teoksen painolasti tuntuu vielä harteilla. Eisner pohjustaa tarinaa loputtomilla tietoiskuilla haalien tarinalleen uskottavuutta.
Mutta kymmenennessä luvussa sarjakuvakerronta lähtee käyntiin. Sivujuoni ja pääjuoni ryhtyvät vuorotahtiseen kulkuun, ja asettuvat välillä toisiaan vastaankin. Eisnerille ominainen, jo The Spirit -sarjakuvasta tuttu juonenkudelma alkaa tihentyä.
Eisneria on syytetty teatraalisuudesta, ja onhan se tottakin. Käsien levittely, kasvojen raastaminen ja silmien muljauttelu ei toimi elämänkerrallisessa sarjakuvassa samalla tavalla kuin The Spiritin kaltaisessa huumorisupersankarisarjakuvassa.
Teatraalisuuden kääntöpuoli on elävä ja toimiva kuvakerronta, ja Eisner oli taitava kertomaan kuvilla. Samaan aikaan kun dialogi kertoo yhtä, toinen tarina kulkee rinnalla piirrosten voimalla. Eisnerin ruuduissa on sisältöä enemmän kuin sanat kertovat.
Eisner osasi luoda tunnelmia, ja näkee että hän nautti piirtämisestä. Useissa ruuduissa hän on piirtänyt enemmän kuin on tarve asian esittämiseksi, ja ehkä juuri siksi hänen kynänjälkensä on niin viehättävää.
Tekstaaja Kaija Kiuru on tehnyt Elinvoiman parissa ison työn, sillä 1980-luvulla sarjakuvat tekstattiin vielä käsin. Kiurun polveileva ja elävä tyyli jäljittelee alkuperäistä tekstausta, ja pitkät, aaltoilevat tekstirivit istuvat hyvin kokonaisuuteen.
Termi graphic novel (suomeksi sarjakuvaromaani) tuli tunnetuksi Will Eisnerin Talo Bronxissa -sarjakuvateoksen myötä. Sillä tarkoitetaan kunnianhimoista ja pitkää, romaaniin rinnastettavissa olevaa sarjakuvateosta. Toki sarjakuvaromaaneja on tehty kautta aikojen, jo paljon ennen Eisnerin töitäkin.
Eisner on tehnyt paljon muitakin sarjakuvaromaaneja, joista suomeksi on julkaistu Myrskyn silmään, Näkymättömät ihmiset ja Uneksija. Eisnerin kuuluisin sarjakuvahahmo on The Spirit, jota on nähty suomeksikin neljän kokoelmakirjan verran.
Eisner opetti sarjakuvapiirustusta, ja hän on tehnyt alan perusteoksena pidetyn Comics and Sequential Art -opaskirjan. Sarjakuvamaailman Oscar-palkinnoksi kutsuttu Eisner Award on nimetty hänen mukaansa.
Petri Hänninen
Sarjakuvaklassikot-palstalla Petri Hänninen esittelee sarjakuvateoksia, joista ei ole luettavissa kunnollista suomenkielistä arvostelua, tai tarkastelee niitä eri valossa kuin niiden ilmestymisen aikaan. Suomen arvostelijoiden liitto on tukenut juttusarjan kirjoittamista apurahalla.