Jukka Kangasniemi ja Tuukka Tomperi. Kuva: Marjatta Honkasalo

Marjatta Honkasalo, teksti ja kuvat

Kun kustantamon ja lehden nimenä on niin & näin, voi päätellä, ettei filosofian ympärillä liikkuviin virtauksiin suhtauduta tosikkomaisesti tai kapeasti. Pieni leikkimielisyys ei kylläkään heikennä lopputulosta, päinvastoin. Tamperelainen niin & näin julkaisee korkeatasoista ja sivistävää filosofista kirjallisuutta sekä laadukasta tieteellistä aikakauslehteä.

– Kukaan ei muista, kuka aikoinaan nimen keksi, mutta siinä kiteytyy kaiken toiminnan ydin. Emme ymmärrä filosofiaa suppeasti, vaan mukaan mahtuu monenlaisia näkökulmia, sanoo Tampereen yliopistossa vanhempana tutkijana työskentelevä Tuukka Tomperi, joka on ollut mukana kustantamon ja lehden taustayhteisössä alusta lähtien.

Tänä vuonna niin & näin eli tuttavallisesti niikkäri, pienellä alkukirjaimella siis, täyttää jo 30 vuotta. Pääsiäisen jälkeen ilmestyy lehden 120. numero 30-vuotisjuhlanumerona. Lehden ansiot on huomattu laajemminkin, sillä viime vuonna Suomen tiedekustantajien liitto palkitsi lehden Vuoden 2023 tiedelehtenä.

Kirjoja jo 141

Kirjasarja syntyi kahdeksan vuotta lehteä myöhemmin, kun ensimmäinen n&n-kirja, Mikko Lahtisen toimittama Henkinen itsenäisyys, vuonna 2002 ilmestyi.

– Kirjasarjan sadasneljäskymmenesensimmäinen kirja on juuri painossa, on julkaistu siis jo 141 kirjaa, toteaa kirjasarjasta vastaava päätoimittaja Tapani Kilpeläinen.

Tapani Kilpeläinen on vastannut n&n-kirjoista vuodesta 2006. Filosofiseen kirjallisuuteen keskittynyt kustantamo on Suomessa niitä harvoja, joka ylipäätään julkaisee tämän tieteenalan kirjallisuutta.

– Kaikki mahdollinen lisäfilosofia on plussaa, koska filosofialla selvästi on lukijansa. Viime päivinä Julian Bagginin Filosofisen ajattelun opas on herättänyt erittäin suurta mielenkiintoa. Yksi koko toimintamme lähtökohdista onkin hälventää harhaluuloa, jonka mukaan filosofia on erityisen vaikeaa sisäpiirin touhua. Siksi pyrimme ensisijaisesti levittämään filosofiaa mahdollisimman suurelle yleisölle.

Viime vuoden ja tämän vuoden uutuuskirjoista erinomaisen vastaanoton on saanut varsinkin Julian Bagginin Filosofisen ajattelun opas. Kuva: Marjatta Honkasalo

EFS monessa mukana

Lehdestä ja kustantamosta vastaa Eurooppalaisen filosofian seura EFS ry, joka perustettiin jo vuonna 1992 nimellä Suomen fenomenologinen instituutti, kun ajatuksena oli nimenomaan erilaisten filosofisten keskustelujen ja tapahtumien järjestäminen. Innoittajina olivat silloin Tampereen yliopiston emeritaprofessori Raili Kaupin aikoinaan Tampereen kaupunginkirjastossa järjestämät Filosofian illat sekä filosofi Juha Varton ympärille syntynyt Tampereen fenomenologipiiri.

Aika pian todettiin, että yhdistyksen nimi ei oikein vastannut toimintaa etenkään, kun tuli ajankohtaiseksi julkaista myös filosofista aikakauslehteä. Yhteisö on nykyisin mukana monessa.

– Me olemme Hydra, meillä on monta päätä, Tomperi kuvaa.

Kirjojen ja lehden kustannuksen lisäksi järjestetään tapahtumia ja seminaareja sekä tuotetaan tietoa verkkoon. Filosofia.fi-nettiportaalista voi kuka tahansa tutustua suomalaisen filosofian historiaan sekä lukea tutkittua tietoa sisältävää Ensyklopedia Logosta. Jos esimerkiksi ihmettelee, mitä tuo aiemmin mainittu fenomenologia tarkoittaa, sivuston artikkelista asia selviää. Tuukka Tomperi on portaalin ja Sanna Tirkkonen Logos-ensyklopedian päätoimittaja.

Parinkymmenen toimijan yhteisö

Niikkärin keskeisiä toimijoita on parikymmentä, joista valtaosa on mukana korvauksetta vapaaehtoisina. Se kuvaa Tomperin mukaan hyvin yhdistyksen ja kaiken toiminnan yhteisöllisyyttä.

– Meillä on sähköpostiketjut, joissa kaikki yhdessä ideoimme tulevaa lehteä, tapahtumia ja kirjoja. Kirjojen kustannuksessa on sitten vielä pienempi ja tiiviimpi piiri, koska kustannustoiminta edellyttää myös tarkempaa talouden arviointia. Mutta periaatteessa kaikki saavat äänensä ja ehdotuksensa kuuluville. Olemme big band, jolla on myös orkesterin hyvät ja huonot puolet, Tomperi naurahtaa.

Myös Tapani Kilpeläinen luonnehtii julkaistavien kirjojen valintaa tiimityöksi.

– Tyypillisesti pohdinta alkaa siitä, että joku on lukenut mahdollisesti meille sopivan kirjan tai kuullut sellaisesta. Hankkeita on tietysti harkittava taloudellisen järkevyyden kannalta, mutta myös innostus on keskeinen tekijä: meidän resursseillamme ei kannata ryhtyä toteuttamaan kirjaa, jota kukaan ei sen kummemmin halua tehdä.

– Kirjojen täytyy myös läpäistä laadunvalvontamme: huttua ei julkaista, vaikka sillä olisi millainen kaupallinen potentiaali, hän lisää.

Kustantamon toimisto on Tampereella Kaupinkadulla. Jukka Kangasniemi ja Tuukka Tomperi ovat tyytyväisiä, kun ikkunaa koristaa nyt Vuoden tiedelehti 2023 -palkinnosta kertova teippi. Kuva: Marjatta Honkasalo

Huomattava osa kustannetuista kirjoista on käännöskirjoja. Kilpeläinen sanoo, että suureen osuuteen on käytännöllinen syy eli teksti on valmiina, mikä tekee helpommaksi arvioida julkaisun aikataulua ja sen vaatimaa panostusta.

– Olemme taloudellisesti sikäli hankalassa asemassa, ettemme pysty maksamaan kilpailukykyisiä käännöspalkkioita. Sen vuoksi käännöshankkeet pyritään rahoittamaan apurahoin. Yleensä siis halukas kääntäjä on ensin, mahdollisesti rahoituskin, ja jatko katsotaan sen jälkeen.

Entäs sitten talous?

Kirjojen ostaminen on vähentynyt ja myös kirjastot supistavat hankintojaan. Ongelma koskettaa kaikkia kustantamoja. Miten pieni erikoistunut kustantaja selviää tässä puristuksessa?

– Lehti tuottaa meille jatkuvuutta eivätkä lehden tilaukset ole laskeneet samalla tavoin kuin kirjamyynti. Lehden levikki on pysynyt melko vakaana. Parhaimmillaan niin & näinin tilaajia oli 2 000, nykyisin noin 1 900, selittää kustantamon ja lehden toimistosta vastaava yhteyspäällikkö Jukka Kangasniemi.

Lehti saa myös opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurilehtitukea sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan kautta tieteellisen julkaisutoiminnan avustusta. Kirjojen käännöstyötä on tukenut kirjallisuuden vientikeskus FILI.

Pienen kustantajan on kuitenkin vaikea saada kirjoja kirjakauppojen hyllylle. Poikkeuksiakin onneksi on. Kangasniemi ja Tomperi kiittävät Tampereen Akateemista kirjakauppaa, joka pitää hyllyssään tamperelaisten kustantamojen kirjoja, ja Helsingissä n&n-kirjoja löytää esimerkiksi Rosebudin valikoimista. Verkkomyynti on luonnollisesti yhä tärkeämpi kirjojen myyntikanava.

Kirjoille löydetään uusia lukijoita kuitenkin parhaiten osallistumalla messuille ja kirjatapahtumiin.

– Kirjamessut ja Educa-messut sekä erilaiset kirjatapahtumat ovat meille tärkeitä paikkoja saada omia kirjoja esille, tavoittaa lehdelle uusia lukijoita ja keskustella ihmisten kanssa, Kangasniemi ja Tomperi sanovat.

Suomen tiedekustantajien liitto palkitsi niin & näin -lehden viime vuonna Vuoden tiedelehtenä. Kuva: Marjatta Honkasalo

Kirjamarkkina tuottaa myös iloisia yllätyksiä

Kirjan kustantaja toivoo luonnollisesti onnistumisia ja kirjoilleen hyvää menekkiä.

– Kirjamarkkinat on mysteeri. On vaikea tietää ennalta tietää, mikä menestyy hyvin, sanoo Tomperi ja mainitsee hyvänä esimerkkinä viime vuonna ilmestyneen Kaikki elävät ja kuolleet.

Viime vuoden kirjoista huomattavaa kiinnostusta on herättänyt jo aiemmin mainittu Bagginin Filosofisen ajattelun opas. Kirjasarjasta vastaava Tapani Kilpeläinen nostaa muutaman onnistuneen kirjan vuosien varrelta.

– Tavalla tai toisella itseäni erityisesti ilahduttaneita julkaisuja ovat olleet ainakin Tiina Kartanon Dostojevski-suomennokset sekä Antti Salmisen ja Tere Vadénin Energiatrilogia. Myös Jukka Mikkosen Metsäpolun filosofiaa oli hauska julkaistava.

Salmisen ja Vadénin energiatrilogian viimeinen osa Merkitys ja ala-aine ilmestyi vastikään, ja tänä vuonna on julkaistu myös Rosi Braidottin Tieto Ihmisen jälkeen ja Giuseppe Cospiton Hegemonia. Albert O. Hirschmanin Taantumuksen retoriikka on painossa.

Syksyllä on tulossa Tim Harfordin Kun maailma ei täsmää – opi ymmärtämään lukuja ja tilastoja sekä Scott Samuelsonin Rooma – hyvän elämän kaupunki.

Painetun kirjan tulevaisuus

Painettua kirjaa uhkaavat samaan aikaan monet trendit: lukeminen vähenee, äänikirjat syrjäyttävät painettua tekstiä, mikä ei tiedekirjoissa toimi, eivätkä päättäjät toimillaan helpota tilannetta.

– Kehnolta näyttää, Kilpeläinen sanoo.

– Odotettavissa oleva kirjojen arvonlisäveron nosto on järjetön, ja laatukirjallisuuden saatavuuden kannalta keskeinen vähälevikkisen kirjallisuuden kirjastojen ostotuki poistettiin jo. Olisi toivottavaa, että kirjallisuuspolitiikkaa saataisiin ohjaamaan ihmiset, jotka ymmärtäisivät alasta edes jotakin.

Tomperi säestää Kilpeläistä:

– Järkyttävällä tavalla tämä hallitus aliarvioi sivistyksen merkityksen. Ei tämä maa ole noussut halvalla oluella tai bensalla, vaan kansansivistyksellä.

Lue sarjan ensimmäinen osa Vastapainosta täältä.

* *

niin & näin

• Filosofiaan keskittynyt kustantamo.
• Kustantajana on vuonna 1992 perustettu Eurooppalaisen filosofian seura ry. Toiminnanjohtaja ja yhdistyksen puheenjohtaja on Essi Syrén.
• Julkaisee klassikkokäännöksiä, aikalaisanalyyseja, ajattelutaito-oppiaineistoja lapsille ja aikuisille sekä esseistiikkaa ja muita vapaan filosofisen muodon taidonnäytteitä sekä tieteellistä aikakauslehteä.
• Kirjasarjassa on vuodesta 2002 ilmestynyt 141 nimikettä. Kirjasarjan päätoimittaja on Tapani Kilpeläinen.
• Filosofinen aikakauslehti niin & näin on ilmestynyt nelinumeroisena vuodesta 1994. Levikki on noin 1 900 kappaletta. 30-vuotisjuhlanumero ilmestyy keväällä 2024. Lehden päätoimittajina toimivat Jaakko Belt, Kaisa Kortekallio ja Antti Salminen. Vuoden tiedelehti vuonna 2023.
• Julkaisee myös Filosofia.fi-nettiportaalia, jonka osana toimii verkkoensyklopedia Logos. Filosofia.fi sisältää runsaasti suomalaisen filosofian historian digitoituja aineistoja. Portaalin päätoimittaja on Tuukka Tomperi.
• Verkkosivut: netn.fi

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua