Tampere Chamber Music -festivaalilla kuullaan huippumuusikoiden konserttien lisäksi tieteen ja taiteen vuoropuhelua

Taiteellinen johtaja Heini Kärkkäinen. Kuva: Markku Uusitalo

Kikka Holmberg, teksti

Musiikki ja hyvinvointi, taide ja tiede kohtaavat jälleen Tampere Chamber Music -festivaalilla (20.–26.1.2025). Vuodesta 2017 alkaen järjestetty festivaali on alusta asti pureutunut laadukkaan kamarimusiikkitarjonnan lisäksi hyvinvointiin.

– Viljelen opetuksessani kokonaisvaltaista otetta muusikkoon. Siihen liittyvät ergonomia, psyykkiset asiat ja hyvinvointi. Se, miten soittaja voi, kuuluu soitossa, luonnehtii festivaalin taiteellinen johtaja, pianisti ja TAMKin pianonsoiton lehtori Heini Kärkkäinen.

Festivaalin pohjavireenä on ollut parantava musiikki ja se, että musiikki tekee ihmiselle hyvää. Tärkeä on myös näkökulma muusikon monella tavalla kuormittavaan ammattiin.

– Se on sellaista suorituskulttuuria, Kärkkäinen luonnehtii.

– Aina pitää onnistua ja miettiä saako töitä, jos epäonnistuu. Muusikon työ on myös fyysisesti tosi kuormittavaa, ja minua kiinnosti, voisiko teemaan liittää rasitusvammojen ehkäisemistä ja niistä pääsemistä ergonomian tutkimisen kautta.

* *

Hyvinvointifestivaali voi tuoda monelle ajatuksia pehmokulttuurista. Siitä TCM:ssa ei kuitenkaan ole kyse. Kaikki tunteet kuuluvat festivaaliin ja sen musiikkiin.

– Vaikka puhutaan hyvinvointivaikutuksista, festivaalilla voi kuulla teoksia, jotka järkyttävät tai vievät pohjamutiin. Taiteen tehtävähän on hyvin monikulmainen: kaikkien tunteiden pitää olla mukana, jotta voi voida hyvin. Kaikki tunteet kuuluvat myös hyvinvointifestivaaliin ja sen musiikkiin. Keskeistä on se, miten musiikki vaikuttaa ihmiseen ylipäätään.

Festivaalin sydän on joka tapauksessa kamarimusiikki ja konsertit, Kärkkäinen muistuttaa.

– Minulla on upeita kollegoita ympäri maailmaa. Meille kaikille on inspiroiva ja rikastuttava hetki tavata tällä festivaalilla ja soittaa yhdessä.

Vuoden 2025 festivaalin teema on Ytimessä.

– Kulttuurielämässä tuntuu usein siltä, että asiat pitäisi tehdä jollain tietyllä tavalla, ja kaikkien pitäisi tehdä samalla tavalla. Mielestäni erilaisten ihmisten rikkautta on se, että festivaalisuunnittelijalla, taiteilijalla tai millä tahansa kulttuurialan työntekijällä olisi rohkeutta tehdä oman näköisiä valintoja ja löytää se oma ydin, Kärkkäinen pohtii.

– Minulle päälleliimattu tapa työskennellä festivaalijohtajana on hyvin vieras, se, että pitäisi tehdä asiat tietyllä tavalla. ”Ytimessä” tarkoittaa myös sitä, että on vapaus olla laatikoiden ulkopuolella.

* *

Kamarimusiikkifestivaalin musiikillisessa ytimessä ovat Johannes Brahms ja Ludwig van Beethoven.

– Mielestäni Beethoven ja Brahms ovat ikään kuin ydinsäveltäjiä. Heidän teoksensa eivät koskaan vanhene, vaan laajenevat syvyyssuunnassa. Joku voi ajatella, ettei jaksa mennä kuuntelemaan Brahmsia tai Beethovenia, koska ne on jo kuultu. Ne eivät kuitenkaan kulu, vaan syvenevät, ja niissä on pohjatonta nerokkuutta.

Ohjelmassa on myös muun muassa Dmitri Shostakovitshin ja Jean-Philippe Rameaun musiikkia. Igor Stravinskin Kevätuhri kuullaan säveltäjän omana versiona kahdelle pianolle Kärkkäisen ja Natacha Kudritskayan tulkitsemana. Koululaisille festivaalilla on tarjolla Muumi-museokonsertti.

Myös luonto on tänä vuonna erityisen tärkeä teema. Avauskonsertissa (23.1.) kuullaan Jukka Perkon Avoimen taivaan alla -teos (2024) saksofoneille, elektroniikalle ja lyömäsoittimille ja tanssille. Teos pohjautuu Nils-Aslak Valkeapään luontoa ja ihmisyyttä käsitteleviin runoihin. Lauantain konsertissa puolestaan kuullaan kantaesityksenä alttoviulutaiteilija Yuval Gotlibovichin sävellys Ylistys monimuotoiselle luonnolle sekä Jaakko Kuusiston teos Jurmo (2013).

– Luonnossa jokaisella eliöllä ja kasvilla on oma erityinen tehtävänsä: ne ovat siinä omassa ytimessään. Tavallaan siitä syntyy myös yhteisöllisyys. Luonto on myös meidän ydin ja meidän on suojeltava sitä, jotta voimme säilyä, muistuttaa Kärkkäinen.

* *

Tieteellisessä yhteistyössä festivaalin kanssa ovat mukana bioanturitekniikan apulaisprofessori Soile Nymark Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta sekä professori Esa Räsänen Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta. Festivaali tekee yhteistyötä myös Suomen musiikkilääketieteen yhdistyksen kanssa.

Festivaalin maksuttomissa tapahtumissa käsitellään muun muassa sitä, kuinka tietoisen harjoittelun avulla keho voi oppia toimimaan luonnollisesti ja tehokkaasti, kun fysiikan lakeja hyödynnetään musiikin tekemisessä ja sävyjen ilmentämisessä. Faskioiden vaikutuksesta kehon toimintaan puolestaan luennoi fysioterapeutti ja tietokirjailija Tuulia Luomala. Suomalaisen kulttuurin tilasta ja tulevaisuudesta sekä kulttuuripolitiikasta keskustelevat (25.1.) Mikko Kanninen, Heini Kärkkäinen, Tiina Lindfors ja Arto Soilumo. Keskustelun juontajana toimii Roman Schatz.

* *

Festivaalilla on joka vuosi ollut esiintymässä ja kouluttamassa tanssijoita, muun muassa Tiina Lindfors ja Minna Tervamäki. Tänä vuonna tanssijavieraana on Pontus Sundset. Myös yleisö pääsee tanssimaan Tuulensuun palatsissa järjestettävissä tanssiaisissa.

– Maailmassa on tällä hetkellä niin paljon raskasta, että ajattelin tanssiaisten voivan olla sellainen hetki, jolloin pääsisi pois kaikesta ikävästä, kuuntelemaan loistavia muusikkoja, tanssimaan vanhan jazzin tahdissa ja viettämään mukavan illan, Kärkkäinen maalailee.

Kärkkäinen iloitsee siitä, että festivaali on pystytty järjestämään joka vuosi, vaikka välillä on ollut isoja taloudellisia haasteita. Pandemiankin aikana festivaali järjestettiin ja striimattiin, tosin ilman ulkomaisia vieraita.

”Minulle on motivoivaa se, että pystyn yhdistämään kaikki ne työnkuvat, joita teen. Konsertit, festivaali ja opettaminen tukevat toisiaan”, Heini Kärkkäinen sanoo. Kuva: Minna Hatinen

* *

Heini Kärkkäinen on toiminut TAMKin pianonsoiton yliopettajana ja lehtorina vuodesta 2010 lähtien. Tampereelle hän muutti vuonna 2020.

– Kamarimusiikki on todella lähellä sydäntäni ja minulla on paljon ihania kollegoita, joiden kanssa esiinnyn, Kärkkäinen kertoo .

Syksyllä 2024 ison osan Kärkkäisen konserttiajasta veivät Kansallisoopperan Kuolema Venetsiassa -baletin näytökset harjoitusperiodeineen.

– Minulla on aika paljon vuosittain toistuvia esiintymisiä. Käyn usein esimerkiksi Amerikassa Stauntonin festivaaleilla sekä Kuhmossa ja Oxfordissa. Konserttojakin olen saanut mukavasti esittää, viime vuosina muun muassa Clara Schumannilta, Laura Netzeliltä, Dvořákilta ja Griegiltä.

Ensi kesänä Kärkkäistä voi kuulla myös ensi kertaa Lauttasaaren musiikkijuhlilla. Syksyllä on puolestaan vuorossa esiintyminen Olli Koskelinin sävellyskonsertissa.

– Yksittäinen festivaali sisältää usein hyvin monta teosta: kerrankin laskin esittäväni yhden kesän aikana lähes 40 teosta. Ei minulla kyllä juuri vapaa-aikaa ole, kun on opetusvirka ja oma festivaali, mutta pidän siitä, että saan tehdä sellaisia töitä, joista todella nautin. Tosin liikunnalle ja avannolle pyrin jättämään aikaa, muuten en jaksaisi, Kärkkäinen sanoo.

– Minulle on motivoivaa se, että pystyn yhdistämään kaikki ne työnkuvat, joita teen. Konsertit, festivaali ja opettaminen tukevat toisiaan. Olen tosi kiitollinen siitä, että työnkuvani on näin ihana. Voin hyödyntää opetuksessa festivaaliani ja toisaalta tarjota opiskelijoille festivaalin elämyksenä.

Tampere Chamber Music järjestetään 20.–26.1.2025. Lisätietoa festivaalin verkkosivuilta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua