Blavatskyn aikaan oudot ja kummalliset itämaiset filosofiat ovat nykyään arkipäivää: joka toinen joogaa tai meditoi, tekee aamuisin viittä tiibetiläistä taikka harjoittaa Tai Chitä ja hoidattaa itseään ayurvedalla taikka akupunktiolla. Hannu Vienosen sanoin: ”Esoteerista tietoa tulee koko ajan eksoteeriseksi.”

Marja-Liisa Torniainen

Hannu Vienonen Helsingin Olcott-loosista esitelmöi Kulttuuritalo Laikussa Kansainvälisen Teosofisen seuran perustajajäsenestä, joka eli historiallisesti merkittävän, rohkean ja itsenäisen naisen elämän 1800-luvulla. Teosofien vaikutus länsimaiseen yhteiskuntaan on ollut suuri ja Helena Blavatsky (1831–1891) oli liikkeen karismaattinen johtohahmo.

Kaikkialle maailmaan levinneiden Steiner-koulujen (Waldorf) perustaja Rudolf Steiner kuului alun perin teosofien joukkoon, ja heistä erottuaan hän loi oman filosofiansa, antroposofian. Eroavaisuuksista huolimatta henkisyys on kummankin aatemaailman yhteinen pohja.

Suomalaisen kulttuurin nousuun teosofeilla on ollut voimakas vaikutus, kuten viime aikoina julkaistut tutkimukset kertovat. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, sillä taiteen merkittävyys on täysin kiinni siitä, kuinka syvältä tekijä pystyy olevaa luotaamaan. Yhtä lailla henkisyys on tärkeä osa nykytaiteilijoiden elämää ja työtä. Abstraktin taiteen pioneerien Hilma af Klintin ja Wassily Kandinskyn töiden perusta on esoteerisuudessa, ja miltei jokainen kuvataiteen opiskelija lienee lukenut Kandinskyn kirjan Taiteen henkisestä sisällöstä, joka ilmestyi saksaksi 1912 ja suomeksi vasta 1962.

Ne Blavatskyn aikaan oudot ja kummalliset itämaiset filosofiat ovat nykyään arkipäivää: joka toinen joogaa tai meditoi, tekee aamuisin viittä tiibetiläistä taikka harjoittaa Tai Chitä ja hoidattaa itseään ayurvedalla taikka akupunktiolla.

Hannu Vienosen sanoin: ”Esoteerista tietoa tulee koko ajan eksoteeriseksi.”

Hannu Vienonen. Kuva: Marja-Liisa Torniainen

Yhtenä päämääränä luonnon selvittämättömien lakien tutkiminen

Koko elämänsä ajan Helena Blavatsky (os. von Hahn), opiskeli ja etsi salattua tietoa eri puolilta maailmaa ymmärtääkseen omia mystisiä kokemuksiaan ja voidakseen jakaa tätä tietoa. Buddhalaisuus, veda-kirjoitukset, hinduismi, tantra, uusplatonismi, gnostilaisuus, kristinusko, mytologiat, mystiikka ja egyptologia olivat sitä henkisten traditioiden aineistoa, jota hän tutki.

Blavatskylla oli myös opettajia ja henkiopettajia, mestareita ja vihittyjä, joilta hän sai tietoja kirjeitse ja unissa. Hänen ensimmäinen kirjansa Hunnuton Isis ilmestyi Yhdysvalloissa kaksiosaisena vuonna 1877 ja se myytiin loppuun yhdeksässä päivässä. Uusia painoksia julkaistiin useita. Pääteoksessaan Salainen oppi hän täydentää ja korjaa esikoiskirjaansa. Salaisen opin ensimmäinen osa julkaistiin Lontoossa vuonna 1888. Kirjaa pidetään vain ajattelun pohjana, ei uskon kappaleena. Jokaisen pitää ajatella itse, sanoo hän.

Esitelmässään Vienonen kertoi, ettei H.P. Blavatsky oikeastaan itse kirjoittanut paljoakaan, vaan tekstit olivat joko ylemmältä tasolta saneltuja taikka muista kulttuureista kerättyä tietoa, josta hän on etsinyt kaiken pohjalla olevia yhteisiä nimittäjiä. Suuri osa hänen silti valtavasta tuotannostaan on koottu englanninkieliseen 15-osaiseen teokseen Collected Writings. Blavatskyn äiti Helena Andrejevna von Hahn oli tunnettu venäläinen kirjailija.

Blavatskyn tutkimukset ja uudelleentulkinnat ovat mielenkiintoisia, mutta missä kaikessa hän oli oikeassa? Ja missä ei? Ja mikä taas on sellaista esoteerista tietoa, jota emme vain pysty käsittämään?

Periaatteessa esoteerinen tieto, sisäinen tieto, on juuri sellaista, jota ei ilman omaa kokemusta pysty ymmärtämään. Kaikkia tietojaan Blavatsky ei edes kirjoittanut, koska ihmiskunta hänen käsityksensä mukaan ei ollut vielä kypsä vastaanottamaan niitä.

Blavatsky ei pitänyt esittämiään oppeja täydellisinä tai ehdottomina, vaan hänestä teosofian yhtenä päämääränä on luonnon selvittämättömien lakien tutkiminen sekä erityisesti ihmisen psyykkisten ja henkisten voimien kartoittaminen. Tiedettä hän piti parhaana liittolaisena. Asiantuntijan mukaan hänen teksteihinsä tutustuminen on helpointa aloittaa Teosofian avaimesta ja Salaisesta opista.

Blavatsky tarkistutti kirjoituksensa opettajillaan ja muilla teosofeilla. Ne saivat ilmestytessään innostuneen vastaanoton, mutta herättivät myös voimakasta vastustusta. Hänen mainettaan mustattiin ahkerasti ja se leima on osittain ihmisten mielissä vieläkin. Kun aivan vastikään olemme kokeneet #metoo-liikkeen tapahtumat, voimme kenties jotenkin kuvitella, ajatellessamme 1800-luvun jälkipuoliskon yhteiskuntaa, mitä kaikkea eksentrisellä, yksin elävällä naisella oli siihen aikaan vastassaan.

Teosofisen seuran motto: Totuus on uskontoja korkeampi

Blavatskyn opetti. meidän kaikkien olevan lähtöisin samasta alkujuuresta, joten näin olemme veljiä keskenämme. Hän opetti, että kaikki on yhtä, että ihminen on jälleensyntyvä olento ja luonnossa vallitsee karman laki – että helvettiä ei siinä mielessä, kuten kristinusko on opettanut, ole olemassa ja ettei jumalaa varsinaisesti ole: vain jumalaisia voimia, jotka läpäisevät kaiken olevan.

Kaikille joogafilosofiaan tutustuneille Blavatskyn ajatukset ovat tuttuja. Termit voivat vaihdella, mutta periaatteet tulevat mitä ilmeisemmin samasta lähteestä.

Teosofisen seuran jäseniä yhdistää siis käsitys maailmankaikkeudesta yhtenä kokonaisuutena. Mitään ei ole olemassa yksinään ja itsenäisenä. Kaikki pienimmästä atomista galakseihin perustuu universaaliin elämää luovaan Todellisuuteen, joka paljastaa itsensä tarkoituksenmukaisissa, jaksollisesti järjestetyissä luonnon toiminnoissa. Kaikki me kuljemme omaa ainutlaatuista polkuamme jatkuvasti laajenevan tietoisuuden matkalla, päätyäksemme takaisin alkulähteeseemme.

Teosofisen seuran perustaminen

Kun Helena Petrovna Blavatsky oli 42-vuotias, hän sai opettajaltaan määräyksen suunnata Yhdysvaltoihin. Tavattuaan Henry Steel Olcottin he yhdessä William Quan Judgen kanssa perustivat Teosofisen yhdistyksen vuonna 1875 New Yorkissa.

Olcott (1832–1907) oli syntyisin New Jerseystä. Hän kääntyi presbyteeristä spiritualistiksi 20-vuotiaana. Yhdysvaltain sisällissodassa hän yleni everstiksi ja myöhemmin elätti itseään toimittajana ja vakuutusasianajajana. Hänellä oli parantajan lahjat. Kun he Blavatskyn kanssa suuntasivat Intiaan, kävi matka Ceylonin kautta, missä kumpikin sai vihkimyksen buddhalaisuuteen.

W.Q. Judge (1851–1896) on johtokolmikosta se, josta vähiten puhutaan. Hän muutti vanhempiensa kanssa Irlannista Yhdysvaltoihin 13-vuotiaana ja oli ammatiltaan asianajaja. Judge johti yksin Yhdysvaltain osastoa pitkään ja perusti ennen kuolemaansa oman teosofisen yhdistyksensä.

Vuonna 1879 Olcott ja Blavatsky rantautuivat vihdoin Intiaan. Samana vuonna alkoi ilmestyä The Theosophist, teosofinen aikakauslehti. Vuoden 1882 lopussa he muuttivat Madrasiin, mistä viimeisillä rahoillaan ostivat Adyarin lähiöstä maata ja perustivat sinne Teosofisen Seuran päämajan, joka toimii siellä yhä.

Siellä toimii myös koulu 500 vähävaraiselle lapselle, Social Welfare Center, ja hostelli itsemurhan tehneiden äitien 15–20-vuotiaille pojille. Annie Besantin lausumat sanat ”ei ole inhimillistä ongelmaa, jota ei voitaisi ratkaista älyn ja rakkauden avulla” ovat paikan toiminnan motto.

Welfare Centerin lapset Suomen TOS:n lahjoittamissa uusissa puvuissaan. Kuva: Nonna-Nina Mäki

Kuvataiteilija ja NLP-terapeutti Nonna-Nina Mäki on tällä hetkellä Tampereen Olcott-loosin puheenjohtaja ja edustaa Suomea Annie Besantin perustamassa järjestössä Theosofical Order of Service (TOS). Besant toimi Olcottin jälkeen teosofien puheenjohtajana.

Seura toimii 60 maassa. Suomessa on 21 loosia eri kaupungeissa ja yksi opintopiiri. Viro kaksinen looseineen kuuluu Suomen-osastoon, joka perustettiin 1907.

Suomeen perustettiin vuonna 1978 myös Ihmisyyden tunnustajat -niminen teosofinen yhteisö, joka elää ja voi hyvin Mänttä-Vilppulassa. Itse asiassa sen perustajien ydinjoukko opiskeli samalla vuosikurssilla kanssani Lahden Taidekoulussa ja minäkin kävin tapaamassa heidän kanssaan Martta Horjanderia, ryhmän johtohahmoa. Ihmisyyden tunnustajat ovat myös kirjoittaneet Blavatskyn elämänkerran.

Hindutemppelin portailla Adyarissa Nonna-Nina Mäki. Teosofi voi kuulua mihin tahansa uskontokuntaan. Kuva: Päivi Kaario

Viiden–kuuden tunnin luennon jälkeen päätin tutustua vihdoinkin paremmin Blavatskyn oppeihin. Ei yksi esitelmä riitä ja tämä kirjoituskin on vain pieni typistetty esitys aiheesta, josta googlaamalla löytyy valtavasti eritasoista yleistä informaatiota.

Blavatskyn elämä on kohta kohdalta kirjoitettu niin moniin sivustoihin, etten katsonut tarpeelliseksi ryhtyä referointiin. Suurin osa Laikun esitelmästä oli tarkentavia tietoja, joita ei tähän tekstiin saanut sovitettua. Aiheesta enemmän kiinnostuneet voivat vierailla Helsingissä Suomen suurimmassa teosofisessa kirjastossa Vironkadulla. Pienempiä kirjastoja on useissa eri kaupungeissa, Tampereeltakin sellainen löytyy.

 Seuraavat Olcott-loosin sunnuntailuennot Laikun kokoustila Syrjässä: 6.10.2019 Markku Jaatinen: Platonin näkemyksiä ihmisestä ja elämästä. 3.11.2019 Erja Lahdenperä: Yama ja Niyama – ulkoisen kentän puhdistaminen ja sisäiset harjoitukset, henkisen tien 4 osaa. Luennot jatkuvat keväällä.