National Theatren The Lehman Trilogy. Suora lähetys 30.9.2019 Finnkinon Plevnassa.

Syyskuun 15. päivä vuonna 2008 eräs yritys teki Yhdysvaltain historian suurimman konkurssihakemuksen. Kyseessä oli yli 150-vuotias rahoitusalan yritys Lehman Brothers, jolla oli velkaa 768 miljardia dollaria.

Konkurssin takana oli vuonna 2007 puhjennut Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden lainakatastrofi eli subprime-kriisi, joka johti globaaliin taantumaan. Lehman Brothersin konkurssi oli shokki, sillä yritys oli julkistanut historiansa ensimmäisen tappiollisen osavuosikatsauksen vain kolme kuukautta ennen konkurssiaan. Konkurssi merkitsi yhden Yhdysvaltain vanhimman yrityksen loppua.

Lehmanin konkurssi oli myös lähtölaukaus luottamuspulalle, jonka vuoksi rahoitusongelmat levisivät Wall Streetin pankeista koko maailmaan. Syyskuussa 2008 murentui paitsi luottamus rahoitusmarkkinoihin, myös yksi klassinen amerikkalainen unelma.

Kristallinkirkasta teatteria

Italialainen dramaturgi Stefano Massini kirjoitti kolmeosaisen radiokuunnelman The Lehman Trilogy vuonna 2012. Ylistetty kuunnelma on muuntunut myös näytelmäversioiksi.

Lontoon National Theatren The Lehman Trilogyn on ohjannut Sam Mendes, joka tunnetaan elokuvista American Beauty (1999) ja Matkalla Perditioniin (2002) sekä James Bond -leffoista Skyfall (2012) ja Spectre (2015).

Finnkino esitti National Theatren näytelmän suorana lähetyksenä maanantaina 30.9. Liki nelituntinen, kameroiden taltioima ja englanniksi tekstitetty finanssinäytelmä voisi olla puuduttava. Tieto siitä, että lavalla nähtäisiin vain kolme näyttelijää, jotka esittäisivät kaikki roolit, teki odotuksistani epämääräisiä.

The Lehman Trilogy oli kuitenkin parhaita koskaan kokemiani teatterielämyksiä, vaikka katselin sitä toisessa maassa ja elokuvateatterissa. Joukkokohtauksia ja pauhausta ei tarvita, kun näyttämölle tuodaan jotain näin intensiivistä ja kristallinkirkasta.

Kolme hahmoa mustissa

Lavalla nähdään koko aikana vain yksi lavaste: moderniksi toimistoksi sisustettu lasikuutio. Pyörivän kuution taustalle heijastetaan videoprojisointeja, ja Candida Caldicot ja Gillian Berkowitz säestävät näytelmää pianolla vuorotellen.

Tarina alkaa, kun baijerinjuutalaisen Lehmanin perheen vanhin poika (Simon Russell Beale) tulee Yhdysvaltoihin, muuttaa etunimensä Henryksi ja perustaa pienen tekstiilikaupan. Perässä seuraavat pikkuveljet, temperamenttinen Emanuel (Ben Miles) ja diplomaattinen Mayer (Adam Godley).

Alkaa kasvu- ja sukutarina, jonka aikana pikkupuodista kasvaa ensin puuvillatukkuri, sitten pankki ja lopulta finanssiyritys, jonka lonkerot ulottuvat niin elintarvike-, viihde- kuin it-bisnekseen. Beale, Godley ja Miles esittävät kaikki roolit kertojasta Lehmanien vaihtuviin sukupolviin, heidän puolisoihinsa, pappeihin ja bisneskumppaneihin.

Lavastuksen lisäksi mustiin pukeutuneen kolmikon vaatteet eivät vaihdu. Beale, Godley ja Miles ovat niin loistavia, että he vangitsevat kaikki hahmot pelkillä ilmeillään ja äänenpainoillaan. Vannehameita ja peruukkeja ei tarvita.

Jokainen kapinallinen on aikansa kuva

Näytelmä on jaettu kolmeen näytökseen. Niissä käsitellään yrityksen alkuvuodet ja muuttuminen kangaskaupasta pankiksi, räjähdysmäinen kasvu sekä muutos perhefirmasta globaaliksi finanssiyritykseksi.

Ensimmäiset kolme Lehmania ja vuodet 1840-luvusta 1930-lukuun saavat enemmän huomiota kuin subprime-kriisi ja konkurssin syyt. Tarina ei kerro ensisijaisesti tuhosta, vaan juurista ja muutoksesta. Jokainen Lehman on vuorotellen rohkea aloitteentekijä. Vuosien vieriessä kapinalliset muuttuvat oman aikansa kuviksi, jotka seuraava sukupolvi korvaa.

Sam Mendesin ohjaus ja Ben Powerin dramatisointi tukevat pysyvyyden ja muutoksen tematiikkaa. Tiettyjä lauseita ja kohtauksia toistellaan, mutta välillä pikakelataan. Näytelmän rytmi on perusteltu näyttelijöiden jokaista hengitystaukoa myöten.

Taitavan temmon ansiosta pitkä näytelmä ei tuntunut raskaalta. Kaksi väliaikaa oli loistava ratkaisu, jota voitaisiin harkita myös suomalaisissa teattereissa.

Konkurssin syy jää epäselväksi

Traagisinta tarinassa on se, että Lehman Brothers selviytyi lukusista kriiseistä. Yhdysvaltain sisällissota ja 1920-luvun lopun lama pakottivat suvun aloittamaan uudelleen lähes nollasta. Bisnesideaa muutettiin ja kotikaupunkia vaihdettiin tarvittaessa. Lehman Brothers oli feeniks-lintu, joka nousi tuhkasta aina uudelleen, joka kerta entistä suurempana ja vahvempana.

Vuoden 2008 isku oli kuitenkin niin kova, ettei yritys enää selviytynyt. Tällöin Lehman Brothers ei ollut ollut enää vuosiin perheyritys. Viimeinen toiminnassa aktiivisesti mukana ollut perheenjäsen, Robert Lehman, kuoli vuonna 1969 tuotuaan yrityksen tietokoneaikaan.

Hyvässä dramaturgiassa tehdään rajauksia, ja subprime-kriisistä voisi tehdä oman näytelmänsä. Nyt se ohitetaan nopeasti, kuin olettaen, että katsojat tuntevat kriisin syyt ja yksityiskohdat. Tekstiä olisi voinut tiivistää alkupuolelta, jotta loppu ei olisi juoksua. Miksi Lehman Brothers ei selviytynyt viimeisestä koettelemuksestaan?

Vastausta ei saada.

Miehet kertovat miehistä

Toinen mietityttävä asia on naisten puute. Toisaalta se, että lavalla on vain kolme näyttelijää, on nerokas veto. Yrityksenhän perusti kolme veljestä, ja Lehman Brothers toimi miehisessä maailmassa.

Kritisoin ratkaisua silti.

The Lehman Trilogy rikkoo historiallisen näytelmän kaanonin lavastuksellaan ja dramaturgiallaan. Miksi se ei riko luutunutta asetelmaa, jossa miehet saavat jälleen kerran kertoa tuntikausia siitä, mitä miehet ovat tehneet? Leea Klemola onnistuu tekemään tämän Arktisessa trilogiassaan, ja Sam Mendeskin olisi varmasti onnistunut.

Miten pärjää suomalaisversio?

The Lehman Trilogy on silti mestariteos, joka kestää useita katsomiskertoja.

Tekstistä on tehty suomenkielinen versio, jota on esitetty Espoon kaupunginteatterissa. Teatteri Metamorfoosin tuottaman kolmiosaisen näytelmän ensimmäinen osa, Lehman Trilogy – erään pankin tuho (1. osa) nähdään Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa 25. ja 26. lokakuuta.

Kiinnostavaa nähdä, miten uskollinen suomalaissovitus on, ja tuoko kielemme tarinaan merkityseroja tai uusia nyansseja. Ja jos sinulle tarjoutuu mahdollisuus nähdä koko National Theatren The Lehman Trilogy, suosittelen lämpimästi. Näet perhetarinan, kertomuksen amerikkalaisen unelman synnystä ja tuhosta – ja jostain paljon suuremmasta.

Janica Brander