Ohjaaja Esko Kovero ja kuusi Vaimoni Mauricen salkkarinäyttelijää. Kuva: Aila-Liisa Laurila
TEATTERI | Mitä ihmettä! Ovatko Salkkareiden kuvaukset siirtyneet Tampereen Hämeenkadulle? Ei sentään, tällä kertaa kyse on lavanäytelmästä Kangasalan kesäteatterissa.
”Sirkushevonen kaipaa aina maneesia. Näyttelijät pääsevät nyt tekemään erilaista työtä ja maalaamaan vähän isommalla pensselillä.”
Aila-Liisa Laurila, teksti ja kuvat
Kangasalan kesäteatterin remontoitu esiintymislava näyttää tyylikkäine olohuonelavasteineen lähes ylelliseltä. Keskellä seisoo vitivalkoinen nahkasohva ja taustalla kesätuulessa liehahtelevat ohuet verhot, joiden välistä siintää Pariisin Eiffel-torni.
Ranskalaisen Vaimoni Maurice -menestysfarssin harjoitukset alkoivat heti kesäkuun ensimmäisenä maanantaina, eivätkä näyttelijät joutuneet vielä ensipäivien aikana kokemaan mitään rajuilmoja.
Onneksi näyttelijätkin pysyvät nyt suojassa sateelta katetulla näyttämöllä ja sen takana olevissa sosiaalitiloissa. Näyttelijä Sami Uotila, 53, kehuu lavan takana olevaa konttia vaatteiden vaihdon luksustilaksi.
Salattujen elämien juonikkaana bisnesmies Aki Nikkisenä tunnettu Uotila esittää farssissa liikemies Georgea, joka on liemessä niin liiketoimissaan kuin parisuhteissaankin. Rakastajatar Catherine (Inna Tähkänen) aikoo paljastaa suhteen Marion-vaimolle (Monica Lindeman).
Georgen hädän keskelle saapuu hyväntekeväisyysjärjestö Veljesavun sitkeä heppu Maurice (Pete Lattu), joka väittää keräävänsä vaatelahjoituksia vähävaraisille. Asuntoon tupsahtaa vielä muitakin vieraita sen jälkeen, kun vaimo on marssinut ovet paukkuen ulos.
Alkuperäistekstin on kirjoittanut ranskalais-armenialainen teatteriammattilainen Raffy Shart vuonna 1997. Farssin lajityypin mukaisesti asiat sotkeutuvat moniin sekaannuksiin ja väärinkäsityksiin, minkä jälkeen yleisöllä pitäisi kaiken järjen mukaan olla hulvattoman hauskaa ja naurusta vedet silmissä.
Pete Lattu, 45, eli Salkkareiden lääkäri Kalle Laitela ei suostu paljastamaan, miksi hänet on kuvattu teatterin mainoskuviin naismaisissa meikeissä. Yllätyksiä pitää jättää liveyleisön koettavaksi!
Sen sijaan hän kertoo nauttivansa kesäteatterityöstä täysin rinnoin. Lattu kuuluu Salkkareiden alkuvaiheen näyttelijäkaartiin, josta oli välillä 11 vuotta poissa.
Juonen mukaan Kalle oli Brasiliassa, mutta oikeassa elämässä Pete valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2006 ja näytteli useissa teattereissa, mm. Kansallisteatterissa ja Turussa.
Salkkarisarjan kuvausten kesätauot ovat Latulla menneet viime aikoina hevosia hoidelleen kotitilalla Porvoossa. Nyt vaimo saa hoitaa hevoset, kun isäntä nauttii teatterityöstä Kangasalla. Kesäpäivän pitäjä on hänelle ennestään kovin tuntematon paikka.
– Keskellä talvea olen yhden kerran käynyt täällä aikaisemmin, hän kertoo.
Kalle Laitelan kaverina tunnettua Sampo Kaukovaaraa näyttelevä kotkalaistaustainen Sampsa Tuomala, 34, on nähty Kangasalla yhtä harvoin kuin kollegansa Lattu. Hänelläkin on vierähtänyt pitkä aika edellisestä kesäteatterikokemuksesta näyttelijänä.
Kesällä 2011 Tuomala näytteli Karstulassa Wanhat Wehkeet -nimisellä ulkoareenalla Seppojuhani Ruotsalaisen käsikirjoittamassa, ohjaamassa ja dramatisoimassa esityksessä Lottopotti. Siihen aikaan hän ei ollut mukana Salkkareissa, koska oli jäänyt tauolle marraskuussa 2009 mennäkseen armeijaan.
– Ai mitä etua siitä on, että näytellään yhdessä tutun porukan kanssa? Kun tunnetaan valmiiksi, voi heti työstää itse teosta, ei tarvitse enää tutustua toisiinsa. Se on helppo lähtökohta, Tuomala sanoo.
Ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun Salattujen elämien näyttelijät tekevät yhdessä kesäteatteria. Ensimmäinen kerta tapahtui tosin jo 2000-luvun alkuvuosina, kun silloiset salkkarilaiset hurmasivat Törnävän kesäteatterissa Seinäjoella. Mukana oli Sampsan äiti Jaana Saarinen.
– Kävin katsomassa tämän silloisen Vaimoni Mauricen ja tykkäsin kovasti. On mahtavaa, että pääsin nyt Rogeriksi samaa näytelmää tekemään. Tämä on klassinen, hauska farssi, josta ainakin itse tykkään tosi paljon.
Vaimoni Mauricen Kangasalle ohjaava Esko Kovero, 66, on ainoa Salatuissa elämissä alusta asti, 25 vuotta mukana ollut näyttelijä. Ihastuttavan hassun Ismo Laitelan esittäjä oli siis mukana jo Törnävän kesäteatterin Mauricessa yli 20 vuotta sitten.
– Olimme Seinäjoella neljänä kesänä 2000-luvun alussa. Esitimme Vaimoni Mauricen kesällä 2002 ja sen jälkeen näytelmät Hilman päivät ja Onnellinen mies sekä Unto Monosesta kertovan Satumaan, Kovero kertaa.
Kangasalan Mobilia valikoitui tämän kesän teatteripaikaksi muutaman mutkan kautta. Kovero uskoo, että valtakunnallisen auto- ja tieliikenteen museon kupeeseen on helppo saapua monesta ilmansuunnasta.
Tämän kesän näyttelijätiimi koottiin vapaaehtoisuuspohjalta. Keväällä kyseltiin kiinnostuksesta, ja kun seitsenhenkinen ryhmä varmistui, alettiin treenailla repliikkejä jo tv-sarjan kuvaustauoilla.
– On sata kertaa helpompaa, kun voidaan ohittaa turhat jaarittelut ja ymmärretään toista jo puolesta sanasta, Kovero pohtii tutusta salkkariryhmästä koituvaa etua.
Myös Kovero itse kaipaa välillä tv-kameroiden kanssa työskentelystä teatterinäyttämölle elävän yleisön eteen, vaikka ei tällä kertaa näyttelekään. Ohjaamisestaan hän toteaa, ettei salkkaritiimi edes tarvitse suurta opastamista, ”kunhan vain karsitaan pois isoimmat kevätjuhlaliikkeet”.
– Voisi sanoa, että sirkushevonen kaipaa aina maneesia. Näyttelijät pääsevät nyt tekemään erilaista työtä ja maalaamaan vähän isommalla pensselillä, hän sanoo.
Ranskalainen farssi Vaimoni Maurice Kangasalan kesäteatterissa Mobiliassa 13.6.–18.7.2024, ensi-ilta 14.6. Yhteensä 25 esitystä. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hildur, islantilainen kovapintainen ja suolavedessä surffaten marinoitunut poliisi kamppailee itseään vastaan
TEATTERI | Turun kaupunginteatterin lavalla on maailman kaunein siipi, aalto, lokki tai sipsi.
Komediateatterin Ransu ja Operaatio Joulu tuo joulumieltä pienemmille ja isommille
TEATTERI | Karvakuonot lähtevät tonttuagentteina etsimään kilttejä lapsia ja joululahjatoiveita Tampereen Petsamosta ja Käpylästä.
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Veijo Rönkkönen loi kokonaisen ITE-maailman ja Aapo Stavén toi sen lavalle – arviossa Veijo
TEATTERI | Simpeleläisen pieneläjän poika oli jo alunpitäen käsikassara, vahinkolaukauksesta siinnyt.