Kuvat: Aino Louhi
KUVAKIRJANURKKA | Aino Louhi lukee uusia ja vanhempia kuvakirjoja. Ensimmäisenä vuorossa viime vuonna ilmestynyt Sinä päivänä. Teoksen on kuvittanut Sanna Pelliccioni ja kirjoittanut Eppu Nuotio. Pelliccioni vastaa myös kirjan taitosta.
Sanna Pelliccioni ja Eppu Nuotio: Sinä Päivänä. S&S 2024.
Elokuussa 1989 kaksi miljoonaa ihmistä otti toisiaan kädestä ja muodosti ketjun Tallinasta Riikan kautta Vilnaan Baltian maiden itsenäisyyden puolesta. Tästä rauhanomaisesta mielenilmauksesta kertoo Sanna Pelliccionin ja Eppu Nuotion kuvakirja Sinä päivänä (S&S, 2024), joka soljuu kuin sävelmä koko mittansa läpi.
Kirja osoittaa hienosti kuinka teksti, kuvat ja kirjan taitto yhdessä kuljettavat tarinaa eteenpäin kohti sen lakipistettä, rauhaa ja maailmaa syleilevää kliimaksia.
Pelliccionin värikäs, pehmeänutuinen liitupiirrosjälki on yhtä aikaa tarkka ja pelkistetty, ilmava mutta tilansa täyttävä. Heleys sopii kuvaukseen päivästä, joka on täynnä valoa ja toivoa.
Pyöreäkulmainen, vähän vinksahtanut fontti punoutuu kuvien lomaan ja mukailee kertoja-lapsen ajatusten ääntä.
Kun kädet vihdoin tarttuvat toisiinsa ja mummu alkaa laulaa:
”Ei enää sotaa milloinkaan, ei sotaa milloinkaan, ei milloinkaan, ei milloinkaan”
…kylmät väreet kulkevat lukijan selkäpiissä. Vapauden ketjun tarina on voimakas ylistys niin rauhalle, rakkaudelle kuin kuvakirjataiteellekin.
Aino Louhi, teksti ja kuvat
Löydät sarjan muut osat täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Maa muistaa kaiken” – arviossa Hanna-Riikka Kuisman Maaperä
KIRJAT | Hanna-Riikka Kuisma osaa kuvata yhteiskunnan rakenteita ja marginaalissa eläviä ihmisiä ja heidän yhteyksiään uskottavasti.
Kirjallista nuorallakävelyä Ian McEwanin tapaan – arviossa Mitä voimme tehdä
KIRJAT | Mitä voimme tietää on ajatuksellisesti palkitsevaa, eleganttia tarinankerrontaa, joka kestää vaivatta useamman lukukerran.
Hyvä tietokirja – päivittäinen tarvekalu vai ylellinen menneen maailman turhake?
ESSEE | ”Kaikki markkinoille puskeutuva tavara ei ansaitse tulla kutsutuksi hyväksi tietokirjallisuudeksi, eikä osa edes tietokirjallisuudeksi”, Kari Heino kirjoittaa.
Arkea, huumoria ja nautintoaineita – arviossa Suonna Konosen Kadonneen humppakuution salaisuus
KIRJAT | Pääkaupunkiseudulta takaisin Joensuuhun muuttanut Harry Harakka on entinen muusikko ja manageri, joka haluaa uuden ammatin.