Køter. Kuva: Catrine Zorn
TEATTERI | Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali järjestetään Imatralla heinä–elokuun vaihteessa. Festivaali huipentuu tanskalaisen tanssiteatterin näkemykseen Janten laista.
Anu Huttunen, teksti
Sekarotuinen, rakki, sekoitus, katukoira, penikka. Arvoton, epäpuhdas. Jotain sellaista, halventavaa ja loukkaavaa, ihmisiinkin yhdistettyä, tarkoittaa haukkumasana køter. Tanskalainen tanssiteos Køter (Mongrel) käsittelee alistamista, ahdasmielisyyttä ja laumamentaliteettia. Se on puolustuspuheenvuoro oikeudenmukaisuudelle.
Dansk Danseteaterin esitys nähdään elokuussa Imatran Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalin (29.7.-2.8.2025) päätösesityksenä. Esityksen taustalla on kirjailija Aksel Sandemosen käsite Janten laki. Se kertoo yhteisöstä, jossa vieras tai poikkeava herättää epäluuloa ja normista poikkeaminen halutaan tukahduttaa. Sandemosen alkuperäisteoksen Jante on kuvitteellinen pikkukaupunki, jossa ei suvaita yksilöllisyyttä.
Køterin kantaesitys oli vuonna 2015 Göteborgin oopperassa. Kansainvälisesti palkitun esityksen on ohjannut Dansk Danseteaterin taiteellinen johtaja Marina Mascarell. Kööpenhaminan uudistetun version ensi-ilta oli 2024.
Dansk Danseteater on tanskalainen modernin tanssin ryhmä, jonka kotinäyttämö on Kööpenhaminan oopperatalossa.
Palkittu monologi Veijo
Teatterifestivaali on tuonut Imatralle kansainvälistä teatteri-, tanssi- ja sirkustaidetta yli 20 vuotta. Tällä kertaa mukana on myös teos omasta maakunnasta. Veijo voitti ensimmäisen palkinnon 26. valtakunnallisessa monologikilpailussa aiemmin keväällä. Teos kertoo Parikkalan patsaspuiston luojan Veijo Rönkkösen elämästä. Anne Välinoron kirjoittaman kritiikin teoksesta voit lukea täältä.
Sekä aihe että tekijät – käsikirjoittaja-ohjaaja Heidi Parkkinen ja näyttelijä Aapo Stavén – ovat Etelä-Karjalasta. Näytelmä sai ensi-iltansa vuosi sitten Parikkalan patsaspuistossa ja kiersi kesän pieniä näyttämöitä lähiseuduilla. Maakunnan kulttuurigaalassa teos palkittiin Vuoden kulttuuritekona. Imatralla näytelmä nähdään nyt ensimmäisen kerran.
Veijo. Kuva: Minna Mänttäri
Rönkkösellä on erityinen yhteys esityspaikkakuntaan. Koko elämänsä Parikkalassa asunut Veijo Rönkkönen oli paitsi intohimoinen veistäjä, puutarhuri ja joogaaja, myös ahkera kuntouimari. Lähin uimahalli oli Vuoksen varrella. Rönkkönen oli kanta-asiakas Einari Teräsvirran suunnittelemassa Imatran kaarihallissa, jossa uidut tuhannet kilometrit hän merkitsi tarkasti muistiinpanoihinsa.
Veijo Rönkkönen oli pienellä paikkakunnalla poikkeuksellinen, ulkopuolinen. Paperitehtaalla päivätyönsä tehnyt massamies uppoutui vapaa-aikanaan luomistyöhön, ja josta kehittyi 50 vuoden aikana kansainvälisesti arvostettu, 560 patsaan fantasiapuutarha. Monologi on tekijöidensä tulkinta tästä vähäpuheisesta mutta omaäänisestä miehestä.
Flamencoa ja eläinten karnevaali
Tanssiteatteriryhmä Carlos Aller & Cecilia Bartolino toimii Berliinissä. Vuodesta 2022 toiminut duo yhdistää tanssia ja teatteria sosiaalipoliittisiin teemoihin.
Ryhmä pyrkii puhuttelemaan teoksillaan kaikkia ikäryhmiä lapsista vanhuksiin. Ryhmä tuo Imatran teatteriin kaksi teosta ja esiintyy myös kadulla. Esitykset käsittelevät muun muassa eriarvoisuutta ja yhteiskunnan ristiriitoja.
Kuva: Among Friends
Flamenco on ollut paikallisen yleisön suosiossa, ja festivaali tuo paikkakunnalle flamencoa nyt kolmatta kertaa. Among Friends -ryhmä esittää klassista flamencoa Sevillasta.
Suomalainen katukarnevaaliryhmä Fauna Humana esittää ulkoilmaesityksen Imatran kävelykadulla. Esityksessä inhimilliset eläimet tai eläimelliset ihmiset tanssivat ja musisoivat arjen apatiaa vastaan. Ryhmä yhdistää esitykseen myös performanssia, nukketeatteria ja mimiikkaan.
Fauna Humana. Kuva: Olga Reinistö
Festivaalilla pidetään myös työpajat modernista tanssista, naamioteatterista, klovneriasta ja tuli- ja flowtaiteesta.
Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali Imatralla 29.7.–2.8.2025. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Yhteinen tietämys ja kokemus on Isä-näytelmän suosion salaisuus, ohjaaja Tommi Auvinen tietää
TEATTERI | Tampereen Työväen Teatterin Isä on hämmentävä ja rankka, mutta osuvuudessaan myös hauska näytelmä.
Sitkeys on rukiisen leivän hapanjuuri – ajatuksia Tampereen Työväen Teatterin Väylästä
KOLUMNI | ”On vain pakko ajatella ja uskoa siihen, että jaksaa vielä hetken, ja vielä toisen hetken”, Maarit Saarelainen kirjoittaa.
Syrjäseutu sydän Tympeät tytöt – Riina Tanskasen taideprojekti hehkuu nyt Imatran Teatterissa
ESSEE | Oletko syrjäseudun tyttö? Maalaishiiri kaupungissa? Jos vastaat kyllä, Tympeät tytöt -näytelmä tarjoaa sinulle samastumiskohteen.
Liikkuva Näyttämö puksuttaa taas – Tampereen Teatterin ja TTT:n yhteinen Rautatie kiertää alkuvuodesta Tampereella
TEATTERI | Antoisan teatterielämyksen luomiseen ei tarvita välttämättä suurta näyttelijäkaartia ja mahtipontisia lavasteita. Liikkuvan Näytämön Rautatie todistaa tämän.