Prinsessasatu viisaille, vahvoille ja villeille – arvosteltavana Prinsessa joka lähti kälppimään

Kekäläinen & Lehtola. Kuvat: Susanna Kekkonen / S&S

Prinsessasadut ovat lastenkirjallisuuden perusjuttuja. Samalla ne ovat helposti ongelmallisia: jos prinsessan osa on vain odottaa pelastavaa prinssiä, tyttöjen osa jää perin ankeaksi. Paljon on toki muutosta tapahtunut – Disney-tasollakin, Frozen etunenässä – mutta aina on tilaa prinsessasaduille, jotka ravistelevat luutuneita kuvioita.

Saara Kekäläisen kirjoittama ja Netta Lehtolan kuvittama Prinsessa joka lähti kälppimään (S&S, 2022) on juuri sellainen. Prinsessa Leonan vanhemmat kertovat tyttärelleen ilouutisen: valtakunnan tulevaisuus on pelastettu, sillä Leonalle on löydetty prinssi, joka poistaa valtakunnan ylle langetetun kirouksen.

Valitettavasti Leona on ”viisas, vahva ja villi”, eikä aio odottaa ensimmäistäkään prinssiä, vaan lähtee kälppimään tarinastaan. Matka vie prinsessasadusta toiseen. Leona kohtaa ankean taikakuvastimen, prinssi Ensio I Erinomaisen lasikenkineen, sammakkoprinssin, ruman ankanpoikasen, tungettelevasti pussailevan prinssin, hernepatjan päällä uinuvan prinsessan, seitsemän kotitaloustaidotonta kääpiötä ja niin edelleen.

”– Teitä on täällä seitsemän aikuista häiskää, eikä kukaan osaa tai viitsi siivota ja kokata?

 

Kääpiöt nyökyttelivät yhtenä kääpiönä.

 

– Minä näin hetki sitten yhden prinssin, jolla oli ylimääräistä aikaa. Kääntäkää muutama sivu takaisinpäin ja pyytäkää hänet, Leona sanoi.

Leona seikkailee sadusta toiseen ja viittailee kirjan aikaisempiin tapahtumiin. Reipashenkistä intertekstuaalisuutta ja metafiktiota lapsille, siis!  Kirjan hauska huumori puree varmasti niin lapsiin kuin aikuisiin. Kuten prinsessasatuihin kuuluu, loppukin on onnellinen – mutta Leonan omilla ehdoilla.

Lehtolan kuvitus on kaunista; Prinsessa joka lähti kälppimään on oikein hyvän näköinen heti kuninkaallisen tyylikkäästä kannestaan alkaen. Varsinkin prinsessa Leona on ilmeikkään näköinen tapaus. Sivut ovat vaihtelevia ja värikkäitä.

Tätä prinsessasatua on helppo suositella laajasti: se toimii hienosti aikuisen lukemana satuna, mutta tarjoaa ajattelemisen aihetta myös isommille lapsille, jotka osaavat jo itse lukea.

Mikko Saari

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua