”Runouden kääntäminen on mahdotonta, mutta siksi sitä pitää tehdä”, Tommi Parkko sanoo

18.04.2021

Tommi Parkko. Kuva: Ari Haimi

KUUKAUDEN SUOMENTAJA | Kustannusliike Parkon missiona on tehdä käännösrunoudesta salonkikelpoista. Sen perusti kaksi ja puoli vuotta sitten runoilija, kulttuurivaikuttaja ja kirjoittajakouluttaja Tommi Parkko.

Kikka Holmberg

Käännöslyriikan mestariteoksia sekä runouteen liittyviä projektikirjoja julkaiseva Kustannusliike Parkko aloitti toimintansa kaksi ja puoli vuotta sitten. Tommi Parkon mukaan yksi syy yrityksen perustamiseen oli, että suuret kustantamot – WSOY, Tammi ja Otava – olivat lopettaneet käännösrunouden julkaisemisen.

– Kustannusliike on perustettu nostamaan käännösrunouden asiaa esille: on minulle kymmenvuotinen projekti tehdä käännösrunoudesta salonkikelpoista, Parkko kuvailee.

Kustannusliike Parkon ensimmäinen julkaisu oli Eugenio Montalen runovalikoima Tuo minulle auringonkukka – Portami il girasole. Valikoiman on koostanut ja kääntänyt runoilija ja suomentaja Hannimari Heino.

– Kustannusliike Parkko on kääntäjälähtöinen kustantamo, joten teokset valikoituvat pääsääntöisesti kääntäjän ehdotuksesta. Luotan kääntäjän osaamiseen. Yhdessä motivaation ja kulttuurintuntemuksen kanssa se on hyvä kombinaatio.

– Tuomme esille moderneja klassikkoja, ensisijaisesti 1900-luvulla kuolleiden runoilijoiden runoutta sekä tuntemattomien nykyrunoilijoiden teoksia, joita on hankala tehdä tunnetuksi.

Poeettinen moninaisuus on itseisarvoisen tärkeä asia, Parkko määrittelee.

Esimerkiksi afrikkalainen ja aasialainen runous ovat Suomessa käytännössä tuntemattomia, ja siksi nyt on tekeillä useampi näihin alueisiin liittyvä kirja.

* *

Tommi Parkolla on meneillään neljäkymmentä hanketta, joiden tekijöinä on sekä ammattisuomentajia että runoilija-kääntäjiä. Osa suomentajista ei ole aiemmin suomentanut runoja.

– Monenlaisella proosalla on kysyntää, mutta runoudessa poeettiset ja teoreettiset asiat ovat aina vahvemmin esillä: kääntäjän on muodostettava suhde poetiikkaan. Poetiikan hahmottaminen vaatii aina lukukokemuksen ja tulkinnan. Jokainen käännös on tulkinta.

– On tärkeää, että suhde alkutekstiin on selkeä ja mietitty eli alkutekstin ja käännöksen välinen suhde on punnittu ja harkittu. Suomennoksen täytyy myös olla hyvää suomea. Sen täytyy välittää alkutekstin merkityksiä ja tuottaa lukijalle samanlaisia efektejä.

Käännöksen valmistuttua Parkko käy suomentajan kanssa tekstin läpi sana sanalta. Intensiivisen ja joskus kymmeniäkin tunteja kestävän toimitusprosessin aikana suomentaja saattaa huomata jonkin kohdan tai sanan, jonka saa korjattua paremmaksi.

– Yleensä minulla on aavistus siitä, että jotain voisi tehdä toisin. Pyydystelen virheitä, Parkko luonnehtii.

Näyttökuva 2021 04 14 kello 21.34.33 kopio

KUVA: Kustannusliike Parkon julkaisujen yhdenmukaiset kannet on suunnitellut Terhi Adler.

Kääntämisessä pieniltäkin vaikuttavilla yksityiskohdilla on suuri merkitys. Parkko kertoo esimerkkinä keskustelleensa lintuasiantuntijoiden kanssa siitä, miten T. S. Eliotin Joutomaassa kuuluva satakielen laulu olisi parasta suomentaa. Samassa teoksessa kiekuu kukko, jonka ääntä Eliot ei kuvaa englanniksi, vaan italiaksi tai ranskaksi, eikä sitä siksi voinut suomentaa kukkokiekuuksi, vaan alkutekstin vivahde piti säilyttää.

Toimitusprosessin perusteellisuudesta kertoo myös, että Riikka Johanna Uhligin työstämää Paul Celanin Schneepart-kokoelman suomennosta Lumen ääni oli ruotimassa Celan-asiantuntija Christoph Parry. Parry on myös kirjoittanut teoksen esipuheen.

Kustannusvaiheen pitkien keskustelujen kautta suomentaja on valmiimpi myös julkaisun jälkeen tulevaan kritiikkiin.

* *

Yksi Kustannusliike Parkon paljon huomiota saaneista käännöksistä on T.S. Eliotin Joutomaa, joka sai Markus Jääskeläisen käsissä kolmannen suomennoksensa. Joutomaata on myyty Parkon sanojen mukaan kohtalaisen hyvin. Montale-valikoimasta puolestaan on myynnissä jo toinen painos.

Vaikka koronan sanotaan vaikuttaneen myönteisesti kirjallisuuden ”kuluttamiseen” ja myyntiin, runouden kohdalla näin ei ole.

– Koronan takia ei ole ollut kirjamessuja eikä pieniä tilaisuuksia, joissa teoksia myydään naamakkain, joten myynti on jäänyt vuoden aikana pieneksi.

Parkko kummastelee myös sitä, ettei Kustannusliike Parkon teoksia ole lainkaan myynnissä esimerkiksi tamperelaisissa kirjakaupoissa.

* *

Tommi Parkon missiona on saattaa käännösrunoutta salonkikelpoiseksi, mutta sen lisäksi hän on pitkän linjan kulttuurivaikuttaja. Hän on toiminut Varsinais-Suomen kirjallisuuden läänintaiteilijana, kirjoittajakouluttajana ja Nihil Interit -yhteisön aktiivina. Suomen arvostelijain liiton Turun-osasto myönsi joulukuussa 2020 Parkolle Kritiikin punnukset -palkinnon hänen merkittävistä ansioistaan runouden edistäjänä.

Kustannusliikkeen toiminnan lisäksi Parkko toteuttaa runouden missiota muun muassa runotapahtumissa, kirjoittamisessa ja opettamisessa. Opettamiseen kuuluu sparrausryhmätoiminta, jossa työstetään runokokoelmia. Parkko luonnehtii toimintaa kustannustoimittamisen joukkoistamiseksi: siinä kirjoittajat työskentelevät vuoden ajan ja saavat yhteisissä kokoontumisissa palautetta myös toisiltaan.

Tänä vuonna Kustannusliike Parkko julkaisee muun muassa Marja-Leena Mikkolan suomentaman Dylan Thomasin runojen valikoiman sekä Markus Jääskeläisen suomentaman Octavio Pazin Salamanterin.

* *

Kuuntele T.S. Eliotin The Waste Land (1922) Markus Jääskeläisen uutena suomennoksena Joutomaa (2020).

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This