Taidekoulu Estradin Lasten oma kesäteatteri esittää Sirkuseläinten vallankumouksen. Kuva: Ari Nakari
TAPAHTUMAT | Etelä-Karjalan taide- ja kulttuurielämä on nyt kukkeimmillaan. Aija Käkelä-Laine kokosi eri kuntien tapahtumista ja värikylläisistä kohteista vinkkilistan.
Aija Käkelä-Laine
Lappeenrannassa Vanhan pappilan kesäteatterissa nähdään Arto Paasilinnan kirjaan perustuva näytelmä Jäniksen vuosi. Rata-ryhmän ohjaaja Aapo Stavén on myös dramatisoinut tekstin, ja se lupaa jälleen kerran mielenkiintoista esitystä.
Rata-ryhmä perustettiin vuonna 2014 silloisena näyttämönä ratapiha. Kimmokkeena oli Stavénin isän, ryhmän toisen perustajan Ari Väänäsen haave nähdä Juhani Ahon Rautatie teatteriesityksenä Pulsan asemapihalla. Olihan elokuvaversion yksi kohtauskin kuvattu siellä.
Siitä lähtien ryhmältä on voinut odottaa tinkimätöntä teatteria ohjelmistonaan lähinnä kotimaista draamaa ja klassikoita uusin sovituksin myös ympäristö huomioiden. Lappeen Vanhan pappilan pihallekin ryhmä siirtyi vuonna 2021 esittämällä Papin tyttären.
Rata-ryhmän ydin on pysynyt samana. Tänä kesänä näyttämöllä on kuusi näyttelijää, Vatasen roolissa ensimmäistä kertaa rataryhmäläisenä Kimmo Tihveräinen.
Jäniksen vuosi Vanhan pappilan kesäteatterissa 14.7.-4.8.2023.
Jäniksen vuosi -esityksen harjoitukset Vanhan pappilan kesäteatterissa. Kuva: Jukka Kosonen
Ohjaaja Aapo Stavén ja Heidi Haiko Talonpoika satimessa vuonna 2022. Kuva: Minna Mänttäri
* *
Vanhan pappilan kesäteatterin kauden aloitti vastaperustettu Taidekoulu Estradin Lasten oma kesäteatteri. Lapsista koottu ryhmä esittää lapsille suunnatun esityksen Sirkuseläinten vallankumous.
Esitys perustuu koulun rehtorin ja ryhmän ohjaajan Anu Myllyniemen käsikirjoitukseen, mutta on aikoinaan syntynyt oppilaiden ideasta Moskovaan suuntautuneella oppilasmatkalla. Nuoret olivat nähneet paikallisen eläinsirkuksen esityksen, ja eläinten kohtelu oli jäänyt heitä vaivaamaan.
Esityksessä on mukana 18 nuorten koulun 550 oppilaasta. Vaikuttavassa esityksessä yhdistyvät koulun opetuksen mukaisesti sirkus, musiikki ja teatteri.
Vanhan pappilan kesäteatteri sijaitsee Vanhan ruustinnan vehreässä pihapiirissä. Päärakennuksessa sijaitsevan ravintolan ja Pehtorintupa-kahvilan lisäksi puistoalueella on Galleria Pihatto. Heinäkuussa on Kesätaideviikot 2023 ja esillä parinkymmenen taiteilijan teoksia.
Pihapiiri rajautuu Lappeenrannan arboretumiin sekä kirsikkapuistoon. Kirsikkapuisto syntyi muutama vuosi sitten yksityishenkilöiden aloitteesta. Puut on istutettu yksityishenkilöiden ja eri yhteisöjen lahjoituksina.
Sirkuseläinten vallankumous Taidekoulu Estradin Lasten omassa kesäteatterissa 28.6.–9.7.2023
Vanhan ruustinnan pihapiiri. Kuva: Jukka Kosonen
Lappeenrannan Linnoituksessa järjestetään heinäkuun lopulla toistamiseen Wanhan Kaupungin Festiwaali. Pääkadulle levittäytyy 1700-luvun henkeen historialliset markkinat ja lähes 70 vanhoihin asuihin pukeutunutta kauppiasta. Juhlapihalla on tarjolla ruokaa, juomia ja musiikkiesityksiä. Suurin osa esiintyjistä tai esiintyjäryhmistä on Lappeenrannasta ja lähialueelta.
Kentällä nähdään ritareiden mittelöintiä, jousilla ampumista hevosen selästä ja taistelukohtauksia. Lisäksi on käsityöläisten kylä, jossa näkee jo väljemmällä skaalalla pukeutuneita kauppiaita. Viime vuoden tapaan on myös luennoitsijoita, tunnetuin heistä Teemu Keskisarja.
Tapahtuman taustalla on viisihenkinen tuottajaryhmä Ossi Välimäen johdolla. Välimäki on historian elävöittämisestä kiinnostunut kulttuurituottaja ja Suvorov-bändin muusikko. Idea syntyi kesätöissä Linnoituksessa.
Järjestelyt saivat viime vuonna niin yleisöltä kuin esiintyjiltä hyvää palautetta. Paikalle saapui kolminkertainen määrä odotetusta, yli 4 000 ihmistä.
Tänäkin vuonna alle 12-vuotiaat ja teeman mukaisesti pukeutuneet pääsevät ilmaiseksi sisään.
Wanhan Kaupungin Festiwaali 28.–29.7.2023 Lappeenrannan Linnoituksessa.
Wanhan Kaupungin Festiwaali kesällä 2022. Kuva: Jukka Pylkkö
Viime vuoden tapaan festiwaaleilla esittäytyvät entisajan kädentaidot. Kuva: Generaxion
* *
Lappeenrannan Linnoitus on ainutlaatuinen historiallinen miljöö. Se on vuonna 1649 perustetun Lappeenrannan vanhin kaupunginosa, jossa museon, taiteilijoiden, käsityöläisten kahviloiden käytössä olevien rakennusten lomassa asuu kaupunkilaisiakin.
Kaakon Taide on jälleen avannut Taideolohuone Katariinaan. Vaikka esillä on teoksia myytäväksi, niin sisälle mennään kuin ystävän olohuoneeseen ja nautitaan runsaasta taidetarjonnasta laiskanlinnassakin istuen. Katariinan Keskiviikot järjestetään kolmesti ja ohjelmassa on monipuolisia esityksiä ja työpajoja alueen taiteilijoilta.
Etelä-Karjalan museossa on nähtävillä maisema- ja kotiseutuvalokuvaajana tunnetun Matti Poutvaaran elämäntyöstä koottu näyttely. Lappeenrannan taidemuseossa on värikylläinen imatralaisen Sinikka Kurkisen näyttely sekä Parikkalan patsaspuiston luojan Veijo Rönkkösen valokuvista koottu näyttely.
Veijo Rönkkösen valokuvia Lappeenrannan taidemuseossa. Kuva: Jukka Kosonen
Jo vuosikymmeniä monet autoilijat kuutostiellä pysäyttänyt Parikkalan Patsaspuisto on tänä vuonna tullut osaksi museokortin Taiteilijoidenkoti-kierrosta. Samalla ITE-taiteilija Veijo Rönkkönen (1944–2010) nostettiin merkittävien suomalaistaiteilijoiden joukkoon.
Patsaspuisto hämmästyttää uuden tulijansa puutarhan keskellä varsin tiiviisti sijoitetuilla viidelläsadalla patsaalla. Näistä 250 on erilaisia joogahahmoja, jotka kertovat Rönkkösen suhteesta henkisyyteen ja luontoon. Patsaat ovat karun jykevästi betonia, jota luontokin on osin pehmentänyt sammalilla ja kasveilla.
Patsaspuistossa käy nykyisin viitisenkymmentä tuhatta vierailijaa vuodessa, viime aikoina myös monet puutarhan takia. Puutarhaa on ennallistettu määrätietoisesti. Samalla on kuitenkin säilytetty Rönkkösen arvostama villi luonto.
Lappeenrannan taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely on tuonut uusia vieraita Patsaspuistoon.
Rönkkönen kuvasi itseään talvisin valkoista kangasta vasten, säilytti filmit jääkaapissa ja kuvasi kesällä niillä puutarhaansa. Kaksoisvalotuksella toteutettuja värikylläisiä kuvia syntyi 1990-luvulla tuhansia.
Parikkalan Patsaspuistossa on viisisataa betoniveistosta. Kuva: Kimmo Heikkilä
Yhä useampi saapuu tutustumaan Patsaspuiston puutarhaan. Kuva: Kimmo Heikkilä
* *
Imatralla Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali yllättää aina iloisesti kansainvälisellä ohjelmistollaan. Vaikka tapahtuma on aikaisempia vuosia suppeampi, esiintyjiä saapuu Ranskasta, Kataloniasta, Argentiinasta, Tanskasta.
Ohjelmistossa on muun muassa flamencoa, klassista kitaran ja laulun sekoittamaa komediaa, musiikkiteatteriesityksiä, balkanilaisia tanssirytmejä. Festivaalin päättää tänä vuonna kotimainen esitys kertoen Henrik VIII:n kuningattarien kohtaloista.
Rakkauden perässä Imatralle muuttanut ohjaaja Kamran Sharmadan on luonut tapahtuman yhdessä puolisonsa Katri Lätt-Shahmardanin kanssa. Palkatonta kulttuurityötä korkeatasoisen ja kansainvälisen kulttuurin eteen on tehty jo parikymmentä vuotta.
Pienimuotoisisti katu- ja nukketeatteriesityksistä sekä yksittäisistä omista tuotannoista kehittyi vuonna 2004 useamman päivän festivaali. Katuteatterin lisäksi Imatralla nähdään aina nukketeatteria ja ilmaisia esityksiä. Osana ohjelmistoa on myös koskinäytös.
Festivaali on Imatran kaupungin 75-juhlavuoden päätapahtumana, mikä helpottaa järjestäjien työtä. Monipuolisen ohjelmiston luominen niukin varoin on kovaa palapeliä.
Mustan ja Valkoisen Teatterin festivaali 25.–29.7.2023.
Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali Imatralla. Kuva: Susan Lankinen
Imatrankoski on osa ohjelmistoa. Kuva: Jukka Kosonen
* *
Etelä-Karjalassa luonto on aina ollut kulttuurikohteena sekä taiteilijoiden innoituksen lähde. Monet tunnetut suomalaiset kuvataiteilijat ovat vanginneet Imatran kosken kuohut maalauksiinsa ennen kuin koski padottiin voimalaksi.
Rautjärvellä on nyt puolestaan vapautettu Hiitolanjoki padoistaan tunnettujen lohikalastajienkin ryhdyttyä tukemaan Hiitolanjoen ennallistamista.
Kohta kokonaan vapaana virtaava koskea alettiin ennallistamaan vuonna 2021 kun ensimmäinen pato, Kangaskoski purettiin. Viime vuonna purettiin Lahnasenkosken ja tänä kesänä puretaan Ritakosken patorakennelmat. Vapaiden koskien pudotuskorkeus tulee olemaan 18 metriä.
Paikalle odotetaan ennätysmäärä retkeilijöitä tutustumaan vapaasti virtaaviin koskiin ja luonnon kauneuteen. Järjestäjät muistuttavat tosin tulijoita Ritakosken ennallistamistöiden aiheuttamista liikennejärjestelyistä, mutta sopu sijaa antaa tiellä ja poluilla.
Kangaskoskella on sijainnut myös Suomen ensimmäinen paperitehdas. Historiallisesta tehtaasta on valmistunut mobiilisovellus, jonka voi ladata paikan päällä vapaasti matkapuhelimeensa.
Mobiiliipolku vie historialliseen tehdassaareen ja esittelee vuosina 1901–1924 toiminutta puuhiomoa, pahvi- ja paperitehdasta lisätyn todellisuuden ja animaatioiden avulla.
Hiitolanjoella Kangaskoski vapautettiin ensimmäisenä patorakennelmista. Kuva: Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö
* *
Kansallistaiteilija Albert Edelfeltin yksi pääteoksista on Ruokolahden eukot kirkonmäellä vuodelta 1887. Muutamia vuosia aikaisemmin kirkonmäelle oli rakennettu viljamakasiini, joka 1950-luvulla kunnostettiin kotiseutumuseoksi.
Museo on alusta lähtien ollut Ruokolahti-seuran ylläpitämä. Nykyaika on myös pujahtanut kotiseutumuseoon.
Vierailija voi tutustua museoon ja esineistöön pakohuonehenkisesti salapoliisitehtävien kautta. Peli vie matkalle halki Ruokolahden ja Suomen historian.
Pakopeli oli ensimmäistä kertaa käytössä viime kesänä, ja nostatti heti kävijämääriä.
Pelin ideana on löytää koodeja ja vinkkejä seuraavaan paikkaan. Viime vuonna esimerkiksi oli piha-alueelle asennettu laudanpätkiä, joista syntyi numerokoodi. Muissa tehtävissä piti koota leikattu puulevy oikein tai ratkaista Ruokolahden vaakunan suunnittelijaan liittyvä sana-arvoitus, jotta sai uuden numerokoodin. Vihjeitä etsittiin myös raamatun jakeista ja myös ultraviolettivalon avulla pimeästä riihestä.
Pakopeliä on viime vuoteen verrattuna lyhennetty ja kevennetty, ja sitä sopii kokeilla ensikertalaistenkin.
Ruokolahden kotiseutumuseon esineistöä osana pakopeliä. Kuva: Sami Rasimus
* *
Savitaipale pursuaa ohjelmaa Sapassi-viikon aikana. Sapassi on savitaipalelaisten yhteisöjen oma tapahtuma ja liki vuoden kestäneiden järjestelyiden loppunäytös.
Tapahtuma syntyi 1994, jolloin haluttiin kotiseutupäiviä isompi tapahtuma, jossa esiteltäisiin kansanperinnettä. Nimikin löytyi sieltä. Sapassi viittaa heinäntekijöiden lepotaukoon.
Tänä vuonna viikko alkaa leppoisasti Hakamäen museoalueella pidettävällä Piknik-konsertilla tunnettujen esiintyjien kuten Anssi Kelan ja Pelle Miljoonan noustessa lavalle. Säänjärven lavalle nousee Arppa.
Yhdeksäksi päiväksi venähtäneen viikon aikana on konserttien lisäksi muun muassa maalaismarkkinat, polkuformuloiden SM-kilpailujen 20-vuotisjuhla-ajot, stand up -esityksiä, lapsille nukketeatteria, museopäivä ja Tonttuorkesteri.
Ohjelma elää viime hetkiin asti. Kokoajana on alusta lähtien ollut kunnan kulttuurisihteeri Helena Hjerppe. Järjestäjinä ovat paikalliset järjestöt ja yhteisöt talkoolaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Vuoden päästä Sapassi järjestetään 30. kerran. Hjerppe jää sen jälkeen eläkkeelle, ja tapahtuma voi olla nykymuodossaan viimeinen.
Sapassi-viikko 8.–16.7.2023.
Sapassi-viikon viime vuoden Piknik-konsertti Hakamäen museoalueella. Kuva: Mauri Nylund
Polkuformuloiden SM-kisat järjestetään myös tänä kesänä. Kuva: Ismo Hölsä
* *
Taipalsaari aloittaa vilkkaimman ohjelmakautensa heti heinäkuun alussa Taipalsaaripäivillä. Siitä lähtien on ohjelmaa rantakalaillasta, pötköttelykonserteista saari- ja melontaretkiin. Runsas tarjonta tiivistyy Röytyn kotiseutumuseoon ja sen piha-alueelle.
Taipalsaaren 1750-luvulla rakennetussa puukirkossa on järjestetty liki parikymmentä vuotta kesäkonserttien sarja. Yhteistä esiintyjillä on ollut se, että heillä on jokin suhde Taipalsaareen.
Taipalsaari on tunnetusti viehättänyt monia muusikkosukuja. Esiintyjistä monet ovat taipalsaarelaisia tai kesäasukkaita, joista osa jo vakituisestikin asuvia. Vähintään esiintyjällä on joku tuttu Taipalsaarelta.
Tänä kesänä on viisi konserttia. Avauskonsertissa 7. heinäkuuta esiintyvät Taipaleen seurakunnan kanttorit Jonna Imeläinen ja Aino Juntunen, ja siitä eteenpäin perjantaisin Trio Baronen, Lauri Voipio (sello) ja Lauri Väinmaa (piano), Timo Koskinen (piano) ja lopuksi Sound of Faith -gospelkonsertti.
Järjestelyistä vastaavat Taipaleen seurakunta vapaaehtoisineen. Konsertit ovat ilmaisia, mutta toimintaa voi tukea ostamalla ohjelmalehtisen.
Kesäkonsertit ovat houkutelleet yleisöä myös naapurikunnista. Heinäkuun lopulla jää yksi perjantai väliin, sillä silloin naapurikunnassa Lemillä vietetään 40-vuotisjuhlia.
Taipalsaaren kirkonkylä Saimaalta katsottuna. Kuva: Jukka Kosonen
Kesäkonsertti vuonna 2022 Taipalsaaren kirkossa, Emmi Kaijansinkko (laulu) ja Pinja Hasu (piano). Kuva: Aure Niiva
* *
Suomen suurin järvi Saimaa on vilvoittava. Maaseutua etsimään voi sananmukaisesti heittäytyä seuraamalla Teatteri Saimaan samannimistä esitystä. Laivakiertueeseen sisältyy liki parikymmentä esitystä eri puolilla Saimaan rantamaisemia.
Saimaan alueeseen voi tutustua myös retkeillen pyörällä. Taipalsaaren Sarviniemen kärjestä on pyörälauttayhteys Kyläniemeen ja myös Savon puolelle Hurissaloon.
Lisäksi Rasti-yhteysalus vie Taipalsaarelta kerran viikossa saariretkelle Ruuhonsaareen, joka on tunnettu luonnon muovaamasta satamastaan. Saariretkiä tehdään muun muassa Lappeenrannasta, kohteena Ilkonsaari, joka on kuuluisa tsasounistaan.
Saimaan Ruuhonsaari, jossa on luonnon muovaama satama. Kuva: Arto Apila / Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö
Yhteysalus Rasti tekee Saimaalla saariretkiä. Kuva: Jukka Kosonen
Lappeenrannan satamasta voi soutaa Karhusaaren laavulle. Kuva: Jukka Kosonen
* *
Lemin musiikkijuhlat alkoivat 40 vuotta sitten musiikinopiskelijoiden pidettyä opettajansa kanssa klassisen musiikin konsertin Lemillä. Tapahtuneesta vaikuttuneet lemiläiset perustivat marraskuussa yhdistyksen ja samalla kirjattiin lista koti- ja mökkimajoituksista.
Tärkeintä on yhteisöllisyys, jolloin vanhat konkarit ja nuoret, uransa aloittavat muusikot kohtaavat toisensa päivien aikana. Tärkeitä ovat myös taiteilijoiden ja yleisön tapaamiset, ja yhä on kotimajoitustakin.
Ohjelmisto on aina ollut, ja on myös juhlavuonna vaikuttava ja monipuolinen. Tämän vuoden ohjelmisto sopii kaikille. Ilmaiskonserttejakin on enemmän kuin maksullisia. Lapsiperheille järjestyi miniooppera Taikahuilu.
Avajaiskonserttiin on juhlavuonna saatu Metropolitan lavoillakin nähty sopraano Marjukka Tepponen sekä baritoni Kevin Greenlaw. Pianistina on Jukka Nykänen.
Lemin musiikkijuhlat ovat aina olleet vuoropuhelussa ympäröivän yhteisön kanssa, nyt myös metsän. Lauantai-illan Salaperäinen metsä -konsertti muistuttaa metsän merkityksestä ihmiselle.
Lemin musiikkijuhlat 26.7.–30.7.2023.
Iiro Rantala konsertoi Lemin kirkossa vuonna 2019. Kuva: Lemin musiikkijuhlien arkisto
* *
Luumäellä Taavetin teatteripäivät alkoivat viisi vuotta sitten melkeinpä vahingossa. Ohjaaja Jouni Henttu valmisteli tuolloin kirjailija, ohjaaja Juha Hurmeen kanssa esitystä, ja samalle keikalle syntyi miehiltä muutakin ohjelmistoa.
Usein Taavetissa nähtyä ohjelmistoa esitetään sisartapahtumissa, kuten Hailuodon teatterifestareilla. Jos jollakin tuttavalla sattuu olemaan esitys sopivasti lähimailla, saa hän kutsun Taavettiin.
Järjestäjät luonnehtivatkin Taavetin teatteripäiviä ammattilaisten harrastajateatteriksi.
Tänä vuonna kaksipäiväinen tapahtuma sisältää kolme monologiesitystä. Osa esiintyjistä saapuu Taavettiin suoraan Kajaanin runoviikolta.
Taavetin teatteripäiviä varten Jouni Henttu perusti muutama vuosi sitten Luumäen lyhytproosateatterin. Ryhmä on keskittynyt lyhyeen proosaan valmistaen novelleista esityksiä.
Päänavauksena on ollut Pentti Haanpään tuotanto. Tänä vuonna esitetään uudelleen kaksi ensimmäistä osaa yhdessä, ja kolmas osa on kantaesityksenä.
Tapahtuma on alusta lähtien järjestetty talkoovoimin. Esityspaikkana on Taavetin linnoitus, sateen sattuessa seuratalo Jukola.
Taavetin teatteripäivien avajaisesityksenä on Illallinen yhdelle. Sinne on vapaa pääsy aivan kuten sunnuntain Kielo Kärkkäisen konserttiin, joka päättää tämän vuoden teatteripäivät.
Taavetin teatteripäivät 8.–9.7.2023.
Taavetin teatteripäiviä luonnehditaan ammattilaisten harrastajateatteriksi. Kuva: Timo Roni
Luumäen lyhytproosateatterilla on Pentti Haanpään tuotannosta kolme esitystä. Kuva: Timo Roni
* *
Lisää Etelä-Karjalan tapahtumista
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Reissu vihreän kullan maahan – Maarit Saarelaisen matkareportaasi Irlannista
MATKAILU | ”Ymmärrän, etten saa koko Irlantia haltuun 10 päivässä, mutta ehkä kuitenkin vähän maistiaisia. Seuraavalla kerralla sitten lisää”, Maarit Saarelainen kirjoittaa.
Galway International Arts Festival – immersiivisyyttä ja performanssia kaduilla ja kortteleissa
FESTIVAALI | Vuosittain järjestettävällä parin viikon mittaisella monitaiteisella festivaalilla luovuus ja innovatiivisuus kukoistavat. Maarit Saarelainen raportoi.
Parasta juuri nyt: Pakomatka pitkin Pohjanmaata Peräpohjolan perukoille!
Kari Heinon mielessä ovat olleet auton ratti ja Pohjanmaan lakeudet, sen rannikon puukaupungit, vierailunarvoiset taidemuseot, rantaruotsalaisuus ja meänmaalaisuus.
Parasta juuri nyt: Narva!
Pasi Huttunen meni Narvaan vähillä tiedoilla ja vähäisemmillä ennakko-odotuksilla, mutta ihastui.
