Kuvat videoteoksesta Eatnanvuloš lottit (Maan sisällä linnut, 2018).
KUVATAIDE | Saamelaistaiteilija Marja Helanderin 11-minuuttinen elokuva tuo balettitanssijat pakkaseen ja pukee heidät paitsi tutuun myös gàktiin.
”Etelä yrittää hallita Saamenmaata pitäen sitä tiukasti valtion omana.”
Juttu on julkaistu alun perin Finlayson Art Arean tapahtumalehdessä. Finlaysonin alue on Kulttuuritoimituksen yhteistyökumppani. Lue lisää täältä.
* *
Tiina Nyrhinen, teksti
Marja Helander (s. 1965) on saamelaistaiteilijana oman väkensä terävä tulkki ja hyvä keskustelija. Taidemaailma ei ole mikään muusta yhteiskunnasta irrallinen saari, ja monesti hänen lausuntojaan onkin tarvittu avaamaan silmiä valtaväestön saamelaisista tarjoamien yksinkertaistavien tulkintojen äärellä.
Helander valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1999. Hänet on palkittu muun muassa Pro Finlandia -mitalilla (2021) ja Suomi-palkinnolla (2019).
* *
Hengettärinä identtiset kaksoset
Utsjokelaisen isän tyttärenä, pääkaupunkiseudulla kasvaneena taiteilijana Marja Helander tulkitsee alkuperäiskansan kulttuuria sisältä käsin. Nuoresta lähtien hän on tuonut valokuvissaan esiin sekä omaan elämäänsä liittyviä urbaaneja aineksia että esivanhempiensa tarinoita ja kohtaloita.
Eatnanvuloš lottit (Maan sisällä linnut, 2018) alkoi saada muotoaan, kun Suomessa oli vuonna 2016 meneillään metsähallituslain uudistus.
– Metsähallituslaista haluttiin vaivihkaa poistaa, ja lopulta poistettiinkin, niin sanotut saamelaispykälät. Ne olisivat taanneet saamelaiskulttuurille ja perinteisille elinkeinoille paljon nykyistä vahvemman suojan valtion maa- ja vesialueiden käytön suhteen saamelaisten kotiseutualueella, Helander kertoo.
Vuoden 2018 Tampereen elokuvajuhlilla Maan sisällä linnut sai sekä Risto Jarva -palkinnon että pääpalkinnon kotimaisessa kilpailussa. Teos on kiertänyt eri puolilla maailmaa ja palkittu useaan kertaan.
Elokuvan hengettärinä – tai lintuina – ovat identtiset kaksoset Birit ja Katja Haarla. He ilmestyvät kuvaan perinteinen saamelaispuku gàkti yllään. Pian kädet kuitenkin nousevat länsimaisen baletin tiukkoihin asentoihin ja asuksi vaihtuu niukka balettitrikoo tutuineen.
* *
Balettia pakkasessa
Kurinalainen ja koulittu liikekieli talvisen pohjoisen luonnon keskellä kiehtoi Marja Helanderia samoin kuin saamelaistarinat, joissa ihminen pystyy ottamaan eläimen muodon. Balettitanssijoiden tuominen pakkaseen on melkoinen anomalia ja suoranainen riski.
– Mauri Lähdesmäki kuvasi, ja kollegani, tyttöjen äiti Outi Pieski toimi huoltojoukkona. Yritimme parhaamme mukaan suojata tanssijoita, tuoda lämpöä ja asetella askelia pehmentäviä mattoja, mutta kyllä tämä oli kaksosilta fyysisesti kova suoritus, Marja Helander muistelee.
Läpi teoksen kuullaan Wimme & Rinne -duon sekä RinneRadion musiikkia. Se rytmittää kauniisti kerrontaa naisten tanssiessa henkäyksenomaisen kevyesti halki ikonisten saamelaisseutujen. Vähitellen siirrytään kohti etelää ja eduskuntataloa, myös tutu vaihtuu takaisin gàktiksi.
Etelä yrittää hallita Saamenmaata pitäen sitä tiukasti valtion omana. Mutta saamelaisten ajatuksissa maa ja sen sisus on jotain enemmän kuin kyltti, jossa lukee: ”valtion maata”.
Finlayson Art Area 25.8.2024 asti. Marja Helander, videoteoksia, Minicinema (Siperian liikekeskuksen käytävä). Valokuvateoksia, Finnparkin portaikko ja ulkoseinä (Itäinenkatu, huom portaikko ei esteetön). Videoteos Eatnanvuloš lottit – Maan sisällä linnut, Finlaysonin kirkko (Puuvillatehtaankatu 2)
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Serlachius-museossa vietettiin Kun puut vaeltavat -näyttelyn avajaisia – myös kaksi muuta näyttelyä avautui
KUVATAIDE | Agnes Meyer-Brandis on tarkkaillut pitkään puita, metsiä ja ilmakehää. Näyttelyssä sai maailman ensi-iltansa monikanavainen videoteos Kun puut vaeltavat.
Kuvaamaton valokuvanäyttely ja kysymättömiä kysymyksiä – maistereiden lopputyönäyttely Valokuvataiteen museossa
VALOKUVATAIDE | Aalto-yliopiston päättötyönäyttely Image Being 2025 esittelee 14 nuorta valokuvaajaa ja tutkii mahdollisuuksia käyttää kameraa ilmaisemiseen, todistamiseen ja löytämiseen.
Vinhan kirjakauppa avaa kesällä pop up -myymälän Finlaysonilla – valikoima on kuratoitu, kuten Ruovedelläkin
KIRJALLISUUS | Vinhan kirjakaupan väki kävi katsastamassa kesäpuodin tilaa Finlaysonilla Galleria Himmelblaun tiloissa. Tulossa on yhtä iso tai ehkä vähän isompikin myymälä kuin emoliike Ruovedellä.
Vahvoja tunteita, metaforia ja symboliikkaa – Vuosisadan maisema Kangasalan Kimmo Pyykkö -taidemuseossa
KUVATAIDE | OP Ryhmän Taidesäätiön kotimaisen taiteen kokoelmasta koostetussa näyttelyssä on mukana maalauksia ja veistoksia niin kultakauden taiteilijoilta kuin abstrakin taiteen tekijöiltä.