Auvo Vihro Saiturina. Kuva: Kari Sunnari / TTT
TEATTERI | Tampereen Työväen Teatterin suurella näyttämöllä nähdään kantaesityksinä modernia mentaliteettia heijastelevat versiot Saiturista ja Pyöreän pöydän ritareista.
Matti Mörttinen
Teatterinjohtaja Otso Kautto havahtui viime vuoden lopulla siihen, että hänen laitoksensa tämän kevään ohjelmisto tulee olemaan perin feministinen.
Havahtuukohan hän – tai onko jo havahtunut – siihen, että koko tälle vuodelle on muodostumassa toinenkin teema.
Tampereen Työväen Teatterissa näet naitetaan urakalla kaukaisen historian hulluuksia nykyisyyden absurdeihin ilmiöihin.
Kevään puolella olemme Jeanne d’Arcin housuissa nähneet, miten keskiaika kohtaa tämän vuosisadan ahdistetut naiset. Kolme sisarta viides näytös -näytelmässä olemme taas todistaneet 1800-luvun tshehovilaisuuden sulautumista yhteen scifi-tulevaisuuden ja avaruusolioiden kanssa.
Syksyllä 2023 ovat TTT:n suurella näyttämöllä vuorossa barokkikomedian liitto talouspoliittisen luennon kanssa ja keskiaikaisen ritarifantasian keinoin kerrottu The Office -mokumentti.
* *
Barokkikomedia ei ole enempää eikä vähempää kuin legendaarisen Molièren vuonna 1668 julkaisema Saituri, josta nyt nähdään kehitysversio nimellä Saituri – Ihana raha.
Idea siihen syntyi Kauton seuratessa journalismin maailmaan sijoittuvaa Musta laatikko -esitystä ja taloustoimittaja Juha-Pekka Raesteen sen yhteydessä pitämää esitelmää Amazon-yhtiöstä.
Yhdessä kaksikko ryhtyi sitten sorvaamaan uutta versiota ranskalaisesta klassikosta, johon on nyt piilotettu uusia riimejä. Esitys tulee todennäköisesti antamaan eniten sellaisille katsojille, jotka osaavat Molièrensa ulkoa.
Taitavimmat löytävät tekstistä sen, mikä ei ole alkuperäistä vaan jossa puhuu moderni talouden jargon.
– Paljon pelataan lavalla myös sulkapalloa, vinkkaa Kautto lisäksi.
– Sehän kuvaa hyvin rahan liikettä.
Pääroolin Saiturina, joka tietää kaiken hinnan muttei ymmärrä minkään arvoa, esittää tietenkin Auvo Vihro. Viimeksi Molièren, Kauton ja Vihron kolmikantaa nähtiin Työviksessä keväällä 2018, jolloin Eino Salmelaisen näyttämöllä pyöri Luulosairas.
* *
Linda Wallgren ja Juho Gröndahl esittelivät Pyöreän pöydän ritarit -suunnitelmiaan keskiviikkona Finlaysonin palatsissa. Kuva: Matti Mörttinen
Sitten se toinen ikivanhan ja upouuden yhdistelmä: se on Pyöreän pöydän ritarit, josta Juho Gröndahl on kirjoittanut tuoreen musiikkikomedian. Sen ohjaa Linda Wallgren, joka on kerännyt arvostusta muiden muassa lähes neljän vuoden takaisesta Juhannustanssit-tulkinnasta ja viimeksi juuri Jeanne d’Arcin housuista.
Kuningas Arthur siis jälleen kerran vetää miekan kivestä, muttei välttämättä tiedä yhtään, mitä sillä pitäisi tehdä. Ja Graalin maljakin pääsee katoamaan, vaikka niin ei saisi missään nimessä käydä. Kaikki tämä esitetään seikkailufantasian, nokkelan sanailun ja musiikkikomedian keinoin. Siitä syntyy Wallgrenin sanoin ”keskiaikainen The Office”.
Wallgren ja Gröndahl ovat sukupolvea, jolle fantasiatarinat ovat olleet läsnä lapsesta lähtien. Ohjaaja sanoo, että hän ei tosin koskaan larpannut, mutta luki kyllä innoissaan Sormusten herroja ja vastaavia.
– Tosin niissä harmitti se, että niissä kauniit prinsessat jätettiin seuraamaan itse toimintaa aina jostain sivusta, Wallgren sanoo.
* *
TTT julkisti keskiviikkona syksyn ohjelmistostaan vain kaksi suuren näyttämön isoa kantaesitystä. Saituri – Ihana raha kantaesitetään 18.10.2023 ja Pyöreän pöydän ritarit 6.9.2023. Muut tulevat tuotannot paljastetaan maaliskuun aikana.
Nyt kerrottiin lisäksi nimitysuutisia: pukusuunnittelija Pirjo Liiri-Majava on kiinnitetty Työväen Teatteriin kolmen vuoden määräaikaisella sopimuksella, ja uusiksi määräaikaisiksi näyttelijöiksi on kiinnitetty Anna Kuusamo ja Riikka Papunen.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Monologin voisi tehdä ihan vain monologina – arviossa TTT:n Ennen kuin mieheni katoaa
TEATTERI | Riikka Papusen erinomainen roolisuoritus kannattelee Anna Jaanisoon tulkintaa Selja Ahavan kohukirjasta.
Carolus Rex yhdistää Strindbergin klassikon ja valeuutiset – ensi-ilta Telakalla
TEATTERI | Hanno Eskola dramatisoi ja ohjasi Heidi Kiviharjulle ja Jyrki Mänttärille todellisen ammatillisen haasteen. Mistä ihmeestä oikein on kysymys?
Antaa sataa vaan – Tampereen Teatterin Laulavat sadepisarat saa suun hymyyn
TEATTERI | 1950-luvun Hollywood-klassikkoon perustuvan musikaalin joka ikisen esiintyjän ilmeistä ja olemuksesta välittyy tekemisen ilo ja esiintymisen riemu.
”Ei jaksa enää 2020-luvulla kadulle lähteä, kun oli siellä jo 1960-luvulla” – Eriikka Magnusson täytti 80 vuotta
80 VUOTTA | Näyttelijä, ohjaaja Eriikka Magnussonin mielestä Suomen yhteiskunnan tila alkaa kovasti muistuttaa 1950-lukua: ”Kaikkea aikaan saatua edistystä ollaan viemässä pois.”