Vanemuine-teatterin tyyliä illan hämärtyessä. Kuva: Anne Välinoro

Anne Välinoro, teksti ja kuvat

Vaikka Viro polttelee kulttuurimatkailijaa, en varsinaisesti osaa suositella pikaretkeä Tallinnaan korkeiden tartuntalukujen vuoksi. Mutta Tarttoon kannattaa aina mennä.

Sinne päätyvä ei etsi rymyhetkeä, vaan vanhan sivistyskaupungin henkeä.

Mutta varaudu siihen, että kaikkialla kuppilasta ruokakauppaan kysytään koronapassi.

Sivistyskaupungin hengitystä Tartto tarjoaa riemulla, tulevan jaetun kulttuuripääkaupunkimandaattinsakin voimalla.

* *

Tartto on suloinen unelma vanhasta Virosta ja yhtä aikaa muistuma suljetusta kaupungista, jota Neuvostoliitto mustasukkaisesti hallinnoi.

Siitä vahvin todiste on Raadin sotilaslentokenttä, joka vuodesta 2016 lähtien on esitellyt ylpeänä yhtä Euroopan erikoisinta museota.

Eesti Rahva Muuseumilla oli ulkomainen arkkitehtitrio suunnittelijanaan. Se päätti hyödyntää eräänlaista lentotukialuksen ja kiitoradan yhdistelmää ideoinnissaan.

Eesti Rahvamuuseumin uusi rakennus häkellyttää Raadin kaupunginosassa. Kuva: Anne Välinoro

Syntyi satoja metrejä pitkä lasilaatikko, joka ei tarjoa ensimmäistä kertaa sisään astujalle suinkaan museo-osastojen myriadeja, vaan ison ravintolan, seminaaritiloja ja ruohokenttää silmänkantamattomiin.

Museo on monella tavalla käsittämätön. Kun kävin paikalla (22.10.2021), ei museossa juuri muita vierailijoita näkynyt. Söin hyvän lounaan ja kulautin Sakun sen päälle.

Rakennuslaatta ylittää myös Emajoen ja jatkuu pitkälle tois puol jokkee.

Eesti Rahvamuuseumin ravintolassa kahvikupitkin kertovat puuntaitajakansan kulmaliitoksista. Kuva: Anne Välinoro

Viron kielen kehto

Mutta nyt Vanemuiseen, ihanaan sosialismin ajat mieleen tuovaan rakennukseen, joka piti yllä vironkielistä kulttuuria myös silloin, kun kansakuntaa natisutettiin, miehitysvaltio seurasi toistaan, mustat muilutusautot pysäköivät puutalokortteleihin ja hakivat pahaa-aavistamattoman isän, tädin ja sedän kyytiinsä lähettääkseen tämän Siperiaan.

Siinä sivussa Metsäveljet yrittivät valaa uskoa itsenäiseen Viroon ja kompastelevat juurakoihin.

Tarton kasvitieteellinen puutarha Gildi-kadulla on hermojen lepuutuspaikka numero yksi. Kuva: Anne Välinoro

Vanemuine on käsite. Se hallitsee myös Tarton kaupunkikuvaa päinvastoin kuin vanha raatihuone ja tori sen ympärillä.

Puutaloalueet Karlova, Supilinn ja keskustan vieressä oleva Tähtvere ovat edelleen asuttuja, eivät mitään visittartu.com-nähtävyyksiä.

Talot lämpiävät puulla ja hiilellä, pihoilla kiemurtavat puupinot, ryytimaat rehottavat ja autonromut odottavat korjausta.

Tartossa riittää puutaloja. Niitä ei ole raivattu pilvilinnojen tieltä. Pihaan kurkistaja kohtaa vaikka nämä saapasviritelmät. Kuva: Anne Välinoro

Siegfriedin kasvu

Teater Vanemuisen syksyn hitti on tsekkiläisen Petr Zuskan näkemys Joutsenlammesta. Se on raflaava.

Zuska on puhdistanut ikuisen Petipan turhista rönsyistä, tutujen tilalla ovat 1950-luvun alusasut, tanssikoulupuvut, lavastus liikkuu sänkymodifikaationa ja taustafondia hallitsevat suuret kehykset.

Siellä kuhertelevat musta ja valkoinen joutsen, sieltä katsoo viimeisessä kuvassaan Siegfriedin äiti ja siinä elää maisema.

Parasta esityksessä on villiksi äityvä liikekieli, joka noukkii parhaat palat tankotanssista, kabareiden hullutuksista ja tanssikoulujen lajiäkseerauksesta.

Tanssijat ovat hurmaavia. Heillä on myös kasvot mukana tulkinnassa.

Joutsenlampi. Kuva: Maris Savik

Nuorten lampi

Tämä esitys on tehty nuorille. Se muistuttaa rakkauden pysyvyydestä, vaikka kohtaamme menetyksiä ennemmin tai myöhemmin.

Siegfried ei pääse irti äitinsä menehtymisestä synnytykseen.

Rakkaus ei syty, vaikka isällä on tarjolla toinen toistaan kauniimpia neitoja.

Vihdoin Siegfried saa tilaisuuden käydä päin suruaan. On osattava luopua ja antaa tilaa uusille tunteille, uusille ihmisille.

Petr Zuskan näkemys on elämän riemua täynnä, surunkin kuvauksessa. Vanemuisen orkesteri soittaa kympin arvoisesti.

Tarton Raatihuoneen suihkulähteelle ja suutelevien ylioppilaiden patsaalle kuukin kumartaa. Kuva: Anne Välinoro

Tärpit Tarttoon

• Kaupunginosat: Karlova, Tähtvere, Supilinn
• Museot: Nukke- ja lelumuseo, Tarton Kansallismuseo Raadin alueella, Jaani-kadun keskiaikainen Johanneksen eli Jaanin kirkko terrakottaveistoksineen, Barclay de Tollyn kallistuva talo ja taidemuseo
• Kulttuurikeskukset: Tampere Maja, Suomi-Viro-instituutti, Inkerintalo, Uppsala-talo
• Kirkot: Ortodoksikirkot, Eliel Saarisen suunnittelema Pauluksen kirkko (1913), Toomemäen Tuomiokirkko
• Puistot: Toomemäki, Arboretum ja kasvitieteellinen talvipuutarha
• Kylpylät: V Spa
• Ravintolat: Cafe Paris Raatihuoneen torilla, Georgian Kitchen, Aparaaditehtaan kaikki ravintolat, Kaubamajan kahvio, Kansallismuseon ravintola
• Sillat: Emajoen yli Kaarisilta entisen Kivisillan tilalla, Toomemäen Enkelisilta, Pirunsilta
• Vanemuiseen tulossa: Tampereen Työväen Teatterin Matildastakin tutun ohjaajan Samuli Harjanteen ohjaama Sweeney Todd -musikaali

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua