Babylon Berlin -sarjan uusi kausi vie syvälle Weimarin Saksan vuoden 1929 kohtalonhetkiin

Sekasorto odottaa komisario Gereon Rathia (Volker Bruch) Babylon Berlin -sarjan kolmoskauden avausjaksossa. Kuva: YLE.

Antti Selkokari

Aivan alussa on unenomainen näky, josta ei heti tiedä, onko se muisto, uni vai ns. totta.

Berliinin pörssissä vallitsee sekasorto, osakekirjoja lentelee ilmassa kuin serpentiiniä. Se ei ole vielä vuoden 1920 suuri pörssiromahdus, vaan vasta enne sellaisesta, koska koko maailma vaikuttaa nousevien osakekurssien huumaamalta ja syöksy alas on tietenkin väistämätön.

Kun tähän yhdistyvät kuvat, joissa henkii Saksan häviämän ensimmäisen maailmansodan muisto ja häviön häpeä, ollaankin keskellä Berliiniä ja komisario Gereon Rathin (Volker Bruch) levotonta mielikuvitusta. Hänelle ei jää aikaa potea stressioireita.

Äänielokuva ja rikospoliisi saapuvat kuvauspaikalle

Sarjan uuden kauden nykyhetkessä, vuonna 1929, Saksan elokuva on astumassa mykkäkaudesta äänielokuvien aikaan. Ensimmäisen kuvattavan äänielokuvan, Intohimon demonit -leffan tähti, näyttelijä Betty Winter (Natalia Mateo) on saanut järkälemäisen kuvausvalaisimen päähänsä ja kuollut siihen paikkaan. Kuvattavan elokuvan kulissit muistuttavat niin paljon Robert Wienen ekspressionistisesta kauhuelokuvaklassikosta Tri Caligarin kabinetti (1920), että ihan naurattaa.

Sarja tekee roisin irtioton todellisuudesta, sillä ensimmäinen saksalainen äänielokuva oli vuonna 1929 tehty Marlene Dietrich -leffa Ich Küsse Ihre Hand, Madame. Babylon Berlinin kolmas kausi muuntelee pohja-aineistonaan ollutta Volker Kutscherin Mykkä kuolema -romaania (Bazar 2019) melko reippaasti.

Vähät juonesta, mutta se ajankuva!

Babylon Berlinin ensimmäisten kausien aikana kävi selväksi, että tsaarin Venäjältä haalitun kultajunan perässä juoksenteleva trillerijuoni oli puuduttavin osuus sarjasta, koska päähuomion varastavat Berliini itse, 1920-luvun Saksan ajankuva ja se, miten sarjassa esitetyt vilahdukset kaupunkilaisten elämästä niveltyvät osaksi isompaa maailman- ja kulttuurihistoriaa. Babylon Berlin on tuonut esiin, miten vanhoja nykyaikaisina pitämämme keksinnöt ovatkaan. Sarjan hämärässä hääriviin hahmoihin kuuluvan eversti Wendtin yhteydessä tulee esiin NSDAP:n suosikkikäsite Lügenpresse, eli valhelehdistö.

Tutut hahmot kehittyvät

Monet Babylon Berlin-sarjan edelliskausilta tutut juonilangat jatkuvat.

Poliittisen poliisin päällikön, hallitusneuvos August Bendan (Matthias Brandt) murhaan osallistuneen kotiapulaisen Greta Overbeckin (Leonie Benesch) kohtalosta tulee yksi uusien jaksojen keskeisiä jännitysmomentteja.

Monet sarjan henkilöiden hahmoista tarkentuvat, kuten tähän mennessä taka-alalla ollut Berliinin poliisin murharyhmän päällikkö ylikomisario Wilhelm Böhm (Godehard Giese), joka on preussilaisten hyveiden, säntillisyyden, kuuliaisuuden ja tarkkuuden ruumiillistuma. Hän kuitenkin keinottelee piensijoittajana, uskoo talouden, omansa ja kansakunnan kohenemiseen niin, että harkitsee jo isompaa, mutta kalliimpaa asuntoa. Se kuvastaa miten syvälle 1920-luvun saksalaisiin oli iskenyt vimma rikastua osakekeinottelulla.

Charlotte Ritterin (Liv Lisa Fries) punatukkainen Toni-pikkusisko (Irene Böhm) ei olekaan enää niin pieni, eikä välttämättä haluakaan osallistua siskonsa kanssa tämän keskiluokkaistumisprojektiin. Elokuvan kuvauksissa sattunutta kuolemantapausta selvitellessään komisario Rath työskentelee poliisilaitoksen työntekijä Charlotte Ritterin kanssa. Ritter pääsee vielä tavoitteeseensa saada mahdollisuus rikoskonstaapelin töihin. Siinä on nielemistä niin poliisikollegoilla kuin kuulusteltavillakin, jotka Ritterin nähdessään pyytävät paikalle oikeaa poliisia.

Herrakerhon kavala eminenssi

Babylon Berlinin uusissa jaksoissa nousee esiin eversti Wendtin (Benno Fürmann) hahmo. Vaikka hänellä ei olekaan suoraa esikuvaa todellisuudessa, Wendt resonoi monin tavoin 1920-luvun saksalaisessa politiikassa. Vaikka keisarikunta oli jo mennyttä aikaa, sen haikailijoita oli eritoten preussilaisten maanomistaja-aatelisten eli ns. junkkereiden keskuudessa.

Wendt vaikuttaa kaksintaistelusta saatuine arpineen tyypilliseltä aateliselta tai arvonimettömältä yläluokan jäseneltä, joka on turvautunut sotilasuraan yhteiskunnassa edetäkseen. Babylon Berlinissä Wendtistä tulee sarjan sankareiden Gereon Rathin ja Charlotte Ritterin päävastustaja, joka jatkaa jo aiemmin aloittamaansa projektia demokratian kumoamiseksi ja keisarivallan palauttamiseksi Saksaan. Nyt Wendt näyttäytyy häikäilemättömän kylmäverisenä juonittelijana.

Berliinin poliisilaitoksen pikakirjoittaja Charlotte Ritterillä (Liv Lisa Fries) riittää läksyjä luettavaksi jos hän koskaan aikoo saavuttaa tavoitteensa päästä rikoskonstaapeliksi. Kuva: Yle.

Gereon Rathin käly ja osa-aikainen rakastaja Helga Rath (Hannah Herzsprung) nähdään menossa ylelliseen hotellihuoneeseen, jonka seinällä on Arnold Böcklin -tyylinen mukaelma kylpevästä naisesta, William Morrisin tapetit ja koko sisustus henkii vanhanaikaisuutta sen itsensä takia ihannoivaa ajattelua ja siten ilmentää tyytymättömyyttä nykyaikaan ja modernismiin. Siinä on yksi esteettinen avain ikiaikaisiin arvoihin paluuta saarnanneiden natsien nousuun 1920-luvun lopun Preussissa.

Kuvia, antakaa lisää kuvia

Sarjan alkutekstijaksossa toistuvat kuvat kuin sykkivästä pupillista, joka näkee ja ahmii sisäänsä kaiken. Sarja kertookin ajasta, jolloin näköaisti alkaa hallita ihmisten elämää. Valokuvat, lehtikuvat, elokuvien spektaakkelit ja kaupungistumisen mukanaan tuomat nimenomaan katseelle suunnatut mainokset vaativat silmän huomiota.

Komisario Gereon Rathia ovat piinanneet toistuvat mielikuvat rintamalle hylätystä veljestä. Tarinan logiikkaan jokseenkin sopivasti Rath kulkeekin sarjan maailmassa kuin ummessa silmin. Kun taas mihin tahansa huomaamattomasti pääsevä Charlotte Ritter pitää silmänsä auki ja rekisteröi kaiken alitajuisesti näkemänsäkin.

Kansallismielisten hämärähommia organisoiva eversti Wendt (Benno Fürmann) epätavallisen rentona ratsutilansa maisemissa. Kuva: Yle

Ilman kuvia ja todisteita toimittaja Katelbach (Karl Markovics) ei saa myydyksi juttuaan Saksan armeijan laittomasta varustautumisesta, koska median preferensseihin kuuluu aineisto, joka myy paremmin. Sellaista on kohujuttu bensiininkatkuisesta Monacon uudesta Grand Prix -kilpailusta sekä elokuvanäyttelijä Betty Winterin murha siihen liittyvine uusine kuolemantapauksineen. Erään päätoimittajan sanoin ”pitää olla seksiä, murhia, irstautta ja juonitteluita”.

Katelbach murisee toimituksessa käydessään sen journalistisista tavoitteista. ”Ennen ihmiset lukivat, nyt halutaan vain katsoa kuvia.”

Synkkiä näkyjä ja haikeita muistoja

Kolmannen kauden jaksoissa näkyy orastavia enteitä Saksan luisusta natsivaltaan muutamien henkilöhahmojen ajoittain pintaan ryöpsähtävänä juutalaisvastaisuutena sekä jo entuudestaan opportunististen hahmojen saalistavuuden kasvuna.

Siitä huolimatta sarjaan on sijoiteltu myös kuin melankolisia kaikuja siitä 1920-luvun vapaamielisestä, iloisesta Saksasta, jonka natsit tulisivat murskaamaan. Yksi sellainen on kohtaus, jossa komisario Rath ja rikospaikkavalokuvaaja Reinhold Gräf (Christian Friedel) juttelevat yökerhossa ja päätyvät joraamaan yhdessä. Kohtaus saa rinnalleen kuvat, missä Lotte tanssii ystävänsä Veran (Caro Cult) kanssa.

Ylikomisario Wilhelm Böhm (Godehard Giese) pitää murharyhmänsä ojennuksessa Babylon Berlinin uusissa jaksoissa. Kuva: Yle

Millä logiikalla kohti tuhoa ja tuhkaa?

Sarjan edetessä juonilanka murhatuista elokuvanäyttelijöistä tuntuu yhä merkityksettömämmältä. Pääasiaksi nousee Saksan helppo luisuminen sekasortoon ja lähellä vaaniva Hitlerin valta.

Erityisen hienovarainen Babylon Berlin ei ole. Siitä kertoo sananvaihto, jota käyvät kenraali Seegers (Ernst Stötzner) ja eversti Wendt jälkimmäisen organisoimasta hyökkäyksestä erään lehden toimitukseen: ”Miksi toimia sen roskaväen kanssa?”

”Turmelun ja pelottelun takia”, kuuluu vastaus.

Toisessa kohtauksessa Wendt sanoo suoraan, että kansan turvallisuudentunnetta pitää järkyttää katutappeluilla, käyttäkäämme siihen natseja.

Yhä tärkeämmäksi draamassa nousee se, ketkä kaikki nähdään laskelmoimassa tilanteen mahdollisia hyötyjä.

Babylon Berlin soi

Sarjan jätettyä jo taakseen kreivitär Sorokinan / laulaja-kabaree-esiintyjä Nikorosin hahmon, ei Babylon Berlinissä enää kuulla Zu Asche zu Staubin kaltaisia esityksiä. Musiikissa riittää silti ihasteltavaa, sillä australialaisen elokuvasäveltäjä Johnny Klimekin musiikissa 1920-luvun jazzilliset sävyt yhdistyvät oivaltavasti nykyaikaiselta kuulostavaan kokeilevuuteen.

Sarja nostaa monesti pintaan Klimekin herkän pianokappaleen Nachtlied. Se sointuu hienosti kuviin hahmoista, joiden kohtaloissa aistii katoavaisuuden tunnun. Klimekin musiikissa on myös Hollywood-klassikoiden score-musiikin sointia.

Sarjassa on myös aikakauden alkuperäismusiikkia, usein levyiltä soitettuna. Sellainen kuullaan Charlotten ja hänen Toni-pikkusiskonsa laitellessa siskonpetiä, kun musiikkina soi vanha schlager Raus Mit Den Männern. Sen esittäjä, kabareelaulaja Claire Waldoff ottaa kaiken irti laulamastaan militanttifeministisestä iskelmästä sorauttamalla ärrää niin että maalit seiniltä sinkoilevat.

Babylon Berlin uudet jaksot YLE TV1:llä perjantaisin 30.10.2020 alkaen. Koko sarja katsottavissa Yle Areenassa.

Gereon Rathin (Volker Bruch) ja Charlotte Ritterin (Liv Lisa Fries) taivallus 1920-luvun lopun Berliinissä jatkuu Babylon Berlinin uusissa jaksoissa. Kuva: Yle

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua