Abdulla Pashew eläytyi esitykseensä vahvasti. Kuva: Arto Jalonen
FESTIVAALI | Ilmojen haltiat suojelivat 17. Annikin runofestivaalia Tampereen Tammelassa lauantaina. Melkein joka paikassa muualla satoi, mutta Annikin puutalokorttelin sisäpihaa lämmitti aurinko ja sydämellinen tunnelma. Kulttuuritoimituksen väkeä oli paikalla monissa eri rooleissa, myös hyvin lähellä, kun yksi pääesiintyjistä menetti tajuntansa kesken esityksen.
Annikin runofestivaali Tampereella 8.6.2024.
Tuskin koskaan on Annikin runofestivaalin yleisö nähnyt yhtä dramaattista esiintymistä kuin kurdirunoilija Abdulla Pashewilla oli. Pashewin vuoro oli iltapäivällä kello kahden ja puoli kolmen välillä. Se alkoi aivan normaaliin tapaan, mutta päättyi runoilijan pyörtymiseen lavalle.
Irakissa 78 vuotta sitten syntynyt ja Suomessa vuodesta 1995 asunut Pashew esiintyi yhdessä suomentajansa Minna Torpan kanssa. Torppa luki runojen suomennokset.
Pashew esiintyi ensimmäistä kertaa suomalaisyleisölle. Hän eläytyi kurdinkielisiin runoihinsa hyvin vahvasti ja elehti käsillään napakasti.Useiden runojen teema oli runofestarin teeman mukaisesti henkilökohtainen. Ne kertoivat rakkaudesta ja elämästä.
Ohjelma alkoi olla jo loppupuolella, kun Pashewin kasvot kalpenivat Torpan suomennosvuoron aikana. Runoilija istuutui lattialle ja siveli otsaansa ja poskiaan. Hänelle tuotiin vettä ja tuoli, mutta hän pyörtyi yllättäen.
Onneksi Pashewilla oli oma lääkäri ja muita läheisiä mukana ja hän sai hoitoa viipymättä. Monet katsojista säikähtivät pahan kerran, mutta kello 16 saatiin tieto, että runoilija voi hyvin ja on matkalla kotiinsa Helsinkiin.
Kun Pashew tuli tajuihinsa, hän käveli taluttajien saattamana omin jaloin ulos Annikin korttelissa silmin nähden harmissaan. Hän olisi halunnut itse lukea vielä viimeisenkin runonsa, mutta Minna Torppa luki sen ainoastaan suomeksi.
Aila-Liisa Laurila
* *
Poeettinen resepti runopulmiin
Annikin runofestivaalilla ei voinyt välttyä kuulemasta ihania runoja ja loistavaa proosaa. Itselleni yllätyksenä tuli se, että festarilla on myös vastaanotto.
Sain lauantaina nopeasti ajan Runovastaanotolle.
Pätevä kaksikko, kaikkien alojen asiantuntijat, Berliinissä vuonna 1989 opiskellut Gertrud ja Bordeaux’n viinitiloilla meritoitunut Dahllia, olivat kuunteleva ja ennen kaikkea pätevä kaksikko. Intuitiivisesti he diagnosoivat muutamassa kymmenessä minuutissa ratkaisun poeettisiin pulmiini.
Ja kyllä, minä sain ihan oikean, Valviran hyväksymän reseptin.
Nimimerkki ”Intohimon ja kuoleman kierteessä” kiittää sydämellisesti. Harvoin on vastaanotolla näin hauskaa.
* *
Köyhyys ja ilmasto myös henkilökohtaista
Vuoden 2023 queer-taiteilija Piki Rantanen otti Annikin lavan omakseen lauantai-iltana. Rantanen tunnetaan runopuolella nimenomaan omien tekstiensä lausujana sekä lavoilla että somessa, ja ääneen nämä osuvan satiirisesti kerrotut tarinat tuleekin sanoa – niin metaforisessa mielessä aiheidensa painoarvon takia kuin kirjaimellisesti Rantasen vaikuttavan esiintymisen vuoksi.
Yhteiskunnalliset epäkohdat nivoutuvat Rantasen tuotannossa luontevasti festivaalin henkilökohtaisuusteemaan. Esimerkiksi lavalla käsitellyt lapsiperheköyhyys ja ilmastohätätila eivät ole abstrakteja ilmiöitä, vaan myös inhimillisesti koettavia asioita. Yleisö antoi pauhaavat aplodit paitsi Rantaselle itselleen, myös tämän pyynnöstä Elokapinalle.
Eli Harju
* *
Talkoolaisen näkökulma
Ensimmäistä kertaa talkoolaisena Annikin festareilla. Reppu pullollaan vaihtovaatteita, sadetakki, sukkia, villapaita, vaihtokengät. Kannatti pakata ja raahata, mitään en tarvinnut, vanha kikka toimi taas.
Väkeä oli välillä tungokseen asti, mutta aurinko paistoi ja ihmiset olivat hyvällä tuulella. Jonotus ei harmittanut ketään, kukaan ei rähjännyt eikä hermoilut.
Oma työtehtäväni oli taidekioskin vastaavan homma. Avasin ja suljin kioskin. Tarkistin, että näyttelynvalvojat tulivat sovitusti paikalle. Tapasin tuttuja ja tutustuin uusiin ihmisiin, puhelinnumeroitakin vaihdettiin.
Vahva suositus talkootyölle. Tästä jää hyvä mieli ja muisto.
Kati Eskola
* *
Oksasta Kielon tulkitsemana
Kirjailija Aulikki Oksanen täyttää heinäkuussa pyöreät 80 vuotta. Hän ilahdutti pirteän rempseällä olemuksellaan Annikin runofestivaalin runsasta yleisöä.
Oksanen löi leikkiä esimerkiksi syksyllä ilmestyvästä elämäkerrastaan. Teoksen Hyppy syreenien tuleen on kirjoittanut tietokirjailija Helena Ruuska, joka nähtiin festarilavalla Oksasen kanssa. Oksasen mukaan Ruuskan työ ei ollut helppo, koska kohde elää yhä.
– Työ alkoi kolmen tunnin lounaalla ja päättyi kymmenen tunnin lounaaseen, kaksikko kertoi.
Aulikki Oksanen luki joukon runoja repaleiseksi kuluneesta keikkakirjastaan. Koskettavimmasta päästä oli runo Ateenan rakastavaiset, johon Tuure Kilpeläinen on tehnyt sävelmän ja jonka Vuokko Hovatta on laulanut.
Joukko Aulikki Oksasen runoja kuultiin myös Kielo Kärkkäisen laulamana. Tunnetuimpiin kuuluvat Sinua, sinua rakastan ja Kenen joukoissa seisot, jota yleisö pääsi laulamaan mukana.
Esitykset omistettiin säveltäjä Kaj Chydeniuksen ja teatteriohjaaja Kaisa Korhosen muistolle.
Aila-Liisa Laurila
* *
Kulttuuritoimituksen tekijöitä oli mukana Annikilla monissa eri rooleissa. Kuvat alla otti Marita Salonen.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Josh Margolin kunnianosoitus isoäidilleen yhdistää huumoria ja toimintaa – arviossa Thelma
ELOKUVA | Thelma ja Ben ajavat skootterilla Los Angelesiin hakemaan oikeutta menetettyään puhelinhuijarille 10 000 dollaria.
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
Amerikkalaista historiaa tontin, talon ja sen asukkaiden kuvittamana – arviossa Here
ELOKUVA | Robert Zemeckisin teknologiaan tukeutuva elokuva perustuu Richard McGuiren kirjaan, jossa kerrotaan amerikkalaisten historiaa yhden paikan kautta.
Viikon runo #55: Tiina Lehikoinen
RUNOUS | Uusi viikko, uusi runo. Tervetuloa aloittamaan uusi viikko mielenrauhaa tarjoavan Viikon runon parissa joka maanantai.