The Marian Consort. Kuva: Kari Pitkänen
KONSERTTI | Tänä kesänä, jona Euroopan lapsia tapetaan raketeilla ja risteilyohjuksilla, mieli ja korvat kaipaavat ikiaikaisen musiikin harmonian suomaa lepoa, jota Pyhän Marian kirkossa tarjosi brittiläinen The Marian Consort.
The Marian Consort -vokaaliyhtye Sastamala Gregorianan konsertissa Pyhän Marian kirkossa 17.7.2022. Esiintyjät: Elspeth Piggott, sopraano, Elizabeth Nurse, altto, Daniel Collins, altto, Edward Ross, tenori ja Jon Stainsby, basso.
Sastamalan Pyhän Marian kirkko, lavalla maailmankuulu The Marian Consort ja ohjelmana Neitsyt Marian ylistykseen ja palvontaan keskittyvä 1500-luvun vokaalimusiikki. Voisiko osuvampaa musiikillista liittoa enää olla?
Eipä juuri, ja brittiläinen viiden hengen yhtye tarjosi kuulijoilleen juuri niin täydellisen ja syvällisesti sisäistetyn vanhan musiikin illan kuin ennakko-odotuksista saattoi päätelläkin.
Kesän teeman mukaisesti musiikki oli peräisin Belgian Bruggesta ja sen St Donation -kirkosta. Siellä vaikuttivat vuorollaan kaikki illan säveltäjät: englantilainen Walter Frye sekä alankomaalaiset Jacob Obrecht ja Jacobus Clemens non Papa, jonka musiikkia Sastamalassa kuultiin eniten.
”Ehdottomasti ei paavi”
Viimeksi mainittu on porukan arvoituksellisin. Lisänimi nono Papa – ”ei paavi” tai vielä painokkaammin haud Papa, ”ehdottomasti ei paavi” – lätkäistiin miehen nimen perään vuonna 1545, luultavasti erotukseksi Clemens-nimisiin paaveihin.
Ai miksikö?
”Hieno säveltäjä, mutta varmastii ei mikään paavi”, nauratti yleisöä The Marian Consortin tenori Edward Ross välispiikissään ja viittasi säveltäjän aikanaan huomiota herättäneisiin elämäntapoihin.
Luultavasti säveltäjämme siis ryyppäsi, rälläsi, pelasi ja viehtyi naisista siihen malliin, että pintahurskaus pysyi hänestä kaukana. Tosin niin taisi tehdä moni tuon ajan paavikin, tuskin reformaatio olisi muuten saanut kirkossa vauhtia.
Lisäksi Clemens sävelsi todella hienoa musiikkia. Siitä paras osoitus oli konsertissa kuultu Missa Gaude Lux Donatione -messu. Se oli oivaltavasti jaettu osiin ja osat ripoteltu ohjelmaan niin, että messu sitoi muuten hieman yksitotiset Maria-kappaleet yhdeksi kokonaisuudeksi.
Kirkon vanha saarnatuoli edustaa samaa aikakautta kuin Sastamala Gregorianassa esitettävä vanha musiikki. Kuva: Kari Pitkänen
Mieleenpainuva messu
En ole 1500-luvun musiikin asiantuntija, mutta minulle Clemensin paljon kiitetty messu oli ehkä mieleenpainuvin tuolta aikakaudelta kuulemani teos muutaman Giovanni Pierluigi da Palestrinan sävellyksen kanssa.
Dynaamisessa äänenkäytössään, eloisassa rytmiikassaan ja tekstin oivaltavissa korostuksissaan Missa Gaude ei ollut enää kaukana barokin loisteliaasta oratoriotyylistä. Vain iso kuoro ja orkesteri puuttuvat.
Hieno oli myös Jacob Obrechtin Ave Maria – kahteen minuuttiin kiteytetty hiljainen rukous jumalansynnyttäjälle.
Erityisesti Clemensin messu tarjosi paljon soolo- ja yhtyeosuuksia kaikille The Marian Consortin solisteille.
Yhtyeestä jäi hyvin tasapainoinen ja luonteva vaikutelma. Vakiokokoonpanosta puuttui tällä kertaa kuoron taiteellinen johtaja, altto Rory McCleery, joka oli jäänyt kotiin hyvästä syystä eli perheen poikavauvan syntymän johdosta. Hänet korvasi The Sixteen -kuorossa laulava altto Daniel Collins.
Kirkon vanha saarnatuoli edustaa samaa aikakautta kuin Sastamala Gregorianassa esitettävä vanha musiikki. Kuva: Kari Pitkänen
Akustiikkaihme soi jälleen
Sastamalan Pyhän Marian kivikirkon on moneen kertaan todettu ja korvin todistettu sopivan ihanteellisesti juuri vanhan musiikin esittämiseen. Tieteellisesti sen on tänä vuonna varmistanut tamperelainen rakennustekniikan diplomi-insinööri Pyry-Herkko Sadeaho, joka diplomityössään on tutkinut kirkon akustiikkaa tietokonemallinnusten avulla.
Mittausten mukaan kirkon sointi syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Näitä ovat rakennuksen suorakaidemuoto eli ”kenkälaatikkorakenne”, maalattia, kaareva tynnyrikatto ja epätasaisiksi jääneet kiviseinät, jotka sirottelevat äänen tasaisesti koko tilaan.
Jälkikaikukin on juuri sopiva, ja sen saattoi tässäkin konsertissa elää todeksi monta kertaa.
Kuinka hienosti Clemensin messun Kyrie-osan viimeiset sanat, kyrie eleison, jäivät hetkeksi eloon ja häipyivät ikuisuuteen. Tai miten messun päätössanat Osanna in Excelsis kajahtivat kiviseinistä ja vahvistivat iloa siitä, että oli eletty todeksi tämäkin hetki.
Puhuttelevin taisi nyt kuitenkin olla messun toivotus Et in terra pax, ”ja maassa rauha”.
Tänä kesänä, jona Euroopan lapsia tapetaan raketeilla ja risteilyohjuksilla, mieli ja korvat kaipaavat ikiaikaisen musiikin harmonian suomaa lepoa.
Suomalaisille se muistuttaa siitä, kuinka paljon hyvää meillä on puolustettavanamme. Ukraina tarvitsee siihen nyt väkevämpiä keinoja. Pelkkä myötätunto ei riitä.
Kari Pitkänen
Marian Consort -vokaaliyhtye oli Sastamalassa nyt toista kertaa. Kuva: Kari Pitkänen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Don Huonojen mustat ja valkoiset sävelet myivät Pakkahuoneen loppuun
MUSIIKKI | Vuodet ovat kohdelleet 1990-luvun suomirockin suosituimpiin kuulunutta yhtyettä suopeasti, mutta lujemminkin ruoska olisi voinut sivaltaa.
Tampere Biennalen yltäkylläinen ohjelma tarjoili lukuisia kantaesityksiä ja nykymusiikin moniäänisyyttä
MUSIIKKI | Eetu Lehtosen kantaesityksenä kuultu Hymn sai alkusysäyksen Lehtosen lukiessa Aberfanin kylässä vuonna 1966 tapahtuneesta kaivosjätteen maanvyöryonnettomuudesta.
Virkistävä äänikävely Tammerkosken kansallismaisemassa – arviossa Tampere Biennalen Vedenhelmi
ÄÄNITAIDE | Äänitarina hyödyntää Tammerkosken kansallismaiseman miljöön eri puolet ja Tampereen Tampellan tehtaiden historiaa.
Fagotti ja alttoviulu pääosissa Tampere Filharmonian Faunien iltapäivässä
KONSERTTI | Tampere-talon sunnuntaisessa Musiikillisia muistelmia -konsertissa kuultiin Barańskia, Ahmasta, Clarkea ja Dvorákia.
