PÄÄKIRJOITUS | Kulttuuritoimituksen linjauksen mukaan verkkolehdessämme ei arvioida kokonaan tekoälyllä toteutettuja teoksia. Tekoälyä käsitteleviä juttuja julkaistaan toki yhä.
Syyskuun 1. päivänä Kulttuuritoimitus julkaisi arvion lasten kuvakirjasta, jonka kuvitus oli toteutettu tekoälyllä.
Kulttuuritoimituksella ei ole tähän asti ollut julkilausuttua linjaa tekoälyllä tai tekoälyn avulla toteutettujen teosten arvioimisen suhteen. Jutun julkaisemista seuranneen palautteen perusteella sellaiselle on tarvetta.
* *
Kun puhutaan tekoälyn käytöstä taiteen tekemisessä, yleispätevien rajojen vetäminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Joskus voi olla täysin mahdotonta tietää, onko tekoälyä käytetty ja jos niin miten.
Joissain tapauksissa tekoälyn rooli taideteoksen luomisessa on keskeinen. Teoksen idea saattaa perustua vuoropuheluun tekoälyn kanssa, kuten Jukka Aalhon Aum Golly -runokirjoissa, joita Mikko Saari on käsitellyt Kulttuuritoimituksen Lukupäiväkirjassa.
Ja joissain tapauksissa tekoälyä tutkaillaan ilmiönä ottamalla se mukaan esimerkiksi tanssiteoksen käsikirjoituksen, lavastuksen ja puvustuksen luomiseen, kuten Rajaniemi Collectiven Homeweaves – Rituals of the Future -esityksessä, josta Kulttuuritoimitukseen kirjoitti Marja Heinonen.
Toisenlaisissa tapauksissa tekoälyn rooli on toki ensisijaisesti taloudellinen. Suomennetaan kirja tekoälyllä, jotta vältytään maksamasta kääntäjälle. Täytetään soittolistat tekoälyn generoimalla musiikilla, jotta vältytään pulittamasta tekijänoikeuskorvauksia. Tuotetaan kuvia nopeasti ja edullisesti tekoälyllä sen sijaan, että käännyttäisiin valokuvaajan, graafikon tai kuvittajan puoleen.
Kulttuuritoimitukseen arvioidun lasten kuvakirjan kuvitus perustui hahmoihin, jotka ovat kirjailijan itsensä suunnittelemia ja pehmoleluiksi virkkaamia ja valokuvaamisen jälkeen tekoälylle kuvituksen pohjaksi ”syöttämiä”. Toisaalta kuvituksen eteen oli siis tehty luovaa työtä, mutta toisaalta kuvittaja oli päädytty korvaamaan tekoälyllä.
* *
Kulttuuritoimitus on lähtökohtaisesti taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden puolella. Siksi aiomme jatkossa olla entistä tarkempia pohtiessamme, millaisia ja millaisilla keinoilla toteutettuja taideteoksia nostamme esiin tai jätämme nostamatta.
Yksiselitteisiä linjanvetoja on mahdoton tehdä paitsi tekoälyn usein ”näkymättömän” luonteen, myös sen jatkuvan kehittymisen ja muuntautumisen takia. Julkaisemme jatkossakin tekoälystä kertovia juttuja ja mielipidekirjoituksia, mutta emme julkaise arvosteluja kokonaan tekoälyn tuottamista teoksista.
* *
Kulttuuritoimitus on päivittänyt julkiset arvonsa. Voit lukea alla olevasta kuvasta ja täältä.
Alla olevasta kuvasta näet arvot, joihin jokainen Kulttuuritoimituksen tekijäyhteisön jäsen on sitoutunut.
Marita Salonen, päätoimittaja
Antti Lähde, toimituspäällikkö
Kari Pitkänen, hallituksen puheenjohtaja
Kuvitus: Pixabay / Kulttuuritoimitus
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Finlayson Soi – Kaustisen etkot tuplasi kävijämääränsä ja tulee jälleen vuonna 2027
TAPAHTUMA | Finlayson Soi – Kaustisen etkot järjestettiin nyt toista kertaa. Kesäkuun 12.–13. päivinä väkeä oli tuplamäärä edellisvuoteen verrattuna eli noin 8 000 kävijää. Ensi vuonna uudelleen!
Tule laulamaan näitä kappaleita haitarikaraokeen, kun Finlayson Soi Metsossa keskiviikkona 27.5.!
TAPAHTUMA | Kulttuuritoimituksen kesäkuussa järjestettävä kaupunkifestivaali Finlayson Soi – Kaustisen etkot ottaa toisen varaslähtönsä Metsossa, nyt haitarin säestämänä.
Finlayson Soi kolme kertaa ennakkoon Metsossa – seuraava tilaisuus 27.5.
TAPAHTUMA | Maksuton kaupunkifestivaali Finlayson Soi – Kaustisen etkot tuo kesäkuussa Tampereen Finlaysonin alueelle valtavan määrän soittoa, laulua ja tanssia.
Sami Sänpäkkilä vieraili Kulttuuritoimituksen syntymäpäivillä – ohjaaja haluaa töidensä vaikuttavan kuin tähtitaivaan katselemisen
TAPAHTUMA | Kulttuuritoimitus täytti seitsemän vuotta sunnuntaina 10.5.2026. Syntymäpäivää juhlittiin edellisenä päivänä Arthouse Cinema Niagarassa ja Kahvilaputiikki Kattopuutarhassa.