Kovaa peliä Japanissa – Disney Plus -kanavan Shôgun tarjoilee komeita kuvia ja kimurantin juonen

Kuva: Disney Plus

Politiikka, raha, uskonto ja seksi sekoittuvat valtapeliksi, jossa kukaan ei ole turvassa ja valtakunnassa on viisi hallitsijaa. Kuulostaako tutulta? FX:n ja Hulun tuottama Shôgun-tv-sarja ei voi välttää yhtäläisyyksiä Game of Thronesiin.

Shôgun kahmaisi 25 Emmy-ehdokkuutta, enemmän kuin yksikään toinen sarja vuonna 2024. Se on myös vasta toinen ei-englanninkielinen ohjelma, joka on ehdolla Emmyn saajaksi ”outstanding drama” -kategoriassa. Squid Game oli ensimmäinen vuonna 2022.

* *

Shôgun-tv-sarja perustuu James Clavellin samannimiseen romaaniin, joka taas perustuu englantilaisen William Adamsin elämäntarinaan. Adams oli ensimmäinen englantilainen Japanissa, ja onnistui vaiherikkaan elämänsä aikana kohoamaan samurain asemaan.

Clavellin romaani on filmattu aiemminkin, vuonna 1980. Jerry Londonin ohjaaman tv-sarjan pääosissa nähtiin Richard Chamberlain, Toshirō Mifune ja John Rhys-Davies.

* *

Vuoden 2024 Shôgun-sarjan ensimmäinen jakso on vielä aika tavanomaista toimintaa, mutta toisessa jaksossa valtapeli lähtee käyntiin. Varsinainen hallitsija on vielä pieni poika, ja hänen varttumistaan odotellessa valtakuntaa johtaa viisihenkinen neuvosto, joka on joutunut keskenään törmäyskurssille. Oman mausteensa soppaan tuovat Portugalin katolilaiset, jotka suojelevat kauppasuhteitaan protestanteilta kaikin keinoin, vaikka salamurhaajien avulla.

Japanin rannikolle haaksirikkoutuva John Blackthorne (Cosmo Jarvis) tempautuu valtapelin pyörteisiin. Aluksi sekä Blackthorne että japanilaiset pitävät toisiaan raakalaisina. Blackthorne opettelee maan tavoille, mutta kunniaan, perinteisiin ja hautaan saakka ulottuvaan uskollisuuteen perustuva väkivalta kauhistuttavat häntä.

Cosmo Jarvis ei omaa samanlaista yläluokkaista sulavuutta kuin Richard Chamberlain, eikä portugalilainen Vasco Rodrigues (Nestor Carbonell) opasta vääräuskoista Blackthornea yhtä avuliaasti kuin vuoden 1980 tv-sarjassa. Shôgunissa ei sentään jäykistellä yhtä ärsyttävän nöyristelevään tapaan kuin esimerkiksi Tokyo Vice -tv-sarjassa.

* *

Shôgunin henkilökavalkadi on pitkä kuin käsivarsi, ja nimet, lempinimet ja arvonimet menevät väkisinkin sekaisin. Valtapeli ja lainopilliset pykälät ovat monimutkaisia ja vaikeasti hahmottuvia, eikä Blackthornen osallisuus tunnu niin merkittävältä, että hän olisi joka tilanteessa oikeutettu säilyttämään päänsä. Toisilta se irtoaa varsin helposti.

Sarjan maisemakuvat ovat komeita. Yksityiskohdat ovat kunnossa jokaista haarniskan nauhaa myöten, aallot vyöryvät rantakallioita vasten ja usva harhailee mäntymetsissä.

Korkeasta laadustaan huolimatta sarjaa vaivaa tasapaksuus ja yllätyksettömyys. Aivan kuten Game of Thronesissa, henkilöt on pohjustettu psykologisesti hyvin, mutta Shôgunissa on menty liian pitkälle tapahtumien pohjustamisessa. Game of Thronesissa tapahtumien pohjustus tapahtui näkymättömissä, ja tuli ymmärrettäväksi vasta yllättävien käänteiden jälkeen. Vaikka petosten ja juonittelun kiemurat ovatkin mukavan monipolvisia, Shôgunin tapahtumat ovat turhan ennalta-arvattavia.

Petri Hänninen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua