Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Mikael J. Mattila on ihastellut muun muassa Prefab Sproutia ja Jukka Jalosen tanssityyliä.

1

Flying Lotuksen uusin albumi on täynnä perinteisen flyinglotusiaanisia tiheitä äänimerkkejä, mutta tällä kertaa silkan breakcore-rankaisun lisäksi Steven Ellison alistaa pelinappuloikseen George Clintonin, Anderson .Paakin ja Thundercatin kaltaiset rytmimusiikkinerot. Flamagran parhaimmistoa eivät kuitenkaan ole tällaisten jättinimien vierailut, vaan kitschin, ihanan muovisen midi-loungen ja retrofuturistiselta japaniambientilta kuulostavan maisemoinnin syvään päähän sukeltavat minuutin-parin välipalat. Ne voisivat soida Don Huonojen uudessa mestariteoksessa, Tokyomanissa seikkailevan valkokaulustyöntekijän pachinko-simulaattorissa tai Osamu Saton kehittämän LSD: Dream Emulator -konsolipelin oudoissa maisemissa. Tämä on hämmentävää post-postmodernistista musiikkia, joka käsittelee tiheää ääniroinaansa täydellä sydämellä ja hämmentävällä intensiteetillä.

2

Jonkinlaiseksi “outsider”-tubettajaksi kaiketi luokiteltavan lempääläläisen Mikael Kosolan eli niilo22:n seuraaminen on vähän kuin saippuasarjaa katsoisi. Mukaan voi periaatteessa hypätä koska vaan, eikä kontekstia tarvitse kovin selkeästi tuntea, mutta samalla on olemassa ihmisiä, jotka tietävät tällaisista hahmoista huolestuttavan paljon. Niilo22:n hahmon täydellinen avaaminen tällä palstalla olisi liikaa, mutta ilahduin kuitenkin kovasti, kun hän taannoin toteutti aikeensa lähteä Lempäälästä Merikarvialle kalastuskisoihin. Oli ilahduttavaa nähdä sosiaalisesti rajoittunut eksentrikko juttelemassa iloisesti kilpailujärjestäjien kanssa ja julistamassa kilpailijaesittelyssä, miten skaba viedään kotiin “ammattitaidolla”. Lisäksi pitkät go-pro-taltioinnit itse virvelöinnistä ovat rauhoittavinta internet-sisältöä aikoihin: edessä aukeaa keväinen satakuntalaismaisema, vesi liplattaa kuin ASMR-videolla ja viehe lentää tasaisessa kaaressa. Ja kalaakin tulee. Pidemmälle ehtineille suosittelen myös niilo22:n pilkkivideoita talvelta!

3

Internetissäni harmiteltiin hiljattain paitsi Manta-veistoksn päällä kiipeilyä, myös sitä, miksei Leijonien kultajuhlissa soinut muunlainen musiikki kuin listapop — esimerkiksi kansanmusiikki. Tulin pohtineeksi, että monet lätkäjuhlahitit ovat muodostuneet viime vuosina mitä suurimmiksi modernin kansanmusiikin toteemeiksi: jos Poika saunoo nousee Spotify-ykköseksi ja sitä versioidaan jos minkälaisilla tavoilla — puhumattakaan siitä, että kappale alkaa haitarimelodialla, mitä muuta se voisi olla kuin kansan musiikkia? Sen lisäksi, että sävellys on mestariteos, on sen teksti yhä koskettavinta laululyriikkaa maassamme pitkiin aikoihin: hyvin luovalla tavalla suomen kieltä käyttävä runoteos kertoo liikuttavalla tavalla “herrojen vitriiniin teljetyn” kiertopokaalin etsikkoajasta ennen tulevaa kevättä ja seuraavaa juhlaa.

4

En tiedä paljoakaan Paddy McAloonista, ja olen suorastaan vihainen itselleni, että löysin hänen musiikkinsa näin myöhään. Vaan silti: tässä tehdään valtavasti sellaisia asioita, joista olen vain uskaltanut haaveilla, ja harmitellut, ettei joku tee asioita “juuri näin”. Mutta Paddy McAloon tekee, ja on tehnyt jo yli 30 vuoden ajan. Täydellisessä maailmassa rasisti-Morrisseyn sijaan mattinykäsfarkuissa ja hihattomassa paidassa heiluva Paddy McAloon koristaisi humanistien yhteisasumusten seiniä. Prefab Sproutin (kuvassa) musiikki on ihanan kallista jazz-sikailua, jonka toinen jalka on sitkeästi viivottimella jaettujen työläisasuinalueiden kaduilla. Täydellistä on myös, ettei taide-elokuvanäyttelijä Steve McQueenin mukaan albuminsa nimeävä yhtye ole kotoisin Lontoosta, Manchesterista, tai edes Liverpoolista, vaan aivan sattumanvaraiselta kuulostavasta Witton Gilbertin kaupungista, koillis-Englannista.

5

Mikään ei ole niin ihanaa kuin etabloituneen jääkiekkovirkamiehen irrottelu vuosien puurtamisen jälkeen. Jos viime lätkäkullan jälkilöylyistä muistettiin Jutilan eteenpäin meneminen ja Pasi Nurmisen kompurointi, muistan näistä juhlista Jukka Jalosen muutamat ujot hytkymiset Kaisaniemen puiston lavalta. Ne ilahduttavat minua kovasti.

Mikael J. Mattila