Kuva: Emma Suominen
OOPPERA | Giuseppe Verdin ooppera nähtin Kansallisoopperassa 200. kerran. Uusintaohjauksen Giancarlo de Monacon vuoden 1988 alkuperäisohjauksen pohjalta on tehnyt Jere Erkkilä.
”La Travata oli ohjaukseltaan ja lavastukseltaan elegantti 1850-luvun hengessä pukuine kaikkineen.”
La Traviata Kansallisoopperassa Helsingissä 11.2.2026.
”La traviata” tarkoittaa italiaksi eksyksissä olevaa tai langennutta naista – se viittaus siihen, miten yhteiskunta näki oopperan päähenkilön Violettan. Giuseppe Verdi sävelsi oopperan vuosina 1852–1853. Kantaesitys oli Venetsian Teatro La Fenicessä 6.3.1853.
Violetta juhlii ystäviensä kanssa. Alfredo tunnustaa rakastavansa häntä vilpittömästi. Violetta epäröi – hän on tottunut vapaaseen elämään – mutta huomaa rakastuvansa. Tässä ensimmäisessä kohtauksessa kuulemme brindisin, joka olisi voinut olla sähäkämpi.
Juhlijat edustavat tuonaikaista joutilasta, hyvin toimeentulevaa luokkaa ja enemmän tai vähemmän ylläpidettyjä kaunottaria. Alfredon ja Violettan aariat olivat vakuuttavia ja rakkautta tihkuvia.

Diana Alexe. Kuva: Emma Suominen
* *
Violetta ja Alfredo elävät yhdessä maaseudulla. Alfredon isä Giorgio Germont tulee tapaamaan Violettaa ja vaatimaan, että tämä jättää Alfredon, koska suhde uhkaa perheen kunniaa ja Alfredon sisaren avioliittoa. Oikeasti kysymys on Germontin perheen omaisuuden varmistamisesta.
Loistava oli isän ja Violettan dualogi, joka jätti tuskin ketään kylmäksi. Isän vaatimukset muuttuvat Violettan kunnioittamiseksi. Violettan aarian luopua Alfredosta Diane Alexe lauloi erinomaisesti. Sydän särkyneenä Violetta suostuu ja palaa Pariisiin.
Sitten Giorgio Germont tapaa poikansa Violettan velkaisessa maaseutuasunnossa ja kajauttaa hänelle kuuluisan isäaarian Di Provenza mar il suo. Viimeistään tässä vaiheessa katsojat havaitsevat, että onpas Stefano Meo maailmanluokan baritoni! Alfredo on saanut tietää Violettan lähteneen ja on raivoissaan matkalla kostamaan. Isä yrittää rauhoittaa poikaansa.

Stefano Meo. Kuva: Emma Suominen
* *
Violetta on järjestänyt juhlat paluunsa kunniaksi. Saamme seurata yläluokan juhlintaa mustalaistansseineen ja matadoribaletteineen. Niistä huolimatta Alfredo luulee, että Violetta on jättänyt hänet rahan tai toisen miehen vuoksi. Hän nöyryyttää Violettaa julkisesti heittämällä seteleitä hänen jalkoihinsa. Kukas muu kuin isä Germont pelastaa Violettan poikansa tuomittavalta käytökseltä.
Avuksi rientää myös Paroni Douphon haastamalla öykkäri Alfredon kaksintaisteluun. Ja kaikki tämä hienon musiikin ja laulun keinoin. Tosin kuorot ja tanssit olisivat voineet olla hiukan energisempiä tai tahti kiivaampi. Verdi oli tuolloin jo täysin omaa luokkaansa oopperasäveltäjänä.
Sitten kaikki on lopussa: Violetta on vakavasti sairas ja kuolemassa. Alfredo saa tietää totuuden isältään, ja he rientävät Violettan sairasvuoteen ääreen Pariisiin. Violetta ja Alfredo ehtivät vielä hetken unelmoida yhteisestä tulevaisuudesta.
Loppunäytöksen sävelteemat olivat nousseet esiin jo alkusoitossa. Mutta nyt ne soivat vielä voimakkaampina, kun kuolonaarioiden taustalla kajahtaa surumarssin tahteja.

Giorgi Sturua ja Suomen kansallisoopperan kuoron laulajia. Kuva: Emma Suominen
* *
La Traviata on kolmen kauppa: Violetan, Alfredon ja isä Giorgion. Näiden keskinäiset suhteet ovat oopperan syvää ydintä. Musiikki on oopperassa suurin rakentaja.
Jukka Kallio
* *
La Traviata
- Sävellys Giuseppe Verdi
- Libretto Francesco Maria Piave (Alexandre Dumas’n romaanin Kamelianainen mukaan)
- Ohjaus Giancarlo del Monaco
- Uusintaohjaus Jere Erkkilä
- Koreografia Elsa Sylvestersson
- Lavastus- ja pukusuunnittelu Michael Scott
- Musiikinjohto Stephanie Childress
- Musiikki Kansallisoopperan kuoro ja orkesteri
- Päärooleissa Diane Alexe, Giorgi Sturua, Stofano Meo, Tuomas Miettola, Ville Rusanen
La Traviatan ensi-ilta Kansallisooperassa 11.2.2026. Esityksiä 25.3. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Morgonstjärnan jakoi mielipiteitä eikä jättänyt ketään kylmäksi – arviossa Kansallisoopperan ensi-ilta
OOPPERA | Morgonstjärnan – Aamutähti sai maailmanensi-iltansa Kansallisoopperassa. Ensi-illan voi tulkita menestykseksi, koska se jätti tuskin ketään kylmäksi.
Oulussa ensi-iltansa saava Ovllá on ensimmäinen Suomessa kantaesitettävä saamenkielinen ooppera
OOPPERA | Ovllá pureutuu identiteettiin, häpeään ja vaikenemisen perintöön sekä siihen, miten kieli ja kulttuuri voivat palauttaa yhteyden omiin juuriin.
Sisko käy vaihdon välineeksi – arviossa Jyväskylän oopperan Lucia di Lammermoor
OOPPERA | Jyväskylän oopperan esityksessä Lucia di Lammermoorin kuoleman karusellia säestävät huikeat solistiset ja ensemble-kohtaukset.
Joona Toivanen Trion tuore levy on eleetön ja vahvan maanläheinen – arviossa Gravity
LEVYT | Jo alakoulussa yhteen hitsautunut jazztrio improvisoi parissa päivässä kasaan pelkistetyn tyylikkään kokonaisuuden.




