Viikon dokumentti: Tee se itse -elämä Combat Rockin tarina (2019) on kuvaus omannäköisen elämän rakennusaineista. Rivien välissä nuoruus muuntuu joksikin, jota toiset kutsuvat aikuisuudeksi. Samalla syntyy levy-yhtiö, joka jättää jälkensä suomalaiseen musiikkihistoriaan.
Hanna Telakoski
Tee se itse -ideologia on läsnä vahvana kaikessa tekemisessä. Toisena kantava teemana seuraa yhteisöllisyys.
* *
Janne Tanskasen ja Ville Asikaisen dokumenttielokuva Tee se itse -elämä – Combat Rockin tarina (2019) on kasvukertomus niin yksilöiden kuin musiikkikulttuurinkin tasolla. Pienten paikkakuntien kasvatit janoavat ulos maailmaan ja musiikkipiireihin. Nämä ihmiset elävät tietynlaisesta musiikista ja musiikki syntyy, jalostuu ja leviää heidän kauttaan. He ovat tekijöitä ja mahdollistajia.
Päähenkilöiden Jani Koskisen ja Janne Tammisen nuoruus ja identiteetti nousee punkideologian maailmasta, jossa asiat tehdään itse, musiikin ja aatteen eteen. Siinä maailmassa ihmiset tuntevat toisensa ja tukevat toistensa projekteja.
Kännyköitä ja internetiä ei ole. Pelkkä ajatus moisesta rauhoittaa. Sinä aikana ihmiset saivat ehkä olla legitiimimmin hukassa, väitän.
Jani kuvaa mullistavaksi kokemustaan siitä, kun ensimmäisen kerran kuuli Lama-yhtyettä. Kyse on ahaa-elämyksestä, että tällaistakin musiikkia voi olla ja näistäkin teemoista voi laulaa. Tällä on käänteentekevä merkitys hänen elämänkululleen.
Toni Salminen (Lighthouse Project) toteaa punkk eroavan esimerkiksi hevistä ja sen kaukaisista ja sarjakuvahahmomaisista muusikoista siinä, että punkkia esittävät tavalliset ihmiset.
Jannen tie musiikin maailmaan käy metallin kautta. Hc-punkbändiksi luonnehdittu Endstand perustettiin vuonna 1996. Intoa oli loputtomiin. Soittaminen oli ainoa asia mikä kiinnosti. Työttömyyskorvaus mahdollisti kiertueet, koska ei niistä rahaa saanut.
Jani musisoi useassa eri kokoonpanossa, joista myöhemmin tunnetuimpia ovat ehkä I Walk the Line ja Manifesto Jukebox.
* *
Dokumentti kuvaa musiikin yhdistävää voimaa. Se nousee esiin oivalluksenomaisena räjähdyksenä nuoren päässä ja näyttäytyy ainoana oikeana tekemisen tapana. Se toimii niin itseilmaisun välineenä kuin lopulta elannon lähteenä. Kaikessa soi punk.
Tässä maailmassa totaalikieltäytyminen, kasvissyönti ja eläinaktivismi kohtaavat punkpiireissä. 1990-luvulla keikkatarjonta ei ole huimaa ja samanhenkiset ihmiset matkustavat pitkiäkin matkoja keikoille päästäkseen.
Keikat ovat sosiaalisia tapahtumia, jonne lopulta tullaankin enemmän tapaamaan ihmisiä kuin varsinaisesti pelkän musiikin perässä, vaikka bändejäkin toki kuunnellaan.
* *
Musiikista, joka on intohimo ja elämänsisältö, tulee parikymppisten Janin ja Jannen leipäpuukin, kun he alkavat pyörittää pienimuotoista levymyyntiä keikkojen yhteydessä. He yhdistävät toimintansa ja Combat Rock Industry -levy-yhtiö saiaalkunsa vuonna 2000.
Miesten oman musiikkitaustan kautta kehittyy tietty näkökulma sille, millaista musiikkia he haluavat julkaista. Koska toimintaperiaatteena on, että levyjä tehdään ainoastaan tuttujen tyyppien kanssa, kehittyy oma leimallinen tyyli ja laadun tae.
Alkuvaiheessa toiminnasta ei tosi jää käteen mitään. Se tuntuisikin väärältä. Kaikki laitetaan kiertämään ja yhteiseksi hyväksi, levyhankintoihin sekä keikkojen ja kiertueiden järjestämiseen.
Nopeasti Combat Rockin synnyn jälkeen alkaa käydä selväksi, että tämän kaltaiselle musiikille on laajempaakin kysyntää. Maineen kasvaessa Combatin nimen mainitsemalla saattaa lopulta saada bändejä myytyä tiettyihin paikkoihin Euroopassa.
* *
Jannella ja Janilla oli käytännön kautta hankittua tietotaitoa ja he tunsivat ihmiset. Combat Rock syntyi myös oikeaan aikaan. Sanotaan, että heillä oli visio.
Levy-yhtiö sai näkyvyyttä bändiensä kiertueiden kautta, koska mukana oli aina omia julkaisuja. Jannen mukaan kiertueilla tuli nähtyä paljon asioita, joita ei olisi voinut opiskella missään koulussa.
Myös oma levykauppa, Combat Rock Shop, avataan vuonna 2006. Se on eräänlainen haaveiden täyttymys.
Jani Koskinen Combat Rock Shopin edessä.
* *
Kiertueiden järjestäminen ilman kännyköitä ja internetiä on oma taiteenlajinsa. Näissä olosuhteissa voi käydä niin, että Prahasta Berniin ajetaan pakettiautolla vain, jotta kuultaisiin, että keikka on peruttu. Kyllä siitä kirje lähetettiin.
Railakas rokkielämä lieveilmiöineen kuuluu myös kiertueiden henkeen, ainakin alkuvaiheessa. Jani kuvaa kuinka vallattuihin taloihin soittamaan pääseminen on etuoikeus. Kyse on ihan eri maailmasta, mihin Suomessa on totuttu.
On kuitenkin hyvä, että raisuin keikkaputki ajoittuu parinkymmenen ikävuoden huitteille, Ville Rönkkö (Wasted, I Walk the Line) kertoo. Enää ei pystyisi. Useamman viikon keikkaputkesta toipumiseen meni viikkoja. Toisilla pää ei kestänyt jatkuvaa valvomista ja päihteilyä.
Tasa-arvoa kannattavan punk-ideologian toteutuminen ei kiertue-elämässä kuitenkaan esittäydy mairittelevassa valossa. I Walk the Line -yhtyeen kosketinsoittaja Anna Pirkola valottaa sitä kuinka naiset loistavat poissaolollaan. Suhtautuminen ja kohtelu kiertuepaikoissa on välillä ala-arvoista.
Hän on joutunut vastaamaan kysymyksiin siitä, tarvitseeko hän muka oikeasti monitoria. Ei kai hänen instrumentistaan mitään ääntä lopulta kuulu? Hänen on jopa oletettu olevan mukana muuta yhtyettä viihdyttämässä.
Combatin julkaisutkin ovat miesten tekemiä. Annan mukaan kyse kuitenkin lienee ehkä enemmän siitä mitä on ollut tarjolla?
* *
Dokumentti kuvaa punkin muuntumista salonkikelpoisemmaksi. Osittain tämänkin tuloksena 2000-luvun alun Suomessa voidaan myös nähdä uuden punk-sukupolven nousu. Combat Rockin kautta punkia nostetaan helpommin saataville ja sellaisenkin yleisön tietoisuuteen, joka ei muutoin ehkä genreen törmäisi.
Punk ei musiikista poistu, vaikka sen musiikilliset variaatiot muuntuvat ja tyyli kehittyy jopa omaksi leimalliseksi combat-tyylikseen, joka ei vanhan koulukunnan punkkareihin uppoa. Siinä rasvalla kammattu tukka, tatuoinnit ja avainketjut toimivat ulkoisina heimotunnuksina punk- ja skeitti-piirien lyödessä kättä.
Jossain vaiheessa nuorista on tullut perheellisiä, ehkä jopa aikuisia. Teemu Bergman (Pää Kii, Heartburns, Kakka-hätä 77) kuvaa aikuisuuden olevan perseestä. Väitän, että moni allekirjoittanee tämän, yli genrerajojen, ainakin jossain vaiheessa elämäänsä.
Elämän realiteetit painavat päälle. Levymyynnin romahtaminen 2000- ja 2010-luvun taitteessa pakottaa myös Combatin muutokseen. Kukaan ei arvannut, että muutos on niin radikaali. Vinyylit myyvät yhä, mutta cd-levyjen suhteen on seinä vastassa.
Jannen siirtyessä sivuun Jani jatkaa Combat Rock Shopin pitämistä. Se on hänelle elämäntyyli, mutta paineet ovat kovat ja stressi toimeentulosta yrittäjällä suuri.
Janin mukaan nuoruuden idealismia kuvaa hyvin ajatus siitä, että ihmiset kyllä muuttavat mieltään, jos heille toistaa viestiä tarpeeksi kauan. Lopulta asia ei ehkä sittenkään ole niin.
Nelikymppinen yrittäjä lenkkeilee Töölönlahdella. Vanheneminen muuttaa elämää. Punk-ideologia ei kuitenkaan vaikuta kadonneen, vaikka puitteet ovat toiset.
* *
Janne päätyy Warner Musicille. Siellä hän tekee samaa hommaa, mutta isommassa mittakaavassa. Ilman nuorena alkanutta harrastelua hän ei olisi siinä missä nyt on. DIY-homman kautta on kertynyt ja kehittynyt huima kokemus.
Levykauppojen kato on nopea. – Lopulta myös Combat Rock Shopin hautajaisia vietetään 27.8.2016. Lopettaminen on kuitenkin Janille helpotus ja tuo vapauden tunteen. Hän kokee tehneensä jotain arvokasta. Ei ole syytä surra.
Combat Rock Industryn tarina on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen. Uudemman suomipunkin lyhyt oppimäärä onkin omaksuttavissa nimenomaan Combatin julkaisujen kautta.
Tee se itse -elämä – Combat Rockin tarina (2019) televisioidaan Yle Teema Fem -kanavalla lauantaina 25.1.2020 kello 23.20, keskiviikkona 29.1.2020 kello 13 ja torstaina 30.1.2020 kello 23.55. Dokumentti on katsottavissa myös Yle Areenassa.
