Luukku 22: ”Muita nimmii oon mehtikana, mettikana, mehtäskana”

Matti Kuusela
22.12.2024
22 joulukalenteri riekko 1 onni rantanen kulttuuritoimitus

Riekko Kiilopäällä. Kuva: Onni Rantanen

JOULUKALENTERI | Ennen joulua Matti Kuusela ja valokuvaaja Onni Rantanen esittelevät Kulttuuritoimituksen lukijoille 24 siipiveikkoa ja sirkuttajaa.

Matti Kuusela, teksti

Riekko nousi yllättäen otsikoihin, kun sitä tuotiin urakalla Helsinkiin ja itsenäisyyspäivän Linnan juhliin. Peräpohjolan maakuntalintu ei kuitenkaan päässyt esittelemään televisiokatsojille upeaa, täysin valkoista talvipukuaan.

Sille oli varattu tärkeä rooli ruokapöydän eksoottisena herkkuna, ja näin se palveli isänmaata katoamalla vieraiden ruuansulatusjärjestelmiin ja pääkaupungin viemäriverkostoon.

Riekon nimen alkuperästäkin on pientä kinaa. Suomenkielinen Wikipedia kertoo sen juontuvan riekon äänestä, ja näin se olisi johdos riekkua-verbistä.

Saamelaiskulttuurin ensyklopedia tarjoaa toisen selityksen.

”Saamelaisten tärkeä saalislintu Lagopus lagopus tunnetaan kaikkialla länsisaamessa nimellä rievssat (eteläsaamen riëksege tai riëkseh jne.). Tämän yhteyteen kuuluu myös inarinsaamen riävská (sekä sammuneesta Kuolajärven murteesta muistiin pantu riusag). Muualla itäsaamessa linnun nimityksenä on toinen sana (koltan repp jne.), jota muistuttaa läheisesti norjan rype ’riekko’ ja ruotsin ripa ’riekko’.”

Niin tai näin, vielä 1900-luvun alussa riekko oli yleinen näky Etelä-Suomessakin. Ilmaston lämmetessä alkoi jatkuva taantuminen. Nyt riekkoja voi nähdä vain Lapissa.

Ruijan Kaiku -lehdestä löytyy Liisa Koivulehdon kainun kielellä kirjoittamana tyhjentävä riekkoselitys. Kannattaa lukea, vaikka voi olla vähän hankalaa. Harvoin kainusta pääsee nauttimaan.

Läxin minä suwi yönä käymään, Sijnä laxos kusa kuuldelin päiwän, kusa linnut lauloit, metsä kanaiset pauhoit.

 

 Vanhaassa kansanlaulussa laulaaja kulkkee laksossa ja kuuntelee linttui ja mettäkannoi. Moderni ihminen ei ymmärrä mikä mettäkana oon.

 

Selitys löyttyy kirjoista. Näjes, 1500-luvula riekon tunnethiin nimelä metzecana. 1600-luvun lintukirjasta löyttyy metzekanna, ja riecko tuli vasta 1745 ja outariekko.

 

Tääpänä riekko oon melkkein häviny etelän mettistä.

 

Usseesti oon vaikkee erottaat mikä oon outariekko ja mikä oon tuntuririekko eli kiiruna mutta jos sie näjet riekon mettässä se oon ylheensä outariekko. Outariekola oon kans lujempi nokka ko kiirunalla.

 

Riekko ellää tunturikoivukossa ja syöpi koivuin silmui eli knuppii.

 

Riekko oon talvela aivan valkkee. Kevhäälä, kesälä ja syksylä se oon ruskeen ja valkkeen kirjaava.

Kevhäälä ko linnuila oon peli- eli leikkiaika riekkokoirhaan silmiin yläpuoli punainen.

 

Riekko pyssyy pinnala pehmeessäki lumessa ko sillä oon karvaiset jalat niinko jäneksellä. Sen latinankielinen nimi Lagopus lagopus merkittee jänisjalkkaa.

 

Ko oon kova pakkanen ja lumi oon pehmeetä, riekko mennee lumen alle kiepphiin. Kieppi anttaa suojan petoelläimiltä ja kylmältä. Jos hanki oon kova ja tivis, kieppi ei onnistu.

 

Nimi riekko saattaa piian tulla verbistä riekkuut mikä eri dialektiissa merkittee sammaa ko joku oon vallaton ja hän mellastaa eli remmuu eli parkkuu ja rääkkyy. Tämä ei kuitenkhaan ole sikkari. Joissaki dialektiissa riekko oon kans raju ja vallaton nuori hevoinen.”

PS. Vinkki Suomen presidentille: kutsukaa Liisa Koivulehto ensi vuonna Linnan juhliin.

Kaikkiin joulukalenterin lintuihin pääset tutustumaan täällä.

Onni Rantanen on Nokialta kotoisin oleva kansainvälisesti palkittu lintukuvaaja, jonka sydäntä lähinnä ovat metsien siivekkäät.
@onnirantanen_photography | https://onnirantanen.kuvat.fi/

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua