Riikka Kuittinen (vas.), Soile Ollikainen, Jenny Valli, Elisa Lindell, Selma Green ja Virpi Nikkari.
KUVATAIDE | Hämeenlinnan taidemuseon, Tampereen taidemuseon ja Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan yhteistyönä käynnistämä biennaalikonsepti etsii uusia avauksia ja pohtii tulevaisuusvaltaa.
”Taidevaltakunta on unelmamme – yhteiskunta, joka toimii taiteen ehdoilla.” – Jenny Valli
Katri Kovasiipi, teksti ja kuvat
Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä on käynnistetty uudenlainen taidemuseoiden alueyhteistyö. Uutta luovaa yhteistyötä on luvassa niin museoalan ihmisten, taiteilijoiden kuin taide-elämän ulkopuolelta tulevien eri alojen asiantuntijoidenkin kanssa.
Yleisölle uudenlaisen yhteistyön ja taidealan vakiintuneita valta-asetelmia ravistelevan ajattelun hedelmät näkyvät konkreettisesti kesällä 2024, jolloin Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeessä järjestetään ensimmäinen Taidevaltakunta-biennaali. Seuraava Taidevaltakunnan esiinmarssi tapahtuu Tampereella ja Pirkanmaalla kesällä 2026 ja kolmas Lahdessa ja Päijät-Hämeessä kesällä 2028.
– Yleisölle annetaan mahdollisuus erilaiseen näyttelykokemukseen ja taiteen odottamattomaan kohtaamiseen julkisessa tilassa, sanoo tutkija Elisa Lindell Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvasta.
Taidevaltakunnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat yhdessä Hämeenlinnan taidemuseo, Tampereen taidemuseo ja Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva.
– Taidevaltakunnan piirissä ollaan hyvin kiinnostuneita siitä, mikä on taiteen asema yhteiskunnassa nyt ja mikä se voisi olla tulevaisuudessa. Haluamme kasvattaa taiteen painoarvoa sekä antaa kuvataiteelle sille kuuluvan äänen yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Puhumme ja rohkaisemme puhumaan siitä, kuka valtaa käyttää ja miten sitä käytetään. Kun ymmärrämme rakenteita ja kuvataiteen keinojen kautta etsimme uusia tulokulmia valtarakenteisiin, ymmärrämme maailmaa paremmin ja sitä kautta pystymme myös muuttamaan sitä. Sitä tarkoittaa tulevaisuusvalta ja sitä tekee Taidevaltakunta, summaa Tampereen taidemuseon johtaja Selma Green.
Hämeenlinnan taidemuseon johtaja Jenny Valli (vas.), aluetaidemuseotutkija Elisa Lindell Lahden visuaalisten taiteiden museosta Malvasta sekä Tampereen taidemuseon johtaja Selma Green.
Tulevaisuusennusteet ja sytykepuheenvuorot antavat ideoita
Taiteilijat ja muut yhteistyötahot on haluttu ottaa mukaan Taidevaltakunnan suunnitteluun jo mahdollisimman varhain. Ensimmäinen taiteilijoille suunnattu työpaja toteutetaan Hämeenlinnan Verkatehtaalla jo torstaina 30.3.2023 klo 10–16. Ilmoittautumiset työpajaan pyydetään 24.3. mennessä.
Työpajassa käydään keskustellen läpi biennaalitaiteilijaksi hakemiseen liittyviä ja valmistelevia asioita sekä kuullaan eri alojen asiantuntijoiden esittämiä tulevaisuusennusteita ja sytykepuheenvuoroja, joilla halutaan antaa taiteilijoille inspiraatiota.
Asiantuntijoita on pyydetty pohtimaan, millaisessa maailmassa elämme vuonna 2050 sekä millainen rooli taiteella ja taiteilijalla voi olla tulevaisuudessa. Asiantuntijoiden tarjoamien tulevaisuusennusteiden avulla taiteilijat voivat esimerkiksi avartaa näkemystään siitä, mitä ja miten he itse voisivat luoda tulevaan Taidevaltakunta-biennaaliin.
Tulevaisuusennusteita työpajan osallistujille tarjoavat brittiläinen teknologiastrategisti, ajatushautomon johtaja Rachel Coldicutt OBE, energian ja energiantuotannon roolia tulevaisuudessa selvittävä taiteilija-tutkija Antti Majava BIOS-tutkimusyksiköstä sekä Indonesiassa asuva suomalainen meribiologi Sari Tolvanen, joka pohtii ilmastonmuutoksen ja valtamerien tilan vaikutusta tulevaisuusennustuksiin.
Taiteilijoiden inspiraatioksi tarkoitetut, maaliskuun lopun työpajassa ensimmäistä kertaa kuultavat tulevaisuusennusteet ja sytykepuheenvuorot tulevat työpajan jälkeen näkyviin Taidevaltakunnan verkkosivuille ja YouTubeen. Taiteilijat ja muut aiheesta kiinnostuneet voivat siis tutustua materiaaleihin myös itsenäisesti.
Paikalle maksuttomaan työpajaan mahtuu 60 ensimmäiseksi mukaan ilmoittautunutta taiteilijaa. Työpajaan osallistuminen ei ole biennaalitaiteilijaksi hakemisen edellytys.
Alueellisen sidoksensa taiteilija saa määritellä itse
Taidevaltakunta-biennaalin taiteilijoiksi voivat hakea ammattitaiteilijat ja työryhmät, joilla on jokin sidos Kanta-Hämeeseen, Pirkanmaalle tai Päijät-Hämeeseen. Jokainen hakija määrittelee itse oman sidoksensa alueeseen. Alueella on voinut olla vaikkapa taiteilijan mummola, kesäpaikka tai vanha koulukaupunki.
Alueellisen sidoksen luonne tai aste ei ole biennaalin taiteilijavalintoja tehtäessä todennäköisesti niin ratkaiseva kriteeri kuin esimerkiksi mukaan ehdotettavien teosten yllättävyys, yhteys biennaaliteemaan tai laaja-alaisuus.
– Etsimme Taidevaltakunnan teemaan liittyviä teoksia ja näkemyksiä taiteen tulevaisuusvaltaan. Mukana voi olla luovia, yllättäviä ja laajojakin kokonaisuuksia. Arvostamme moninaisia lähestymistapoja ja laaja-alaisuutta, sanoo Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Riikka Kuittinen.
Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssit Riikka Kuittinen (vas.) ja Soile Ollikainen.
Hakulomake biennaalitaiteilijaksi on Taidevaltakunnan nettisivuilla avoinna 31.3.–31.5.2023. Hämeenlinnassa kesällä 2024 toteutettavan ensimmäisen biennaalin taiteilijavalinnat tehdään kesäkuun aikana.
Taiteilijavalinnat biennaaliin tekee kuraattorityöryhmä, johon kuuluu kolmen museon edustajia sekä taidemaailman ulkopuolelta mukaan tulevia asiantuntijajäseniä. Ulkopuolisten asiantuntijoiden mukanaolo voi edistää perinteisen kuraattorivallan purkamista.
– Taidevaltakunta on unelmamme – yhteiskunta, joka toimii taiteen ehdoilla. Haluamme tuoda esiin taiteen mahdollisuudet niin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa kuin yksilöidenkin elämänlaadun vahvistamisessa. Tämä on taustaa myös biennaalikonseptimme vakavalle, mutta myös leikkisälle nimelle, summaa Hämeenlinnan taidemuseon johtaja Jenny Valli.
Taidevaltakuntaa on lähdetty tekemään pitkäjänteisellä asenteella.
– Toivotaan, että Taidevaltakunta on jossakin muodossa olemassa vielä 2050-luvulla. Tavoitteenamme ovat pitkäkestoiset vaikutukset taiteen avulla. Siitä Taidevaltakunnassa on kyse. Meillä jokaisella on valta siitä, miltä tulevaisuus näyttää omien tekojemme ja päätöstemme kautta – meidän tulee olla aktiivisia ja käyttää valtaamme, sitä tulevaisuusvaltaa, Valli sanoo.
Suomen Kulttuurirahasto on tukenut kirjoittajan työskentelyä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.
Puolassa on nähtävillä uskomattoman hieno suomalaisen taidegrafiikan katselmus – Aurora Borealis Gdanskissa
KUVATAIDE | Yli neljänkymmenen suomalaistaitelijan työt ihastuttavat Gdanskin vanhassa kaupungissa joulumarkkinoiden lomassa jouluaatonaattoon asti.
Tuula Lehtinen haaveili omasta hajuvedestä ja sai sen – ”Vain tuoksu puuttuu Tuulan taiteesta”
TUOKSU | Kaikki sai alkunsa leikittelystä, kun taiteilija Tuula Lehtinen uneksi omasta hajuvedestä. Nyt sellainen on. Se on yksi aisti lisää taiteeseen.
