Luetaan niitä lehtiä! 27 erinomaista suomalaista kulttuurilehteä, joihin kannattaa tutustua

Lukeminen kannattaa mm. aina.

#1 DOT

DOT (Design On Tampere) on vuodesta 2013 saakka julkaistu tamperelainen muotoiluun ja kaupunkikulttuuriin keskittynyt ilmaisjakelulehti. Lehti panostaa visuaalisuuteen miellyttävän hillitysti, ja laajat, mielenkiintoiset artikkelit käsittelevät muodin ja muotoilun lisäksi esimerkiksi ratikkataidetta, pohjoista avantgardea ja yrittäjien tekemiä konkursseja. Tamperelainen näkökulma tuo lehden lähelle lukijaa.

DOT:n voi poimia mukaansa melkein mistä tahansa Tampereen putiikista, kahvilasta, galleriasta tai muista kulttuuripaikasta sekä lehden omista jakelutelineistä Finlaysonin alueelta, pääkirjasto Metsolta ja rautatieasemalta. Petri Hänninen

* *

#2 Elonkehä

Syväekologinen kulttuurilehti Elonkehä on Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry:n julkaisema lehti, jota luin jo, kun se ilmestyi ohuena sanomalehtipaperille painettuna lirpakkeena. Nyt lehti on paksu ja visuaalisestikin mukavannäköinen, melkein kuin kirjanen. Muodosta viis, lehti on aina ollut painava. Se ylläpitää kriittistä keskustelua kestämättömästä kulutus- ja talouskasvuyhteiskunnasta ja pohtii elämää syväekologisesta näkökulmasta. Juttujen aiheina voivat olla vaikkapa kaivostoiminnan kestämättömyys, kansalaistottelemattomuus ja eläinten oikeudet.

Pentti Linkola on ehkä pakko mainita lehden yhteydessä, sillä Elonkehän julkaisijan taustalla on ainakin aiemmin ollut Linkolan kanssa samanmielisiä ihmisiä. Nykyisin lehti on nuorten voimien vetämä, eikä linkolalaisuus ole varsinainen agenda.

Elonkehän kaltaisia aviiseja ei taida meillä muita olla. Vai onko jollain toisella lehdellä muka oma omavaraisuustoimittaja? Kirsi Haapamatti

* *

#3 Filmihullu

Vuonna 1968 perustettu Filmihullu on pitkäikäisin elokuvan erikoislehti Suomessa. Sen toimituskunta on alaan vihkiytynyttä porukkaa. Filmihullu kehittyi ikoniseksi julkaisuksi Peter von Baghin päätoimittajauran aikana (1971–2014), ja sisältö edellä mentiin. Lehden perusteelliset teemanumerot toinen toisensa perään valottivat niin elokuvan historiaa kuin ajankohtaisempiakin ilmiöitä; laaja raportti Sodankylän elokuvafestivaaleilta sai vuosittain oman numeronsa.

Von Baghin kuoleman jälkeen pestin sai nuoremman polven filmofiili Lauri Timonen. Hänen lehtensä on jatkanut melko pitkälle totutuilla linjoilla; jutut ovat useimmiten laajoja asiantuntija-artikkeleita ja ulkoasu on hieno. Hyvännäköinen lehti vaatii toki lukijaltaan paljon, sillä massiiviset artikkelit ovat täyttä asiaa.

Aiheet eivät vanhene. Sen huomasin, kun aloin järjestellä vuosikymmenten aikana komeroihin ja hyllyille kerääntyneitä lehtiä. Lueskelin tästä ja tuosta lehdestä juttuja päiväkausia kestävän järjestelyn aikana. Olin päättänyt tehdä tilaa ja luopua lehdistäni. Lahjoitin ne Elokuvakeskus Botnialle toivoen, että ne saisivat uusia lukijoita ja vaikkapa lehden tilaajia. Marita Nyrhinen

* *

#4 FMQ

FMQ (Finnish Music Quarterly) on englanninkielinen kaikenlaista suomalaista musiikkia ja musiikki-ilmiöitä käsittelevä lehti, johon kirjoittavat alan ammattilaiset. Se on ilmestynyt printtinä vuodesta 1985 ja myös digitaalisena vuodesta 2005. Lehti on ilmainen ja uutta sisältöä julkaistaan viikoittain verkkosivuilla. Vuodesta 2017 lehdestä on julkaistu vain yksi printtilehti vuodessa, johon on koottu kiinnostavimmat ja ajankohtaisimmat vuoden aikana julkaistut artikkelit. Tämä koostelehti on erinomainen tuliainen englanninkielisille suomalaisesta musiikista kiinnostuneille ystäville.

Lehti antaa oivan kuvan suomalaisen musiikin laaja-alaisuudesta ja sen eri puolista – ja on historiassa julkaistu erikoisnumeroita myös ruotsiksi, saksaksi ja ranskaksikin. FMQ:n julkaisijat ovat Music Finland kumppaneinaan Sibelius-Akatemia, Suomen Säveltäjät ja Muusikkojen liitto. Lari Aaltonen

* *

Kuva: Tiina Nyrhinen

#5 Iso Numero

Iso Numero on siitä harvinainen kulttuurilehti, että sen ostamisesta saa aina hyvän mielen. Puolet lehden hinnasta tuloutetaan lehden myyjälle maailmanlaajuiseksi levinneen Big Issue -periaatteen mukaisesti. Lehteä on tehty Suomessa jo kymmenen vuoden ajan, aluksi tunnuksella Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi, nykyään kansi lupaa Työtä, tuloja ja toivoa.

Ison Numeron tekeminen aloitettiin poimimalla juttuja Kultti ry:n jäsenlehdistä. Nykyään lehdellä on oma toimituksensa ja kaikki sisältö on tehty juuri tähän mediaan Isot Tekijät ry:n kustantamana. Linja on kääntynyt hieman yleisaikakauslehden suuntaan, ja hieman ikävöin Kultin mukanaan tuomaa yllätyksellisyyttä, kun lehden sivuilta saattoi yhtäkkiä lukea vaikkapa Jänkä-lehden artikkelin Sevettijärven kolttayhteisön kuulumisista.

Uusin Iso Numero kertoo, mitä asioita elämässään nykyään ajaa Pertti Kurikka, joka siirtyi vuonna 2016 eläkkeelle bändistään, mutta on edelleen luova ja inspiroiva henkilö. Hyvän haastattelun arvoinen! Tiina Nyrhinen

* *

#6 Kaltio

Oulussa toimitustaan pitävä, useasti palkittu Kaltio puolustaa paikkaansa pohjoissuomalaisen kulttuurialan julkaisuna. Alun perin lehti perustettiin vuonna 1945 kohentamaan sotien jälkeen valinnutta kulttuurityhjiötä ja alennustilaa, jonka sotavuodet olivat aiheuttaneet. Lehden tavoite oli luoda uskoa humanistisiin arvoihin ja elämään. Nyt Kaltion verkkosivulla määritellään lehden rooli näin: ”Pohjoinen kulttuurilehti Kaltio on ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella yli 50 vuotta säännöllisesti ilmestynyt valtakunnallinen mielipidelehti.”

Paavo J. Heinosen päätoimittama lehti pureutuu ansiokkaasti eri kulttuurialojen ilmiöihin ja tapahtumiin Pohjois-Suomen äänitorvena. Pohjoisen alueen kulttuuria käsittelevänä julkaisuna saatetaan ylittää myös valtakuntien rajoja.

Lehden sisältö on kirjava ja kaikin puolin monipuolinen. Muun muassa kirjallisuus-, elokuva- ja teatteriarvostelujen lisäksi lehdessä on ajankohtaisartikkeleita, haastatteluja ja jopa sellaisia ilmiöjuttuja, joita on mahdoton kategorisoida. Tekee hyvää etelän eläjillekin. Marita Nyrhinen

* *

#7 Kansanmusiikki

Kansanmusiikki on Suomen ainoa kansanmusiikkiin eri muodoissaan perehtyvä lehti. Neljä kertaa vuodessa kotiin asti kannettavassa lehdessä esitellään uusia ja vanhoja kansanmusiikin tekijöitä ja ilmiöitä sekä kansanmusiikin historiaa. Lisäksi lehdessä on asiantuntija-artikkeleita kansantanssia ja maailmanmusiikkia unohtamatta. Se on yleistajuinen ja palvelee sekä alasta kiinnostuneita että alan harrastajia – lehdessä on mm. nuottiliite pelimanneille.

Tilaaja saa kerran vuodessa myös cd:n, johon on koottu kansanmusiikkia vuoden mittaan ilmestyneiltä levyiltä – levy on erittäin hyvä katsaus paitsi uusiin artisteihin myös siihen, mitä kansanmusiikki-nimikkeen alle kulloinkin niputetaan. Lehteä julkaisevat Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Kansanmusiikki-instituutti. Lari Aaltonen

* *

#8 Kirjailija

Kirjailija on Suomen Kirjailijaliiton lahja lukevalle kansalle. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti on kirjailijoiden itsensä tekemä. Liiton jäsenet saavat sen jäsenetuna, mutta kuka tahansa voi tilata lehden kotiinsa varsin kohtuulliseen hintaan.

Minä luen Kirjailijaa satunnaisesti kirjastossa. Aina lukiessani harmittelen, etten tule lukeneeksi säännöllisemmin. Kirjailija kertoo kirjailijan ammatista. Se tarjoaa kurkistukseen työhön, josta luulemme tietävämme kaiken, mutta emme oikeasti tiedä yhtään mitään.

Lehti tarjoaa laadukkaita artikkeleita, joiden aiheiden kirjo on rajauksesta huolimatta laaja. Jokaisella numerolla on oma teemansa. Uusimmassa aiheena ovat unet ja piilotajunta. Marja Aaltio

* *

#9 Kritiikin uutiset

Suomen arvostelijain liiton jäsenlehti Kritiikin Uutiset pohtii kirjallisuuskenttää kriitikon näkökulmasta. Mitkä ovat kritiikin edellytykset ja tavoitteet, ja miksi kritiikkejä kirjoitetaan?

Onneksi lehti ei oikeasti ole näin haudanvakava. Kriitikoiden ja kirjoittajien asemaa käsitellään myös itsekriittisesti kieli poskessa. Kritiikin Uutisissa myös puolustetaan freelancer-kriitikoiden oikeuksia ja tiedotetaan kirjallisuusalan tapahtumista. Petri Hänninen

* *

Kutin erikoisuus on itse sarjakuvapiirtäjillä toteutetut ilmoitukset. Kuva: Tiina Nyrhinen

#10 Kuti

Kuti on nykysarjakuvayhdistys Kutikutin julkaisema ilmaisjakelulehti, joka on ilmestynyt säännöllisesti vuodesta 2006 saakka. Kutin sisältö keskittyy remix-sarjakuvaan. Elokuussa 2021 ilmestyi lehden 61. numero.

Kuti on Suomen tärkein ja ainoa säännöllisen pitkäjänteisesti toiminut ja ilmestynyt nykysarjakuvan kokeilulaboratorio. Varsinaista haastajaa Kutille on vaikea löytää Suomen ulkopuoleltakaan.

Kutin 50 ensimmäisestä numerosta julkaistiin vuonna 2019 kokoelmateos Jätti-Kuti, joka voitti parhaan vaihtoehtosarjakuvajulkaisun palkinnon Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla Ranskassa. 480-sivuinen Jätti-Kuti tarjoaa kaleidoskooppimaisen katsauksen lehden visuaaliseen ja tekstuaaliseen tykittelyyn. Ville Pirinen

* *

#11 Kuuma Linja

”Yleisnero kulttuurizine ja monialasäätäjä” Kuuma linja on ilahduttanut arvaamattomuutta ja yllättävyyttä arvostavia lukijoistaan jo parin tusinan irtonumeron verran. Muusikkoina paremmin tunnettujen Janne Laurilan ja Mikko ”Silli” Siltasen päätoimittama pienlehti kirjoittaa melkein mistä vain ja melkein miten vain, kiitos vinhasti vaihtuvan ja journalismia omista näkökulmistaan lähestyvän avustajakaartin. Uusimman numeron aiheita ovat muun muassa räppäri Are, kulttitelevisiosarja Melrose Place, 1900-luvun alkupuolen psykologi Wilhelm Reich sekä muusikko sarjakuvataiteilija Jyrki Nissinen.

Itse olen kirjoittanut Kuumaan Linjaan yhden jutun. Se käsitteli Timo T.A. Mikkosen omaehtoista tapaa käyttää suomen kieltä Hittimittari-televisiosarjan juonnoissa. Kuten:

”Hei! Tämä on televisio-ohjelma teille ja teidän ehdoillanne. Hittimittarissa kun lähdetään liikkeelle jokaisen kunnon ajanvietemusiikkituotteen perusominaisuudesta ja rehdistä päämäärästä eli periaatteesta, että niillä kaikilla on mahdollisuus tulla suosituksi – vaikkapa ylitse muiden. Tiedämme, että moni Teistä pitää kilpailuista, eri muodoissa, vaikka kuvaruudunkin välityksellä. Mutta kilpailu Hittimittarissa antaa tälle uuden suosikkimusiikin etsinnälle vain kivan muodon, toivottavasti…” Antti Lähde

* *

#12 Kuvittaja

Oletko ihmetellyt, kuinka paljon kuvitusten määrä sanoma- ja aikakauslehdissä on vähentynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana? Tai kuinka ne vähäisetkin kuvitukset ovat usein kuvapankkikuvista kasattuja sieluttomia kollaaseja? Kuvittajat Ry:n julkaisemassa Kuvittajassa tätä ongelmaa ei ole; lehti on täynnä kauniita, oivaltavia, monipuolisia ja tyylikkäitä kuvituksia.

Kuvittaja ilmoittaa tavoitteekseen kuvitustaiteen arvostuksen nostamisen Suomessa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti esittelee tekijöitä, työprosesseja, kuvituksen historiaa ja alan tapahtumia. Kotimainen kuvituskenttä näyttäytyy laajana ja osaavana, ja myös niin usein pimentoon jäävät kuvakirjat saavat näkyvyyttä. Jos olet kiinnostunut visuaalisesta alasta, kuvituksen nykymuodoista tai vain hyvin toimitetusta lehdestä, etsi käsiisi Kuvittaja. Aino Louhi

* *

#13 Lähikuva

Jos Filmihullu on elokuvakoulutuksensa elokuva-arkiston ja elokuvakerhojen esityksissä istumalla hankkineiden lehti, nousi Lähikuva 1980-luvulla elokuvatutkimuksen rantautuessa viimeinkin suomalaisiin yliopistoihin, tarkemmin sanottuna Turun yliopistoon. Helsingin yliopistossa vastustus elokuvan näkemiseen tutkimisen arvoisena taiteenlajina oli vielä tuolloin vankka. Lähtökohta oli ajalle ominainen ns. Screen-teoria, brittiläisen elokuvatutkimuslehden tyyliin, eli psykoanalyyttis-althusserilais-lacanilainen teoretisointi elokuvan luonteesta maustettuna ripauksella semiotiikkaa.

Sittemmin teoriapohja on laajentunut kaikkiin tutkimusmetodeihin. Esimerkiksi historiallinen ja arkistotutkimus on tehnyt paluun ja kognitiivinen elokuvatutkimus on avannut elokuvan katsojuuteen uusia ulottuvuuksia. Lähikuva julkaisee akateemisempaa pohdiskelua ja tutkimusartikkeleita audiovisuaalisen kulttuurin ympärillä tieteellisten lehtien arviointikanavien tapaan. Eija Niskanen

* *

#14 Manifetsi

Manifetsi on alaotsikoltaan sekakulttuurilehti, ja tämä pitää muhevasti kutinsa. Painotus on kitaravetoisessa rokkenrollissa ja räväkässä kirjallisessa renttuilussa. Avausnumerossa Peter Laughnerista juostaan Ramonesin kautta Tapani Baggen ja JP Koskisen syvällisille neuvoille siihen miten sinusta tulee oikea kirjailija. Juri Nummelin kirjoittaa asiantuntevasti suomalaisten seksipokkareiden surkeista käännöksistä ja rumista kansista. Kotimaisista kalkkunaleffoista poristaan, tatuointeja kuvataan – ja mitäs sekakulttuurilehti olisi ilman Juho Juntusen sarjakuvaa?

Onko Manifetsi pelkkää nostalgiaa? No ei, vaikka sitä toki riittääkin. Lehden mielenkiintoista antia ovat sen omituisimmat vedot, kuten Jukka Rislakin pitkä artikkeli Edisonista ja fonografin historiasta aavetaajuuksilla. Tässä fortilaisessa vedätyksessä mennään upeasti usvan tuolle puolen ja lopputulos on pelkkää herkkua. JT Lindroos

* *

#15 Musiikin suunta

Kiinnostaako musiikki pintaa syvemmältä? Musiikin suunta on vuonna 1978 perustettu Suomen Etnomusikologisen Seuran julkaisema musiikintutkimuksen tieteellinen mielipidelehti, joka muuttui avoimeksi verkkolehdeksi vuonna 2016. Lehti ei ole vertaisarvioitu, mutta se toimitetaan tieteellisen käytännön mukaan.

Laadukas lehti pitää sisällään tiedettä popularisoivia artikkeleita, kolumneja ajankohtaisista aiheista, musiikintutkijan työkalupakkia, tapahtumaraportteja sekä arvioita alan kirjallisuudesta, äänitteistä ja esityksistä. Se tarkastelee musiikkia erityisesti kulttuurisesta näkökulmasta tieteellisen kriittisesti mutta samalla yleistajuisesti. Lehteen ovat vuosien varrella kirjoittaneet niin professorit kuin opiskelijat, ja teemat ovat käsitelleet mm. musiikkiteknologiaa, tanssia, musiikin liikkuvuutta, eri maiden musiikkikulttuureja sekä tutkimuskentän ajankohtaisuuksia. Lehden vanhat vuosikerrat ovat aarreaitta monipuolisen musiikinharrastajan verkkoselaimessa! Lari Aaltonen

* *

Kuva: Ulla-Maija Svärd

#16 Niin & näin

Niin & näin ei päästä vähällä. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti vaatii lukijalta keskittyneisyyttä ja aikaa miettiä lukemaansa, mutta kun näin toimii, hyvä saa palkkansa!

Niin & näin pohtii asioita filosofiselta pohjalta, tarkkaan ja syvältä, mutta saivartelua ja tyhjää rikkiviisautta se ei harrasta. Lehti on aina harkittu kokonaisuus ja artikkeleiden kirjoittajilla pysyy kynä tukevasti kädessä. Sen jokainen numero on keskittyy eri teemaan, jotka ovat ajassa ja elämässä kiinni. Niitä käsitellään laajasti ja usein yllättävistäkin vinkkeleistä.

Tätä kauniimpaa lehteä ei Suomessa julkaista. Joka numerossa on omanlaisensa kuvitus, aina kahden eri taiteilijan tekemä; maalauksia, piirroksia ja valokuvia, laadukkaasti painettuna.

Niin tai näin, mutta aina kirkkaasti ajateltua syvää pohdintaa ja tietoa filosofisesta näkökulmasta, alle viidelläkympillä vuodessa. Kannattaa ajatella, myös lehden tilaamista. Ulla-Maija Svärd

* *

#17 Onnimanni

Oletko miettinyt, miten vaikeaa on löytää uusia lasten- ja nuortenkirjoja vanhojen, omasta lapsuudesta tuttujen rinnalle? Valtamediassa aiheesta ei juurikaan pukahdeta, mutta Tampereella sijaitsevan Lastenkirjainstituutin julkaisema Onnimanni tuo useita näkökulmia lasten- ja nuortenkirjoihin, akateemista tutkimusta unohtamatta.

Onnimanni-lehteä lukemalla avautuu uusi, avara maailma: kuinka valtavasti tietoa, taitoa ja ajatusta onkaan ladattu tähän kirjallisuuden lajiin, ihan jo kotimaassammekin! Onnimannin sivuilta löytyy myös runsaasti kritiikkejä kirjoista, joita kukaan muu ei välttämättä noteeraa. Aino Louhi

* *

#18 Parnasso

70-vuotias Parnasso on kirjallisuuden ystävät ja alan ammattilaiset yhteen kokoava kirjallisuuslehti. Parnassossa julkaistaan pohdiskelevia esseitä ja kolumneja, runoja sekä novelleja. Arvosteluissa ruoditaan niin klassikkoromaaneja kuin uudempiakin tuotoksia.

Entisten päätoimittajien listalla on kultivoituneelta kalskahtavia kulttuurinimiä, kuten Kai Laitinen, Tuomas Anhava ja Jarkko Laine. Petri Hänninen

* *

#19 Pispalalainen

Pispalalainen on Pispalan Asukasyhdistyksen julkaisema ilmaisjakelulehti, jota jaetaan koteihin niin kutsutun Suur-Pispalan alueella Tahmelasta Santalahteen. Lehteä saa myös Pispalan kirjastosta.

Kodinlämpöinen Pispalalainen sisältää juttuja Pispalan asukkaista ja heidän tekemisistään, sekä Pispalan historiasta. Uusimmassa numerossa Folkjykä avaa suhdettaan Tom Waitsin musiikkiin. Kerrotaan myös Pispalan Etelärinne-siiderin synnystä ja laulavasta myymäläpäälliköstä Joonas Mäkisestä. Petri Hänninen

* *

#20 Portti

Tampereen Science Fiction Seuran julkaisema Portti täyttää 40 vuotta vuonna 2022. Portissa julkaistaan artikkeleita, arvosteluja sekä suomalaisten ja ulkomaalaisten kirjoittajien novelleja. Kaikkein hyytävimmät ja ikimuistoisimmat scifi- ja fantasianovellit olen lukenut juuri Portista.

Portissa julkaistaan myös Science Fiction Seuran novellikilpailun parasta satoa. Vuosittain järjestettävän kilpailun pääpalkinto on 2 000 euroa. Voiton ovat vieneet mm. Anne Leinonen, Boris Hurtta, Jenny Kangasvuo, Pasi Ilmari Jääskeläinen ja Maarit Verronen. Petri Hänninen

* *

#21 Rondo Classic

Harri Kuusisaaren luotsaama Rondo Classic vie lukijansa sinne, missä konserttisalit ovat suuria ja kiiluvia, solistit äänekkäitä niin huomiotalouden näkökulmasta kuin luonnossakin, ja yleisö varakasta.

Rondo Classic on rehdisti musiikkielämän elitismiä tukeva, parhaalle paperille painettu säihkyvä kolahdus postiluukkuun. Harvalla lehdellä on nykyään varaa kiidättää omaa toimittajaansa ympäri maailmaa festivaaleilla, oopperaensi-illoissa ja jututtamassa maailmanluokan solisteja kulttuurimetropoleissa. Kuusisaari on mitä ilmeisimmin kehittänyt kustannustehokkaan keinon päästä syöttämään lukijoita Keski-Euroopan konserttipöydistä.

Toisaalta, taitava toimittaja löytää kyllä laitoksesta kuin laitoksesta pressisivun ja pyytää ilmaisliput. Niin teen minäkin. Että eivät ne matkat nii-iin kallista lystiä ole halpalentojen aikaan. Kyse on pikemminkin mielikuvituksen käytöstä.

Rondo on kirjoitettu vankkumattomalla ammattitaidolla. Se vetää tekstin välillä kireäksi, jopa tylsäksi. Kun toimitus taas innostuu jostakin ja kutsuu eri alojen avustajia apuun, syntyy näkökulmia ja kirjalliset kohotahdit koukuttavat. Suomen kulttuurielämän epäkohtiin ja iloihin reagoidaan nopeasti mainioilla nettisivuilla. Anne Välinoro

* *

Kuva: JT Lindroos

#22 Sarjainfo

Oletko sitä mieltä, että sarjakuva on yhtä kuin Aku Ankka, Tintti, Lucky Luke ja Fingerpori? Suomen sarjakuvaseuran julkaisema Sarjainfo todistaa, että se on paljon muutakin: ala on piskuisessa Suomessa yllättävänkin laaja, monipuolinen ja eläväinen.

Sarjainfossa esitellään niin koti- kuin ulkomaisiakin tekijöitä valtavirtatähdistä taidesarjakuvan ja blogiskenen nimiin, unohtamatta taustalla vaikuttavia hahmoja ja pienlehtipuolta. Sarjainfon lukeminen saattaakin rohkaista oman julkaisun tekemiseen: omakustanteet voi lähettää lehteen arvioitavaksi, ja lehdestä saa paljon vinkkejä niin tekemisen kuin julkaisemisen tavoista. Aino Louhi

* *

#23 Sarjari

Sarjari on Tampereen sarjakuvaseuran julkaisema sarjakuvalehti, jonka päätoimittajana toimii sarjakuvantekijä ja lelujen keräilijä Pekka A. Manninen. Sarjari on yksi viimeisistä pelkästään sarjakuviin keskittyvistä julkaisuista Suomessa.

Sarjarin sarjakuvat nivoutuvat jonkin yhteisesti valitun teeman ympärille. Hulvattomista ja kantaaottavista sarjakuvista ovat vuosien varrella vastanneet lukuisten muiden kanssa Johanna Sinisalo & Hannu Mänttäri, Otso Höglund, Läjä Äijälä, Kati Kovács ja Nalle Virolainen. Petri Hänninen

* *

#24 Satumetsä

Satumetsä on vastikään perustettu satulehti lapsille ja aikuisille, tarkoitettu erityisesti yhdessä luettavaksi. Elina Huttusen päätoimittama lehti julkaisee vanhoja perinnesatuja satujen ”kultakaudelta” eli 1800–1900-lukujen taitteesta, mutta myös uusia satuja, loruja, runoja ja kuvituksia. Satumetsää julkaistaan painettuna ja e-versiona. Kirsi Haapamatti

* *

#25 Spin

Vuodesta 1977 saakka julkaistu Spin on Suomen vanhin scifiin, fantasiaan ja spekulatiiviseen fiktioon keskittyvä julkaisu. Spinissä julkaistaan artikkeleita, uutisia, arvosteluja sekä novelleja niin kotimaisilta kuin ulkomaisiltakin kirjoittajilta.

Spiniä julkaisee Turun Science Fiction Seura. Petri Hänninen

* *

#26 Teatteri&Tanssi + Sirkus

Tanssi&Teatteri + Sirkus on esittävien taiteiden ajankohtainen aikakausilehti. Se seuraa valtakunnallisesti edustamiensa eri taiteen alueiden esitystoimintaa ja pohtii alan ammattilaisten kirjoittamissa erityisartikkeleissaan taiteen erityistä merkityksellisyyttä nyt ja tulevaisuudessa.

Lehden uusimmassa numerossa pohditaan mm. kritiikin merkitystä, tarpeellisuutta ja muuttumista. Maarit Saarelainen

* *

#27 Tähtivaeltaja

Tähtivaeltaja on Helsingin Science Fiction Seuran julkaisema aikakauslehti, jonka päätoimittajan Toni Jerrmanin vilpitön innostus kaikkea popkulttuuria kohtaan paistaa lehden sisällöstä. Tähtivaeltaja täyttää 40 vuotta vuonna 2022.

Artikkelien ja arvostelujen lisäksi Tähtivaeltajassa on julkaistu sarjakuvia mm. Petri Hiltuselta. Tähtivaeltaja-palkinto jaetaan vuosittain parhaalle suomeksi ilmestyneelle science fiction -kirjalle tai parhaalle suomeksi käännetylle fantasiakirjalle. Petri Hänninen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua