Kuva: Mikko Saari

1

Olen löytänyt puolisoni perässä joogan ilot. Tein aikoinaan kotioloissa hatha-joogaa nettipalvelun ohjauksella, mutta se oli puuhaa, johon minun oli vaikea löytää motivaatiota ja halua. Nyt olemme käyneet säännöllisesti joogasalilla tekemässä ohjattua harjoitusta ja se on paljon toimivampi ratkaisu: joogalle on tietty aika ja paikka, joten sitä tulee myös tehtyä.

Joogaa on monenlaista ja Tampereellakin on lukuisia paikkoja, joissa joogaa harjoittaa. Meidän tiemme vei Shakta Tampereelle, jolla on viehättävät tilat Tammelassa Lidmanin talossa. Shaktan jooga on rauhallista, lempeää ja suorittamisesta vapaata. Mukavan paljon aikaa vietetään shavasanassa eli silmät kiinni selinmakuulla. Ohjaus on miellyttävän rauhallista ja kannustaa ottamaan rennosti. Pääpaino on henkisessä harjoituksessa ja mielen liikkeiden tyhjentämisessä.

Shaktajoogan ovat tuoneet Suomeen Intiasta Maailmanpuu-podcastista tuttu joogaopettaja Miska Käppi, Otto Kronqvist ja Juliana Käppi. Shaktan joogakouluja löytyy Tampereen lisäksi Helsingistä, Porvoosta, Turusta, Porista, Kuopiossa, Jyväskylässä, Rovaniemeltä ja Kuusamosta. Ensikertalaisille suositellaan aloitukseksi introtuntia, jossa käydään läpi perusteita, mutta shaktajooga etenee rauhallisesti ja on teknisesti aika helppoa, joten alkuun pääseminen ei ole korkean kynnyksen takana.

2

Sisäpyöräilykausi on taas alkanut. Olisi tässä jokunen ihan nätti pyöräilypäivä ollut, mutta kelin sateisuus ajoi virittelemään maantiepyörän sisätiloihin. Kuten viime vuonnakin, alustana on suositumman Zwiftin sijasta edullisempi Rouvy. Tälle kaudelle muutin vähän järjestelyjä: viimeksi katselin maisemia ajaessani läppäriltä ja Youtubea iPadilta, mutta nyt maisemat ovat puhelimessa ja videot läppärissä. Kovin paljon maisemien katselu ei nimittäin lopulta kiinnosta, isommalta näytöltä katselee mieluummin videoita.

Harjoitteluohjelmaakin olen rukannut hieman, eli pääpaino tulee olemaan kevyemmissä kilometreissä. Viikottain olisi tarkoitus ajella kolmisen tuntia kevyttä ajoa ja siihen päälle sitten arkipyöräilyt ulkoilmassa ja mahdollisesti yksi raskaampi lenkki. Ennemmin siis LISS-treeniä (Low Intensity Steady State) kuin HIIT-treeniä. Tällaisella lenkillä sykkeet ovat siis pääasiassa kevyellä tasolla ja watit palautumis- ja kestävyystasolla. Toiveissa olisi, että kerryttämällä näitä kilometrejä talven aikana ensi kesänä olisi luvassa taas vähän helpompia kilometrejä pitkillä pyörälenkeillä.

3

Sisäpyöräilyn ohessa ehtii hyvin katsella videoita. Lastenkirjainstituutti järjestää syksyn aikana Kuvakirjaa tutkimassa -luentosarjan, jossa viikottaisissa luennoissa käydään läpi kuvakirjantutkimusta. Luentosarja alkoi Päivi Heikkilä-Halttusen luennolla suomalaisen kuvakirjan historiasta (18.9.2025) ja päättyy Mia Österlundin luentoon kuvakirjoista läskitutkimuksen näkökulmasta (27.11.2025).

Luennot pidetään torstaisin Zoomin kautta, mutta ne voi katsella myös jälkeenpäin YouTubesta. Luentoja on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lisätietoja luentosarjasta Lastenkirjainstituutin sivuilla. Kuvakirjaa tutkimassa -luentosarja Youtubessa.

4

Uusin lautapeli-innostukseni on tuontitavaraa Koreasta. 18Korea on rautateiden historiaa Koreassa kuvaava peli, jossa perustetaan rautatieyhtiöitä Koreaan 1800-luvun lopussa, rakennetaan rautateitä ja yritetään tienata siinä sivussa mahdollisimman paljon rahaa sekä firmojen maksamina osinkoina että osakkeiden arvonnousuna.

Tällaisia 18xx-genreen kuuluvia junapelejä on kymmenittäin eri aiheista ja minunkin kokoelmistani löytyy useampi. 18Korea erottuu joukosta muutamalla mielenkiintoisella detaljilla. Ensinnäkin peli on nykymuodin mukaisesti alkuasetelmaltaan sattumanvarainen, eli jokainen pelikerta lähtee hieman erilaisesta tilanteesta riippuen siitä, mitkä pelin lukuisista yhtiöistä valikoituvat peliin mukaan. Lisäksi pelaajat saavat pelin alussa kortteja, jotka tarjoavat todella voimakkaita ja peliä mullistavia erikoiskykyjä yhtiöille. Nämä kortit ovat paikoin hätkähdyttävän tehokkaita, ja näitäkin on todella paljon erilaisia, joten alkuasetelmaan tulee vielä enemmän vaihtelua.

Lisäksi pelissä huomioidaan Korean sota ja maan jakautuminen kahtia: tietyssä kohtaa peliä sota syttyy ja tekee tuhojaan. Pohjois-Koreassa toimiminen käy mahdottomaksi ja suurin osa pelialueesta rajautuu kokonaan pois pelistä. Rajalinjan eteläpuolelta tuhotaan kaikki kaupungit eteläkärjen Busania lukuun ottamatta. Pohjoisessa toimineet yhtiöt poistuvat pelistä, paitsi jos ne ovat onnistuneet rakentamaan rataverkkoaan etelään. Siinä on siis jonkunmoinen riski, mutta peli kannustaa riskinottamiseen: pohjoisessa on pelin alussa mahdollisuudet tienata merkittävästi enemmän rahaa kuin etelässä.

Peli on korealainen ja julkaistu vain koreaksi, joten se piti hankkia Koreasta tilaamalla. (Englanninkielistä painosta on lupailtu tulevaksi joukkorahoitukseen loppuvuodesta 2025). Onneksi englanninkielinen käännös sääntökirjasta on olemassa; harmillisesti se on perin heikkolaatuinen, joten ensimmäiset pelikerrat ovat menneet vähän sääntöjen yksityiskohtia pähkäillessä. No, näissä junapeleissä on kyllä nähty luokattoman kehnoja sääntökirjoja, jopa koko genren keksijältä. Olettaisin, että seuraavalla pelikerralla säännöt ovat jo varsin lähellä tarkoitettuja.

Erinomaisen hauska peli tämä joka tapauksessa on ollut, joten kiitos vain pääkaupunkiseudun 18xx-harrastajille, jotka tämän korealaisen helmen ovat tietoomme saattaneet.

5

Olen käyttänyt pitkään vaihtoehtoisia hakukoneita. Ecosiasta kirjoitin jo kolme vuotta sitten, mutta nykyään käytän DuckDuckGota ja Qwantia. Näistä varsinkin Qwant on miellyttävä käyttää ja ranskalaisena se on eurooppalainen tuote. Molemmat tuottavat yleisesti käyttökelpoisia tuloksia. Vain kuvahaussa Google on edelleen voittamaton. Sekä DuckDuckGossa että Qwantissa on tekoälyominaisuuksia, mutta niitä ei pusketa väkisin samalla tavalla kuin Googlessa. DuckDuckGossa tekoälyominaisuudet on helppo kytkeä pois päältä ja Qwantissa niitä ei näe ollenkaan, ellei rekisteröidy käyttäjäksi.

Mikä mukavinta, siirtymä pois Google-hausta on alkanut näkyä laajemminkin. Kun aiheesta kolme vuotta sitten kirjoitin, vaihtoehtoiset hakukoneet eivät juuri kävijätilastoissa näkyneet. Vähemmistössä ne nytkin ovat, mutta jos katselen vaikkapa Kirjavinkkien kävijätilastoja viimeisen neljän viikon ajalta, Google on toki tuonut 54 000 kävijää eli melkein puolet sivustolle tulijoista, mutta kakkosena on Bing ja kolmantena DuckDuckGo, molemmat yli 2 500 kävijällä. Yhteensä siis vähän alle kymmenesosan Googlen käyttäjistä, mutta on tämä silti huikeaa edistystä. Ecosia ja Qwant ovat sitten huomattavasti pienemmissä määrin edustettuina.

En sano, etteikö Googlea saisi käyttää, mutta sen sanon, että asiaintila olisi terveellisempi, jos Googlen osuus hakuliikenteestä olisi pienempi. Kokeilepa siis joskus vaihtaa selaimessasi oletushakukoneeksi joku muu kuin Google!

Mikko Saari
@msaari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua