Sooäär & Yaralyan & Ounaskari -trio soitti jokaisena festivaalipäivänä. Kuvat: Marita Nyrhinen
TUOKIOKUVA | Kulttuuritoimituksen minireportaasi kulttuuritapahtumasta, pienestä tai isosta.
TAPAHTUMA: Raahen Rantajatsit 27.–29.7.2023.
PÄÄPAIKAT: Raahen sisäpihoilla, Raahen Teatterin kesälavalla sekä meren äärellä Ruiskuhuoneella. Langin Kauppahuoneelle suunniteltu Sooäär & Yaralyan & Ounaskari -trion ulkoilmakonsertti siirrettiin sateen takia sisätiloihin ja Pauli Lyytisen lauantaiaamun soolokonsertti Raahen Teatterille. Ennakkotiedoissa paikka oli Ruusupuisto. Etkot soitettiin torstaina Ruukin Kreivinsaaressa, noin 30 kilometrin päässä Raahen keskustasta.
Pauli Lyytisen luonnonläheisyys teki vaikutuksen lätäkössä paljain jaloin tanssiviin faneihin.
TUNNELMA: Rantajatseilla tunnelma oli leppoisa. Kaupunki oli niin hiljainen, että ei uskoisi kyseessä olleen kansainvälinen jazzfestivaali. Hienoa, että halutessaan ehti kuunnella jokaisen konsertin.
Uusi aika -yhtyeen eksotiikasta vastaa Antero Mentu sitarin soitollaan.
HUIPPUHETKIÄ: Musiikki soi aamusta iltaan monen bändin voimin. On vaikea sanoa, mitkä olivat huippuhetkiä, sillä niitä oli useita. Uusi aika, Selma Savolainen Horror Vacui ja Roberto Negro & Emile Parisien täyttivät, jopa ylittivät odotukset.
Sooäär & Yaralyan & Ounaskari esiintyi joka päivä aloittaen torstaina festivaalin Ruukin Kreivinsaaressa. Tätä bändiä opin rakastamaan. Musiikissa soi pohjoismainen sävy, jossa runolliset ja melodiset sävellykset olivat keskiössä. Musiikki vaivutti meditatiiviseen mielentilaan, välillä rauhallisten ja herkkien kappaleiden, välillä rytmisen irrottelun siivittämänä.
Trio esitti omien teostensa lisäksi armenialaisia sävelmiä sekä improvisaatioita Bachin teemoja mukaillen. Kitaristi Jaak Sooäärin mukaan maailman paras jazzmuusikko oli juuri Bach, jolta hän on saanut paljon ideoita. Bachin innoittamana sävelletyt Old Dance ja New Costume muodostavat kokonaisuuden, jossa ensimmäinen osa on hidas ja harmoninen, toinen puolestaan rytminen ja improvisaatiopitoinen.
Etupäässä trio soitti uutuusalbumin Zula kappaleita, jopa samassa järjestyksessä kuin ne on tallennettu albumille. Aloituksena kuultiin kuitenkin basisti Ara Yaralyanin armenialaiseen kansanlauluun perustuva kappale, joka suomeksi kääntyy Mulperipuuksi.
Yaralyanin kulttuuriperintö sopii hyvin pohjolan poikien musiikkikäsitykseen.
Jaak Sooäär lystikkäine, kappaleiden taustoista kertovine spiikkeineen vei konsertteja eteenpäin. Erityisesti jäi mieleen tarina Jaakin kissasta, joka häippäsi korona-aikaan muutamaksi päiväksi ja palasi kuitenkin kotiin. Kissan seikkailu ideoi svengaavan ja rytmisesti kiihottavan kappaleen Always Alive. Se sai jalan vipottamaan, eikä pelkästään hauskan tarinan takia; rumpali Markku Ounaskarin kompilla oli osuutensa.
Selma Savolaisen ja DJ Bunuelin luotsaama Luksus hyppyytti lapsia tanssija Susanna Kinnusen johdolla.
Energisen yllätyksen tarjosi Selma Savolaisen ja DJ Bunuelin Luxus-orkesteri, joka oli Rantajatsien tilauskeikka. Savolainen hoiti laulupuolen ja Bunuel soitti levyiltä ääniefektejä. Bändi oli koottu festivaalin muissa kokoonpanoissa esiintyneistä muusikoista. Toomas Keski-Säntti soitti pianoa, Max Zenger bassoklarinettia, Eero Tikkanen kontrabassoa ja Markku Ounaskari rumpuja. Lavan edessä tanssi Susanna Kinnunen, joka sai lapsiyleisön mukaan. Savolaisen spiikit johdattivat cover-kappaleista muodostuneen setin eri teemoihin, joihin oli helppo samaistua. Milloin matkittiin eläimiä, milloin oltiin merihädässä tai avaruudessa David Bowien Space Oddityn tahdittamana. Eikä aina tiedetty, minne jamipohjalta soitettu musiikki vei.
Pauli Lyytisen soolokonsertissa vaikuttimina olivat luonnon äänet: lintujen laulut, metsien huminat ja jylhät maisemat. Vaikutuksen tekivät laulujoutsenen ja saksofonin vuoropuhelu sekä isoisälle sävelletty melodinen balladi Psalm for Kalevi. Luonnon voimat vaikuttivat Lyytisen musiikin lisäksi myös lätäkössä paljain jaloin tanssiviin faneihin.
Tamperelaiset saksofonisti Sami Sippola ja rumpali Janne Tuomi ovat Hot Herosin vakituiset jäsenet. Raahessa bassoa soitti Eero Tikkanen. Vierailijapianisti Iro Haarla toi trion ohjelmaan herkkyyttä.
Tamperelaisella Hot Heros -triolla oli kaksi ikimuistoista keikkaa – päiväkeikan solistina pianisti Iro Haarla ja iltakonsertissa laulaja Selma Savolainen. Hot Heros on saksofonisti Sami Sippolan, kontrabasisti Ville Rauhalan ja rumpali Janne Tuomen muodostama yhtye, joskin Raahessa Rauhalaa tuurasi Eero Tikkanen. Iltakonsertin vahvistuksena lavalle astui myös kitaristi Tuomo Dahlblom.
Festivaalin työllistetyin muusikko oli basisti Eero Tikkanen, jota kuultiin neljässä hyvin erilaisessa yhtyeessä sekä vielä päätösjameissa. Hän on kysytty taiteilija, eikä ihme, sillä hän hallitsee ehdottomasti musiikin eri tyylilajit ja sopeutuu bändiin kuin bändiin.
Lauantaijamit saivat ihmiset tanssimaan.
SÄÄ: Festivaali alkoi torstaina auringonpaisteisessa kelissä, mikä ulkoilmatilaisuuksien kannalta oli ilo. Perjantaina lämpötila laski, ja sateinen ukkoskelikin uhkasi. Harmitti, kun koleus kangisti, ja Ruiskuhuoneen pääesiintyjä, energisistä ja improvisaatioon perustuvista keikoistaan tunnetun Arpan ja hänen yhtyeensä konsertti jäi kuulematta.
Sade pysyi poissa lauantai-iltana Ruiskuhuoneen pääkonsertin aikana, jolloin päätösjamien aikana kansa innostui tanssimaan.
Pianisti Roberto Negro (oik.) ja sopraanosaksofonisti Emile Parisien rentoutuivat intensiivisen keikan jälkeen.
KOMMENTIT: ”Raahen rantajatseilla on mahtava ja ainutlaatuinen tunnelma. Ohjelmisto ei petä, yleisö eläytyy ja fiilis on katossa. Vuosi toisensa jälkeen jaksan yllättyä siitä, miten upea festivaali on kyseessä.” (Oona, Helsinki).
”Rantajatsien aikaan oli monta hetkeä, jolloin häkellyin siitä, kuinka voimakkaasti liikutuin musiikista. Yksi tällainen tuokio on Niillas Holmbergin ja Pauli Lyytisen yhteiskonsertti, joka oli voimakas fyysinen kokemus. Aiemmin päivällä pidetty taiteilijatapaaminen taustoitti konserttia hyvin. Lauantaina pohdin, mikä etuoikeus on, että ohjelmistossa on myös lapsille ja perheille huippumuusikoiden suunnittelema konsertti, jossa on sekä upeaa, laadukasta musiikkia että rytmin ja liikkeen riemua. Rantajatsien ilo on myös se, että saa tavata uusia, lämminhenkisiä, jatsista kiinnostuneita ihmisiä.” (Satu, Raahe)
Niillas Holmberg lausui runojaan, joihin saksofonisti Pauli Lyytinen loi musiikillisia maisemia niin soittimellaan kuin elektronisin välinein.
”Jos minimaalisella budjetilla rakennetaan näin tasapainoinen ohjelma Ligetistä Lassyn ja Selman kautta Arppaan, on optimaalinen annos jazzin maailmaa taas vuodeksi raahelaisittain paketoitu.” (Pertti, Raahe)
”Sopivan kokoinen, lämminhenkinen ja hyvin järjestetty tapahtuma, joka tarjosi suuren ilon ja mielihyvän konsertteja moneen makuun”. (Satu, Jyväskylä)
JÄRJESTÄJÄ: Vuonna 1984 perustettu Rajatsi on järjestänyt Raahen Rantajatsit –festivaaleja vuodesta 1989 lähtien. Rantajatsien ohella Rajatsi järjestää klubikonsertteja ympärivuotisesti. Rajatsi ry on Suomen Jazzliiton ja Europe Jazz Networkin jäsen. Festivaalin taiteellisena johtajana toimii Charles Gil ja toiminnanjohtajana Pertti Uunila.
Charles Gil taiteellisena johtajana myhäili tyytyväisenä onnistuneen juhlan johdosta.
LUE LISÄÄ: Tapahtuman verkkosivut.
Marita Nyrhinen, teksti ja kuvat
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Musiikki on mahtava voima – Vexi Salmen ennen julkaisemattomat tekstit soivat Hämeenlinnan lauluillassa
MUSIIKKI | Terveisin Vexi -lauluiltaa voi suositella kaikille, jotka haluavat hetkeksi paeta pahaa maailmaa humoristisen ja koskettavan musiikin äärelle.
We Jazz oli modernin jazzin juhlaa – reportaasi festivaalin päätöslauantailta Töölön Korjaamolta
FESTIVAALI | Jazzdiggari Matti Nives on luotsannut nykyjazziin erikoistunutta We Jazz -festivaalia vuodesta 2013 lähtien. Ohjelmaa riitti kokonaisen viikon ajaksi.
Cecilia Damströmin timanttinen Information pureutuu informaatiotulvaan ja kannustaa lähdekritiikkiin
KONSERTTI | Tampere Filharmonian Cecilia Damströmiltä tilaama Information soi orkesterin konsertissa maailmanensiesityksenä. Tampere-talossa kuultiin myös Paul Lewisin Beethoven-pianismia sekä Brahmsin sinfonia.
Kirill Karabits ja Tampere Filharmonia osoittivat, että Ukrainan kulttuuria ei niin vain nujerreta
KONSERTTI | Tampere ja Kiova ovat olleet ystävyyskaupunkeja 70 vuotta. Tampere-talon perjantaisessa konsertissa juhlittiin sitä ja itsenäisen Ukrainan selviämistä.
