Kuva: Päivi Vasara
RADIO | Radio Moreenilla on ollut aikaisemminkin kohtalonhetkiä, jolloin se on saanut tukea Pirkanmaan kulttuuripiireiltä. Nyt kanavan tulevaisuus on ohitettu julkisuudessa vaikenemalla.
”Radio Moreeni aloitti toimintansa 4.9.1989 Yliopistoradion nimellä. Se on ainoa yliopiston omistama paikallisradio. Nyt radion ohjelmisto supistuu tuntuvasti.”
Päivi Vasara, teksti
Radio Moreenin sivuilla kerrotaan näin:
”Taajuudella kuullaan tammikuun alusta alkaen pääasiassa opiskelijoiden tekemiä ohjelmia. Avustajien toimittamista puhe- ja musiikkiohjelmista lähetetään viimeiset jaksot joulukuussa.
Vuodenvaihteen jälkeen Radio Moreenin studioissa ohjelmaa tekevät opiskelijat.
Radio Moreeni lähettää ensi vuoden tammikuusta alkaen vain yliopiston ja sen kanssa yhteistyössä toimivien oppilaitosten tekemiä ohjelmia sekä musiikkia. Ohjelma-avustajien tekemät puhe- ja musiikkiohjelmat sekä ohjelmalainat muista yhteisöradioista jäävät pois ohjelmistosta.”
Saahan sitä ihmetellä
Yllä oleva teksti on suora lainaus Radio Moreenin sivulla olevasta jutusta, jossa kerrotaan, miten asiat vuodenvaihteessa muuttuvat.
Yliopiston olemuksen ja merkityksen ydintä on tieteen teko. Yliopistoradiolla on ollut merkittävä rooli tieteen kansanomaistajana. Ääneen ovat päässeet tieteen tekijät omalla äänellään.
Tieteen tekijöitä on haastateltu ohjelmissa, kuten ohjelmasarjoissa Tutkain ja Kuuntele tutkijaa. Nämä sarjat ovat olleet viikoittaisia, mikä merkitsee todella runsasta määrää tiedeohjelmaa. Lisäksi ovat mukana olleet tiedepodcastit. Vastaavan kaltaista tiedeohjelmarunsautta tuskin opiskelijavoimin syntyy.
Aiheesta voi kysyä, onko Tampereen yliopistolla varaa ja tahtoa luopua tieteen esille tuomisesta kuulijakunnalle. Se on hyvä kysymys, jos tavoite on tehdä Tampereen yliopisto ylivoimaiseksi vetovoimapaikaksi. Eikö oman radion merkitystä nähdä tässä hyväksi keinoksi päästä kohti tavoitetta?
Rahaa on mihin halutaan
Radio Moreenin sivuilla kerrotaan muutoksesta edelleen seuraavasti:
”Vapautuvia voimavaroja käytetään toimittajakoulutuksen vahvistamiseen, sanoo ITC-tiedekunnan Viestinnän yksikön päällikkö Iiris Ruoho.
– Kyse ei siis ole radiotoiminnan vähättelystä vaan tiedekunnan resurssien uudelleen suuntaamisesta. Suuntamme henkilökuntamme työtä vahvasti äänijournalismin opetukseen ja tämän toiminnan tukipalveluihin.”
Jos on vähän ilkeä, voi mietiskellä rahan kohdentamista. Yliopistoradiota on tehty pennosilla, kun sitä verrataan muuhun yliopiston toimintaan.
Näköjään rahaa voi ennemmin laittaa brändin rakentamiseen. Ei se Tuni-ratikka ilmaiseksi kulje, eikä ilman rahan siirtymistä kädestä toiseen ole teipattu yliopiston väreihin. Ratikalla tehdään yliopistoa tutuksi tamperelaisille, jotka epäilemättä ovat jo entuudestaan tienneet, että kaupungissa sellainen laitos on, ja hoksaavat, että tuonnehan pitää hakea opiskelemaan.
Kun nykyresursseilla on saatu näin paljon ohjelmaa, niin kuinka paljon pienillä resurssilisäyksillä olisi voitu saada aikaan. Vaikka tehdä yliopistoa nettiradiolla tutuksi kansainvälisille opiskelijoille ja houkutella heitä tänne. Tämä on jossakin mainittu yliopiston tavoitteeksikin.
Hieman vaikeaselkoinen dilemma
Radio Moreenin sivuilla kerrotaan muutoksesta myös seuraavasti:
”Iris Ruohon mukaan ohjelmien tekeminen jatkuu radion tiloissa.
– Radion studiotilat laitteineen ovat jatkossakin erittäin tärkeä osa journalistien koulutusta. Satsaamme nyt erityisesti äänijournalismin kehittämiseen laajasti, mukaan lukien erilaiset äänijournalistiset muodot ja sisällöt.”
Moreenissa on selkiintynyt harjoittelun kautta monen nykyisen toimittajan ammatinvalinta. Tämäkään ei ole mitätön asia.
Aina on oltu kiikkulaudalla
Tässä jatkoa Moreenin sivulta:
”Suomen ainoalle yliopistoradiolle on etsitty uutta toimintamallia usean vuoden ajan. Ohjelmatoiminnan muutos on suuri, mutta ITC-tiedekunnan dekaani Jyrki Vuorinen vakuuttaa, että radiosta ei olla luopumassa.
– Missään nimessä ei ole haluttu ajaa radiota alas, sillä äänellä tehty sisältö on koko ajan tärkeämpää, ja äänijournalismia pitää mieluummin vahvistaa kuin heikentää.
– Yliopisto joutuu kuitenkin valitettavasti koko ajan miettimään kustannuksia ja kulurakennetta, ja kun radion nykyinen toimilupa mahdollisti toiminnan muutoksen, päädyimme siihen, että Radio Moreeni on jatkossa ennen kaikkea koulutukseen liittyvä instrumentti.”
Moreeni kohtalo on ollut monesti vaakalaudalla. Aikaisemmin se on saanut puolustajia. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2014, jolloin syntyi liike ”Pelastakaa Radio Moreeni”.
Tällä kertaa ilmeisesti yliopiston muut kuviot ovat vieneet päähuomion ja Moreeni on jäänyt sivurooliin, hiljaisuuden katveeseen.
Tätä voimme muistella
Moreeni on radioinut Tampereen kaupunginvaltuuston kokoukset. Sitä se ei enää tee. Tämä merkitsee kärjistetysti demokratian kaventumista, koska yksi väylä kuulla kuntapäättäjien aivoitukset on poissa.
Hengellistä elämää kohottivat radioidut jumalanpalvelukset. Ne ovat myös jääneet taakse.
Moreenilla on ollut runsaasti avustajia etenkin kirjallisuuden ja musiikin saralla, aina teknosta ja rapista jazziin, musiikin jokaiseen genreen. Näillä kaikilla oli oma kuuntelijakuntansa.
Lisäksi ohjelmia on vaihdettu helsinkiläisen Lähiradion ja turkulaisen Radio Robin Hoodin kanssa. Nämä jäävät pois.
Historia alkaa vuodesta 1989
Radio Moreeni on osa Tampereen yliopiston Informaatio- ja viestintätekniikan tiedekuntaa (ITC) ja Viestintätieteiden yksikköä.
Radio Moreeni on toiminut Tampereen yliopiston päätalossa vuodesta 1989.
Moreenin sivuilla on historiaosuus. Tässä siitä alku, jossa puhutaan periaatteista:
”Ensimmäisenä päätoimittajana ja radion hengen luojana toimi kevääseen 1994 asti Seppo Huiku. Hän halusi tehdä uudesta radiosta paitsi yliopiston myös kaikkien tamperelaisten kanavan. Moreeni halusi ylittää raja-aitoja – tuoda yliopiston lähemmäksi ympäristöään.
Ensimmäisen vuoden jälkeen ohjelmisto painottui entistä enemmän kulttuuriin, joten myös nimenvaihto tuli ajankohtaiseksi. Ei siis ole sattumaa, että aseman nimi Moreeni ankkuroi sen paitsi Tampereen maaperään myös elävään kulttuuriperintöön.”
Radio Moreeni toi yliopistoa lähemmäksi tavallista kaupunkilaista. Voi mietiskellä, tekeekö se niin jatkossakin. Ainakin se on erilainen kuin nykyään. Aika näyttää, kuinka erilainen.
Rahoituksen hankaluuksia
Journalisti-lehden jutun mukaan (19.11.2021) journalistiikan opettajia harmittaa yliopiston yhteisen paikallisradion Radio Moreenin tilanne.
”Sen ohjelmille ei vuosien väännön jälkeenkään löytynyt yliopistolta muita maksajia ja toteuttajia kuin informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta.
Marko Ala-Fossin mukaan selvityksiä asiasta tehtiin kolmelle eri rehtorille. Hän on Radio Moreenin päätoimittaja ja yliopistonlehtori.
– Nyt, kun Moreeni pysyy tiedekuntamme vastuulla ja maksettavana, tekeminen on rajattava asioihin, jotka tukevat suoraan opetusta ja opetuksen yhteistyötä.”
* *
Muutamia kysymyksiä jatkosta
Radio Moreenin sivulla julkaistu artikkeli herättää kysymyksiä. Kysyin niihin vastauksia Radio Moreenin päätoimittajalta Marko Ala-Fossilta.
Onko Radio Moreenin uusi toimintamalli puhtaana opiskelijaradiona kiveen hakattu pitkälle tulevaisuuteen?
– Radio Moreeni on nyt lopettanut sellaisten yliopisto- ja yhteisöradiotehtävien hoitamisen, joita korkeakoulusäätiö tai kukaan muukaan taho ei halunnut enää rahoittaa. Se jatkaa vastedes opetusradiona ensisijaisesti sellaisten tehtävien hoitamista, jotka tukevat ITC-tiedekunnan opetusta ja opetuksen yhteistyötä.
– Monimediainen harjoitusjulkaisumme Moreenimedia on toiminut alusta saakka vastaavalla periaatteella eli journalistiikan opiskelijat tuottavat sen sisällöt eri kurssien ohjattuina harjoitustöinä. Tämäntyyppiselle toiminnalle on tarvetta ainakin niin pitkään kuin journalistiikan opetusta jatketaan. Opiskelijaradio on sitten taas on hieman eri asia.
Onko Radio Moreenissa jatkossa harjoittelupaikkoja opiskelijoille?
–Valitettavasti ei ole. Lähetykset jatkuvat 24/7 ja uusia ohjelmia tehdään, mutta toimituksessa ei ole enää päätoimista työnjohtoa, joka voisi ohjata harjoittelijan päivittäistä työtä.
Moreenin jutussa puhutaan siitä, että on tärkeää kehittää äänijournalismia. Miten se toteutetaan?
– Äänijournalismin kehittämisellä viitataan tässä ensisijaisesti äänijournalismin opetuksen kehittämiseen ja laajentamiseen osana tiedekunnan opetustoimintaa. Olennainen osa tässä on se, että Radio Moreenin lähetystoiminta jatkuu ja sen käytössä olevat resurssit kohdennetaan opetukseen. Esimerkiksi Radio Moreenin toimituspäällikkö on siirtynyt vuodenvaihteessa yliopisto-opettajaksi ja valmistelutyöt muun muassa uusien opintojaksojen kehittämiseksi on aloitettu jo viime vuoden lopulla.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mielenkiintoinen podcast, joka sattuu korviin – arviossa Iida Tikka & mureneva maa
PODCAST | Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtajan Iida Tikan podcast-sarja ilmestyy kreivin aikaan, kun maalle ollaan valitsemassa uutta presidenttiä.
Vuonna 1985 tapahtui jotain ennen kuulumatonta tamperelaisilla radioaalloilla eikä se ole unohtunut vieläkään
KOLUMNI | Radio 957:n pioneeritoimittaja Jari Korkki luennoi paikallisradion pioneerivuosista Vapriikin näyttelyyn liittyvässä luentosarjassa ja palautti Aila-Liisa Laurilan menneeseen.
Kuunnelma Ellen Thesleffistä väreilee kuin taiteilijan teokset – arviossa Viimeinen taulu
RADIO | Dramaattinen kuunnelma kertoo elämänsä loppupuolella olevasta Ellen Thesleffistä ja hänen yhteydestään nuoreen kotiapulaiseen Leenaan.
Mia Takulan ja Ellen Virmanin mielenkiintoinen radioessee käsittelee muunlajisten suomalaisten puhetta
RADIO | Eläinharha-radioessee horjuttaa ihmiskeskeistä maailmankuvaa ehdottamalla, että eläimilläkin voi olla kieli. Eläinten äänet rauhoittavat kuuntelijan ja saavat janoamaan lisää.
