Kuva: Ritva Alpola
TANSSI | Helsingin Ruoholahdessa 30 vuotta kulttuurikeskuksena toiminut entinen Kaapelitehdas on viimein saanut kylkeensä ja yhteyteensä upouuden ja toimintavalmiin Tanssin talon.
Ritva Alpola
Helsingin Ruoholahdessa 30 vuotta kulttuurikeskuksena toiminut entinen Kaapelitehdas on viimein saanut kylkeensä ja yhteyteensä upouuden ja toimintavalmiin Tanssin talon. Matkalla on ollut riittämiin mutkia ja viivästyksiä, mutta lopulta talon peruskivi muurattiin tammikuussa 2020 ja iloisia avajaisia vietettiin 2.2.2022. Tarvetta, haaveita ja kaavailuja erityisesti nykytanssille pyhitetystä rakennuksesta on ollut jo vuosikymmeniä. Nyt vihdoin aika oli kypsä!
Kaapelitehtaan vanha rakennus on ulkoa melko ruma ja sisältä kömpelö, mutta siinä on lämpöä. Se toivottaa tulijan tervetulleeksi. Miten kokonaisuuteen istuu uusi talo? Kauniiksi ei sitäkään voi sanoa, kiinnostavaksi kuitenkin. Seininä on pyörein alumiinipaljetein peitettyä terästä, punaruskeaa ruostunutta pintaa sekä kiillotettua, valoa heijastavaa ja ympäristöä peilaavaa alumiinia.
Kalliiksihan Tanssin talo tuli! Yli 40 miljoonaa maksaneen hankkeen tärkeitä rahoittajia ovat olleet Jane ja Aatos Erkon säätiö, Helsingin kaupunki, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kiinteistö oy Kaapelitalo.
Katsotaan sisälle. Oppaana on tanssin talon toiminnanjohtaja Niki Matheson. Tässä uudisrakennuksessa on tanssille suunnattuja neliöitä peräti 5 400, mutta joustavaa tilaa riittää myös muihin tarkoituksiin. JKMM Arkkitehdit ja ILO-arkkitehdit ovat luoneet kokonaisuuden, joka on sekä ihan omanlaisensa että entiseen tehdasympäristöön sulautuva.
Tanssin talossa on kaksi salia: Erkko-sali, johon mahtuu 700 katsojaa ja pienempi, Pannuhalli, jossa istumapaikkoja on 235. Molemmissa on jyrkästi nouseva, ns. kasaanpakattava katsomo, jolloin tilan kokoa voi säädellä kulloisenkin tarpeen mukaan. Jyrkkyys puolestaan mahdollistaa kaikille yhtä hyvän näkyvyyden näyttämölle, joka ei oikeastaan ole näyttämö lainkaan, vaan esiintyminen tapahtuu lattiatasossa. Turvallista: lavalta ei voi pudota! Haastetta sen sijaan on esiintymistilojen täyttämisessä: riittääkö nykytanssille tarpeeksi yleisöä?
Tanssin talon toiminnanjohtaja Niki Matheson. Kuva: Ritva Alpola
Tanssin talossa on käytössä huippulaatuinen valo- ääni- ja videotekniikka. Uudenkarheassa rakennuksessa on salien lisäksi muun muassa harjoitustiloja, toimistoja, ravintola keittiöineen, lämpiöitä sekä aulapalveluita. Niin perusteellisesti kuin suunnittelutöitä onkin tehty, myös yllätyksiä on ilmennyt, paljastaa toiminnanjohtaja Niki Matheson: Erkko-salin ja Pannuhallin yleisöt eivät mahdu yhtä aikaa salien väliseen aulaan! Lisätilaa järjestyy kuitenkin luontevasti Tanssin talon ja Kaapelitehtaan yhteisestä Valopihasta, eli nykyisin katetusta, mutta aiemmin rakennusten väliin jääneestä ulkotilasta.
Ajan kuluttama, kiillotettu betoninen lattiapinta heijastaa ulkoa siivilöityvää kevätpäivän valoa. Kennonmuotoiset punaiset istuinrykelmät houkuttelevat rentoutumaan ja miettimään historiaa. Tehdasseinän sinikeltainen valotaulu muistuttaa kuitenkin nykyhetkestä: We stand with Ukraine.
Uuden rakennussiiven puolella Niki Matheson kertoo, ettei Tanssin talo itse tuota ohjelmia, vaan tarjoaa niin vakituisille vuokralaisille kuin satunnaisemminkin talossa vieraileville tahoille modernit ja moneen taipuvat tilat omiin tuotantoihinsa.
Lähiaikojen Tanssin talon kuulumisista innokkaasti odotetuin taitaa olla Tero Saarinen Companyn esiintyminen 31.3.–9.4., jolloin nähdään uusi tulkinta Saarisen HUNT-klassikosta sekä Johanna Nuutisen Hz-teos.
Toiminnanjohtaja Niki Mathesonin esitellessä Tanssin taloa vierailijaa hämmentää, miten hyvin uusi kytkeytyy entiseen, eikä aina voi edes erottaa kummasta onkaan kyse. Nykyarkkitehditkin ovat halunneet käyttää paitsi terästä, myös hyödyntää betonia, jossa on rosoa ja särmää kuin muistumana tehtaan ajankuluttamasta rouheudesta. Tämä hetki ja mennyt aika sointuvat kauniisti yhteen. Vanhan tehtaan paksuihin muureihin imeytyneet raskaan työn kaiut saavat rinnalleen nyt uusia ääniä. Tanssin talon katse on kohti tulevaa.
Lisätietoa Tanssin talosta täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Algoritmissa sadut lähtevät elämään omaa elämäänsä – Taidelukio Lumitin esitys Kuopion kaupunginteatterissa
ESITTÄVÄ TAIDE | H. C. Andersenin tarinoiden maailma innoitti koreografi Sannamaria Kuulan käsittelemään henkilökohtaista aihetta Taidelukio Lumitin näyttämöteoksessa Algoritmi – sarja törmäyksiä.
Terapeuttinen teatterielämys – arviossa Tarina tytöstä joka halusi olla valas
TEATTERI | Valkeakosken kaupunginteatterin suojissa esitettävä Tarina tytöstä joka halusi olla valas on herkkä ja ajatuksia herättävä kokonaisuus.
Liikkeellinen vaellus omaan ja toisen maailmaan – arviossa Teatteri Telakan Ombra
TEATTERI | Ari Nummisen liike on upean jatkuvaa, hypnoottista ja rauhoittavaa; Heidi Kiviharjun näyttelijäntyö intensiivisen koskettavaa.
Tanssiteos Figures in Extinction on kolmen itsenäisen esityksen kudelma – teossarja Helsingin Tanssin talossa
TANSSI | Koreografi Crystal Pite ja näyttelijä-ohjaaja Simon McBurney käyttävät yhteisteoksissaan liikettä kuvittamaan runsasta tekstimäärää.