Kuvat: Wiki Commons / Zum Teufel
SARJAKUVA | Stan Sakain mestarillinen samuraieepos syventää pystykorvaisen sankarinsa taustoja messevällä tarinakokonaisuudella.
”Viikatemies on alati läsnä siellä missä Miyamoto Usagi kulkee.”
ARVOSTELU
Stan Sakai: Usagi Yojimbo 4 – Häivähdyksiä kuolemasta
- Suomentanut Vesa Heino.
- Zum Teufel, 2024.
- 408 sivua.
1600-luvun vaihteen Japanissa Edo-aikakaudella seikkaileva isännätön samuraijänis Miyamoto Usagi on Kiotossa vuonna 1953 syntyneen ja lapsuutensa Havaijilla asuneen Stan Sakain 1980-luvulla luoman Usagi Yojimbo -sarjakuvan hyveellinen ja sankarillinen päähenkilö. Oikeaan historialliseen miekkamestari Miyamoto Musashiin pohjautuva jänishahmo vaeltaa ympäri sisällissodasta toipuvaa Japania, jonka sekasorrossa poliittisia asetelmia haetaan moninaisilla juonitteluilla. Synkkäkulmainen jänissankarimme joutuu luonnollisesti niiden keskiöön.
Sakain mustavalkoisen ilmeikäs sarjakuvamaailma on laidasta laitaan täynnä ihmisenkaltaisia eläinhahmoja, mutta myös japanilaisen mytologian hahmoja. Koiramaisesti käyttäytyvät liskot toimittavat lemmikkien virkaa, eikä Sakai pelkää tuoda omaan maailmaansa myöskään teini-ikäisiä mutanttininjakilpikonnia, onhan Usagi (kani) Yojimbo (henkivartija) vieraillut Turtles-sarjakuvissakin.
Zum Teufel julkaisi Usagi Yojimbon ensimmäisen osan Vesa Heinon suomentamana vuonna 2020. Nyt julkaistavassa neljännessä osassa Häivähdyksiä kuolemasta (Zum Teufel, 2024) Usagi ja hänen ystävänsä Gen puolustavat maalaiskylää yhdessä nykyajan viemäreistä muinais-Japaniin loitsittujen Kilpparien kanssa. Lukija pääsee myös sukeltamaan Usagin nuoruuteen sensei Katsuichin opetuksessa, oppii Usagin miekkojen taustoista ja saa kattavan kuvan tuolloisen Japanin kuohunnoista, luokkayhteiskunnasta sekä sen arjesta ja juhlista.
Neljäs osa tarjoilee tarinoita vähän sieltä täältä, eikä ole siinä mielessä sarjan yhtenäisin kokonaisuus. Ei ole luonnetta rakentavaa avaustragediaa, vuosien vaelluksen jälkeistä paluuta kotiin tai käänteentekeviä, elämän suunnan muuttavia kulmakiviä. Mutta niin aikuisena kuin nuorena koetut käänteet ja pienetkin tarinan osat ovat osaltaan hioneet Usagista sen synkän mutta oikeamielisen hahmon, joka on aina valmis puolustamaan heikkoja eikä pelkää tarpeen vaatiessa nöyrtyä voimakeinojen käyttämisen sijaan. Monipuolinen taustatarinakokonaisuus ei onneksi hukkaa tarinallista teräänsä sivupoluilleen.
Sakai yhdistelee maukkaasti historiallista romaania, fantasiaa ja sankaritaisteluja helposti lähestyttävään eläinkasvoiseen sarjakuvaan, jossa toisaalta sankari voittaa mutta paha ei aina saa oikeutettua palkkaansa. Tarinoiden tummat pohjavirrat heittelevät oikeamielistä sankariamme loputtomasti liemestä toiseen. Viikatemies on alati läsnä siellä missä Miyamoto Usagi kulkee, eivätkä kaikki kuolevat ole sitä ansainneet.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Solidaarisuutta Ukrainalle – arvioitavana Aino Sutisen Ajattelen Ukrainaa koko ajan
SARJAKUVA | Dokumentaariseen sarjakuvaan erikoistunut Aino Sutinen on kirjannut ylös päiväkirjamaista pohdintaa Ukrainasta ja keskusteluja ystävien ja asiantuntijoiden kanssa.
Olisipa kesä ja kärpäsiä – arviossa Lyhenevä kesä 6: Tuhannen palan palapeli
SARJAKUVA | Käsikirjoittaja Pauli Kallion ja piirtäjä Reetta Niemensivun lyhenevän kesän lapsuuden seikkailut saavat lukijankin harmit haihtumaan.
Ville Rannan viininmakuinen nuoruus kulttuurilehden piirtäjänä – arviossa Viininjuojat
SARJAKUVAT | Omaelämäkerrallinen ja itseironinen albumi kuvaa kaunistelematta pienen kulttuurilehden toimituksen meininkiä ja sen jäsenten myöhempiä vuosia.
Sami Makkosen sarjakuvallinen kauhu liikkuu pimeissä varjoissa – arviossa Sielujen kutoja
SARJAKUVA | Kansainvälisiä sarjakuva-alan palkintoja voittaneen Sami Makkosen tummasyinen kuvasto luo oivallisen taustan okkulttiselle kauhulle.