Tiia Maria Saari (vas.), Tomi Metsäketo ja Saara Pääkkönen. Kuva: Nils Krogell
TEATTERI | 1700-luvun Kerjäläisooppera esitetään Suomessa ensimmäistä kertaa alkuperäisine lauluineen, jotka on nyt suomennettu. Ammattilaiset ja harrastajat yhdistävät voimansa suurproduktiossa.
”Teksti on sovitettu Kallioon niin, että jengi on saanut nimekseen Brahe Boys.”
Sirpa Pääkkönen, teksti
Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa saa syyskuun alussa ensi-iltansa musiikkinäytelmä Kerjäläisooppera (1.–9.9.2023), joka on peräisin 1700-luvun alun Englannista. Musiikkinäytelmän toteuttavat yhdessä ammattilaiset ja eri alojen harrastajat.
Esityksen tuottaminen on työväenopistolle suurprojekti, jonka suunnittelu aloitettiin pari vuotta sitten. Alkuperäinen tarina sijoittuu Lontoon alamaailmaan. Työväenopiston tulkinnassa tapahtumia on osittain siirretty Helsingin Kallioon.
Englantilaisen näytelmäkirjailija John Gayn balladiooppera Kerjäläisooppera sai ensiesityksensä Lontoossa 1728. Hän kokosi siihen musiikin kansan hyvin tuntemista lauluista. Johann Christoph Pepusch sovitti lauluja ja sävelsi alkusoiton. Musiikkinäytelmässä on peräti 69 laulua. Mukana on ooppera-aarioita, virsiä, kansanlauluja ja balladeja useilta säveltäjiltä monista eri maista. Pääsolisteina esiintyvät oopperalaulajat Tomi Metsäketo ja Rolf Broman.
Metsäketo esittää rötöstelijää, uhkapeluria ja naissankaria, jonka suosiollisuudesta naiset kilpailevat.
– Esitän ryöstelevän koplan päämiestä Macheathiä. Kopla mellastaa ja hankkii elantonsa ryöstelemällä. Koplan johtaja on huiputtaja, joka käyttää hyväkseen muita ihmisiä. Teksti on sovitettu Kallioon niin, että jengi on saanut nimekseen Brahe Boys, Metsäketo kertoo.
Macheath rakastaa rahaa, mutta vielä enemmän naisia.
– Hän on naistennaurattaja ja huithapeli, johon ei voi luottaa.
Sanoma yhä ajankohtainen
Metsäkedon mukaan Kerjäläisooppera tarjoaa nykykatsojalle tutustumismatkan 1700-luvun musiikkiin. Siinä on paljon hienoja barokkiajan lauluja. Laulajalle oopperassa on omat haasteensa.
– Barokkiorkesterilla on oma sointinsa. Siinä ei ole kapellimestaria, joka keskittyisi pelkästään johtamiseen. Barokkityylissä orkesteri luottaa pitkälle korvaan. Musiikkia kuunnellaan ja aistitaan yhdessä. Kapellimestari soittaa ja laulaa orkesterin mukana.
Kerjäläisoopperassa on Metsäkedon mukaan sanomaa, joka on yhtä ajankohtaista nykyään kuin 1700-luvulla.
– Kerjäläisoopperassa rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on valtava. Ihmiset pohtivat, joutuvatko köyhät kärsimään liikaa, onko rikkailla liikaa etuoikeuksia ja onko oikeus kaikille sama. Toisaalta kysytään, kärsivätkö rikkaat liikaa piikittelystä. Näytelmän teemoja ovat moraali ja eriarvoisuus, Metsäketo pohtii.
Yhteistyö ammattilaisten ja harrastajien kanssa on työväenopistossa sujunut hyvin.
– En nimittäisi opiston opiskelijoita harrastajiksi vaan puoliammattilaisiksi. Monilla on takanaan pitkä kokemus kuorolaulajina tai tanssijoina. Henki on hyvä. Esityksen taika syntyy, kun puhallamme yhteen hiileen.
Metsäketo on laulajan uransa aikana esiintynyt useissa musikaaleissa. Hänellä on ollut rooleja muun muassa musikaaleissa The Sound of Music, Les Miserables ja Titanic.
Kerjäläisoopperan jälkeen Metsäkedon kalenteri täyttyy konserttikiertueista. Alkusyksyllä jatkuu Olavi Virta -kiertue. Joulukuussa hän kiertää esittämässä joululauluja kokoonpanossa Tuliset tenorit ja suloiset sopraanot. Hänen lisäkseen siinä laulavat Pentti Hietanen, Maria Lund ja Johanna Försti.
Balladioopperan synty
Tuoreen suomennoksen Kerjäläisoopperasta on tehnyt suomentaja ja laulunopiskelija Saara Pääkkönen. Monet 1700-luvun englantilaiset tavat, ihmiset ja ilmiöt ovat nykypäivän suomalaiselle niin vieraita, että niille etsittiin tutumpia vastineita tästä päivästä.
– Vaateliainta oli laulujen riimittely. Aikaa kului paljon, jotta sai riimit kuta kuinkin kohdalleen, Saara Pääkkönen sanoo.
Pääkkönen esittää Kerjäläisoopperassa vankilanjohtajan tytärtä Lucy Lockitia, joka on ihastunut rikolliskoplan johtajaan Macheathiin.
Saara Pääkkösen mukaan ooppera parodioi italialaistyyppistä oopperaa, joka esitti ylätyylisiä aiheita. Niiden sijaan käsikirjoittaja John Gay toi näyttämölle groteskia kansankuvausta, rohkeaa huumoria, pikkurikollisia, huijareita ja huoria.
– Teos sisälsi yhteiskunnallista satiiria, joka herätti aikoinaan paljon keskustelua.
Kerjäläisooppera aloitti uuden draamalajin eli balladioopperan. 1800-luvulla balladioopperasta kehittyi englantilainen koominen ooppera, jonka tunnetuimmat edustajat ovat Gilbert & Sullivan. Kehitys jatkui kohti musikaaliperinnettä.
Kerjäläisoopperaa tunnetumpi Suomessa on Bertolt Brechtin kirjoittama ja Kurt Weilin säveltämä Kolmen pennin ooppera, jota on esitetty myös nimellä Kerjäläisooppera. Brechtin ja Weilin kuuluisa musiikkinäytelmä lainaa juonta ja henkilöitä 1700-luvun esikuvastaan roolihenkilöiden nimiä myöten.
Työväenopistossa musiikkia opettavan Mervi Sipola-Maliniemen mukaan Kerjäläisooppera on ollut työväenopistolle upea mahdollisuus yhdistää ammattilaisten ja harrastajien voimat.
– On hienoa nähdä, miten harrastajat oppivat ammattilaisten työskentelystä ja edistyvät omassa ilmaisussaan, hän sanoo.
Esityksessä on mukana parikymmentä laulunopiskelijaa, viisitoista tanssinopiskelijaa sekä harrastajista ja ammattilaisista koottu vanhan musiikin orkesteri Amore Barocco. Puvustuskurssilaiset ovat suunnitelleet ja valmistaneet puvustuksen yhdessä visualisti Hanna Hakkaraisen kanssa. Kerjäläisoopperan ohjaa oopperaohjaaja Ville Saukkonen, joka on aikaisemminkin ohjannut Helsingin työväenopiston suurproduktioita.
Kerjäläisooppera Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa, Helsinginkatu 26. Ensi-ilta 1.9.2023. Esitykset jatkuvat 9.9. saakka. Vapaa pääsy.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijät pitävät interaktiivisen murhamysteerin pinnalla – arviossa Tampereen Teatterin Hiuskarvan varassa
TEATTERI | Tuulensuun Palatsin interaktiivisen murhamysteerin tapahtumapaikkana on parturikampaamo. Kesken arkisen aherruksen yläkerrassa tapahtuu henkirikos.
Näyttävä tulkinta vanhasta komediasta – arviossa Nokian työväenteatterin Herrat ovat herkkäuskoisia
TEATTERI | Serpin komedia vuodelta 1937 on visuaalisesti upeasti toteutettu, muttei ainakaan vielä nouse oikein lentoon.
Vie sie, mie vikisen vai reilusti synnytystalkoot – arviossa SuomiFilmin salaiset kansiot
TEATTERI | Entä jos Tuntemattoman Koskela olisikin synnyttävä nainen urakoimassa uutta tykinruokaa?
Porilainen Rakastajat-teatteri on sovittanut Rosa Liksomin Everstinnasta vahvan ja omaäänisen monologin
TEATTERI | Rosa Liksomin tekstistä on sovitettu porilaisteatterissa omaääninen monologi, joka pitää vakuuttavalla näyttelyllä otteessaan kaksi tuntia.
