Juhani Koivisto (vas.), Antti Mikkola ja Sami Keski-Vähälä. Kuva: Kari Pitkänen
TEATTERI | Tampereen pääkirjasto Metsossa keskusteltiin Väinö Linnasta ja kesän 2025 esityksestä. Käsikirjoituksen uusi versio valmistui samana päivänä.
”Sekä Pohjantähdessä että Tuntemattomassa joukko ihmisiä joutuu historian syvään virtaan ja murroskohtaan.”
Kari Pitkänen, teksti
– Tampereen Pyynikin kesäteatteri on kansallinen ulkoilmanäyttämö, jossa pitää käsitellä isoja kansallisia aiheita. Sellainen oli Täällä Pohjantähden alla, ja sen rohkaisema lähdemme tekemään kesän Tuntematonta sotilasta.
Näytelmän ohjaaja Antti Mikkola on asiastaan varma. Näinkään iso aihe ja teos eivät voi mennä Pyynikillä vikaan, vaikka haasteita onkin paljon: valaistus, maisema, kasvillisuus, vaihtelevat säät – ja tietysti se pyörivä katsomo.
– Pyynikki on uniikki paikka. Pyörivä katsomo mahdollistaa tapahtumien elokuvamaisen liikkeen. Ja itse tykkään, että katsomo pyörii mahdollisimman paljon.
Mikkola kertoo käyvänsä nyt päivittäin kesäteatterilla ”miettimässä, miten homma menee”. Kotona pöydällä on katsomon pienoismalli, joka liikkuu vinhasti suunnitelmien edistyessä.
Sotaromaani pohjana
Tuntemattoman sotilaan uudesta näyttämöversiosta, sen tekemisestä ja kirjailija Väinö Linnasta keskusteltiin tiistai-iltana (8.4.2025) Tampereen pääkirjasto Metson lavalla. Mikkolan lisäksi kysymyksiin vastasi sovittaja Sami Keski-Vähälä. Keskustelua johdatteli kirjastonhoitaja Juhani Koivisto, ja innokasta yleisöä oli paikalla nelisenkymmentä henkeä.
– Teksti tuli valmiiksi tänään. Vuosi sitä on tehty, ja tämä on kai neljäs versio, Keski-Vähälä kertoi
Pohjana on ollut Linnan alkuperäinen ja lyhentämätön Sotaromaani.
Moni asia on vielä kesken ja luku- sekä näyttämöharjoitukset edessä, mutta peruslinja on selvillä: kaikkien tuntemat kirjan hahmot ovat ennallaan, käsikirjoituskin aika perinteinen ja Linnan pasifismia kunnioittava, eikä luvassa ole mitään veijarinäytelmää.
– Tässä ajassa se ei olisi oikein, sovittaja kiteyttää.
– Sekä Pohjantähdessä että Tuntemattomassa joukko ihmisiä joutuu historian syvään virtaan ja murroskohtaan. Hinta siitä maksetaan esimerkiksi Koskelan poikien verellä.

Tuntematon sotilas -näytelmän lehdistökuvassa nähdään Verneri Lilja. Kuva: Harri Hinkka
”Ei tehdä elokuvaa”
Sekä Antti Mikkolan että Sami Keski-Vähälän molemmat isoisät olivat sotaveteraaneja. Tuntematon sotilas tuli heille ensin tutuksi Edvin Laineen elokuvana. Hietasen kuolema teki erityisen vaikutuksen nuoreen Keski-Vähälään.
– Linnan kyky piirtää henkilökuvia kynän avulla on ihan ainutlaatuista Suomessa, hän sanoo.
Mikkolan mukaan Pyynikin uusimmassa Tuntemattoman toteutuksessa ei keskitytä sodan tekniseen puoleen, kuten aseistukseen tai näyttäviin tehosteääniin ja räjähdyksiin.
– Nykypolvi ymmärtää aika pienistä äänisignaaleista, mistä kulloinkin on kyse.
Näytelmän lavastussuunnittelusta vastaa Kimmo Sirén ja äänisuunnittelusta Sami Silén.
– Pyynikki on vaikea paikka lavastaa. Paikka itsessään on jo niin kaunis, ja sää tuo lisää dramaturgiaa.
Kärkikaartin miehiä
Koneita ja taisteluja tärkeämpää on korostaa ihmisiä eli Linnan luomia hahmoja ja heidän mielenliikkeitään. Kesän esityksessä konekiväärikomppanian miehet tuodaan ”katsojaa kohti” ja nostetaan keskiöön.
– Meidän on järjetöntä yrittää lavastaa Pyynikille elokuvaa, ja realistista sotaa näemme televisiosta aivan riittävästi.
Mikkolan mukaan rooleihin on saatu ”kärkikaartin taiteilijoita”, kuten Tommi Raitolehto (Rokka), Verneri Lilja (Hietanen) ja Jussi-Pekka Parviainen (Koskela), jotka muuntautuvat uskottavasti jatkosodan alun nuorista miehistä asemasotavaiheen jermuiksi.
Nuorimmat näyttelijöistä ovat juuri ja juuri parikymppisiä eli saman ikäisiä, joita rintamalle täydennykseksi lähetettiin. Ohjaaja toivookin, että nuoriso ja ne, joille Tuntematon on vielä tuntematon, löytäisivät tiensä Pyynikin katsomoon.
Katse ylös vielä kerran
Ohjaajana Mikkolaa kiinnostavat Tuntemattoman sotilaan uskonnollissävyiset pohdinnat, joissa käsitellään näennäisen huumorin keinoin todella syviä ja perustavia kysymyksiä.
Tällainen hetki kirjassa on esimerkiksi ennen tulikastetta tapahtuva kohtaus, jossa Hietanen nostaa katseen tähtiin, mutta Lahtinen todistaa ihmisen olleen alkuaan kala.
Näytelmän julisteessa Hietanen katsoo taivaalle vielä kerran – nyt haavoittumisen jälkeen ja sokeutuneena.
– Siinä on jotain viiltävää, Mikkola huokaa.
Sota-ajan kokeneet elivät aikakautta, jossa syvä uskonnollisuus ja nouseva ateismi taistelivat elintilasta. Linna kirjoitti tämänkin näkyviin, vaikka asiaa ei ole aiemmin juuri korostettu.
– Kirjassa huudetaan kai vain kerran avuksi äitiä, mutta aina Jeesusta.
Kari Pitkänen
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi
Lisätietoa Pyynikin kesäteatterin Tuntemattomasta sotilaasta täältä.
* *
KATSO VIDEO: Tampereen kaupunginkirjaston tallenne keskustelusta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Lukiolaiset esittävät toukokuussa Teatterimontussa yli sata vuotta vanhan rankan näytelmän – Spring Awakening -musikaali rokkaa
TEATTERI | Vuonna 1891 kirjoitettu Spring Awakening on edelleen ajankohtainen, koska sen aiheet ovat ikiaikaisia.
Teatteri on leikkiä ja totta – Leea Klemola naurattaa ja viihdyttää vakavilla ja kipeillä asioilla
ESSEE | Ulla-Maija Svärd kirjoittaa Leea Klemolan näytelmien herättämistä ajatuksista ja siitä, ettei teatteritaiteen tarkoitus oli pitää arkea loitolla vaan tuoda siihen sisältöä.
Opintiellä näyttelijän ammattiin tai hyväksi harrastajaksi – Suomen Teatteriopisto 30 vuotta
TEATTERI | Tampereen Sukkavartaankadulla Juhlatalo Hovissa opetellaan äänen käyttöä, laulamista, liikuntaa, tanssia ja miekkailua.
TTT:n tuleva syksy on monipuolinen kumarrus kotimaiselle taiteelle, kirjalle ja kulttuurille
TEATTERI | Jos ohjelmiston valinnoista on etukäteen jotain pääteltävissä, niin Tampereen Työväen Teatteri ei ole mitään u-käännöstä tekemässä vaikka johto on vaihtunut.