Owen ja omakätinen Anthem for Doomed Youthin käsikirjoitus vuodelta 1917. Kuvat: Wiki Commons.
KONSERTTI | Brittirunoilija Owen kaatui viikko ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä 25-vuotiaana. Kuolemattomaksi hänet teki Benjamin Brittenin sodanvastainen War Requiem, joka kuullaan Tampereella.
Kari Pitkänen, teksti
Wilfred Owenin ei olisi edes tarvinnut olla siellä. Hän oli saanut aivotärähdyksen, maannut päiväkausia tajuttomana rintamalla kaatuneen toverinsa ruumiin alla ja kärsi kranaattikauhusta. Kuntoutuksen jälkeen hän kuitenkin palasi Ranskan-rintamalle heinäkuussa 1918.
Onnea kesti 4. marraskuuta asti. Owenin yksikkö oli ylittämässä Sambre-Oisen kanaalia, kun hän kaatui tulituksessa.
Owen haudattiin Orsin hautausmaalle Ranskaan. Paikalla seisoo yhä vaalea, vaatimaton hautapaasi ja siinä hänen runostaan mukailtu teksti:
”Shall life renew these bodies? Of a truth all death will he annul.”
Ensimmäisen maailmansodan aselepo astui voimaan melkein tunnilleen viikon kuluttua Owenin kuolemasta. Susan-äiti sai tiedon poikansa kohtalosta samana päivänä, kun kirkonkellot kaikkialla Euroopassa soivat rauhan kunniaksi.
Sodan arki tuli runoihin
Wilfred Edward Salter Owen (18.11.1893–4.11.1918) on yksi kuuluisimmista ensimmäisen maailmansodan kauhuja kuvanneesta taiteilijasta. Briteissä hänen maineensa on jokseenkin sama kuin Yrjö Jylhällä ja Kiirastulella meillä Suomessa. Kumpikin oli sotilasarvoltaan luutnantti.
Ennen ”Suurta sotaa” Owen ehti työskennellä muun muassa opettajana. Rintamalle hän pestautui lokakuussa 1915, satojen tuhansien silloisten ikätoveriensa tapaan. Brittinuorisolla oli lievästi sanoen väärät luulot modernin sodan olemuksesta ja rintamaelämästä. Haavekuvat karisivat pian.
Owen samastui voimakkaasti asetoveriensa kohtaloihin ja kärsimyksiin. Tulivoimaiset aseet, ilmasota, kaasusodankäynti ja liejuiset taisteluhaudat muuttivat länsirintaman yhdeksi suureksi teurastamoksi, jollaista ei ollut koettu koskaan ennen.
Sodan arki näkyy voimakkaasti Owenin kenties tunnetuimmassa runossa Anthem for Doomed Youth, joka vapaasti suomennettuna alkaa näin: Mitkä kuolinkellot soivatkaan niille, jotka kuolevat kuin karja.
Vain viisi Owenin runoa julkaistiin ennen hänen kuolemaansa. Kootut tekstit ilmestyivät ensi kertaa vuonna 1920 kokoelmassa Poems.
Latinaksi ja englanniksi
Toukokuun lopussa 1962 Englannin Coventryssa sai ensiesityksensä Benjamin Brittenin säveltämä War Requiem. Teos juhlisti toisessa maailmansodassa tuhoutuneen Coventryn katedraalin uutta käyttöönottoa. Britten yhdisti Wilfred Owenin tekstit latinalaisen Missa pro Defunctis -messun sanoihin ja rakenteeseen.
Anthem for Doomed Youth kuullaan melkein heti teoksen aluksi tenorisolistin esittämänä. Sitä seuraa latinankielinen Kyrie eleison.
Kaikkiaan Britten käyttää teoksessa kymmenkunta Owenin runoa, kolmea solistia, poikakuoroa ja sekakuoroa. Näistä syntyy loistava, ainutlaatuinen ja puhutteleva sodanvastainen suurteos, jolla nyt Ukrainan sodan takia on tavallistakin enemmän kaikupohjaa Euroopassa ja maailmassa.
Teoksen nimilehdelle Britten lainasi Owenin omaa tekstiä:
”My subject is War, and the pity of War.
The Poetry is in the pity…
All a poet can do today is warn.”
Tilaisuus Tampereella
Moni aikalaissäveltäjä otti teoksillaan kantaa ensimmäisen maailmansodan tuhoihin.
Ranskalaisen Maurice Ravelin Couperinin hauta on omistettu hänen sodassa kuolleille ystävilleen. Hänen kuuluisan D-duuri-pianokonserttonsa vasemmalle kädelle puolestaan tilasi pianisti Paul Wittgenstein – filosofi Ludwig Wittgensteinin veli – joka oli menettänyt toisen kätensä sodassa.
Benjamin Britten sävelsi jo 1950-luvulla sodanvastaisen Billy Budd -oopperan, mutta hänen rauhanmiehen maineensa sinetöi lopullisesti War Requiem. Omassa levyhyllyssäni on teoksen levytys, joka on tehty Lyypekin Pyhän Marian kirkossa vuonna 1992. Tämäkin temppeli pommitettiin sodassa pirstaleiksi.
Haikean kaunis ja puhutteleva War Requiem esitetään Tampere Filharmonian konsertissa perjantaina 4. huhtikuuta. Noin 90-minuuttinen sielunmessu soi ”surun, menetyksen ja lohdutuksen hengessä”, kuten orkesteri itse luonnehtii.
Konsertin johtaa ylikapellimestari Matthew Halls, ja solisteina laulavat Emma Bell (sopraano), Ian Bostridge (tenori) sekä Andrew Foster-Williams (baritoni). Kuoroina ovat Tampereen Filharmoninen Kuoro sekä Poikakuoro Pirkanpojat. Konsertti alkaa Tampere-talossa kello 19.00.
Tampere Filharmonia: Britten – War Requiem Tampere-talon Isossa salissa 4.4.2025 klo 19. Kuuntele Ravelin Couperinin hauta ja pianokonsertto vasemmalle kädelle Yle Areenassa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tampere Jazz Happening 2025 soitettiin uusissa mutta väliaikaisissa tiloissa
TUOKIOKUVA | Jo 44. kertaa järjestetyn Tampere Jazz Happeningin yhdeksi huippuhetkistä nousi kitaristi Mary Halvorsonin tarjoilema avantgarde-cocktail.
Tampere Jazz Happeningissa palkintojen perjantai – Yrjö-palkinnon sai laulaja Aili Ikonen
MUSIIKKI | Festivaaliperjantai alkoi huomionosoitusten merkeissä. Suomen Jazzliiton Yrjö-, Andania- ja Taimi-palkinnot sekä Ylen jazztoimituksen Varjo-Yrjö löysivät kohteensa.
Tampere Jazz Happening näkyi ja kuului myös valkokankaalla – Mika Kaurismäen Every Note You Play Niagarassa
ELOKUVA | Tampere Jazz Happeningin ohjelmistoon kuuluva Mika Kaurismäen musiikkidokumentti kuvaa improvisaation taikaa Monheim am Rheinin triennaalissa.
Ulkomaisen ja kotimaisen nykyjazzin kirjo esillä – Tampere Jazz Happeningia vietetään 44. kerran
MUSIIKKI | Tampere Jazz Happeningia vietetään pyhäinpäivän viikonloppuna. Paja Kongressi Sokos Hotelli Tornin tiloissa korvaa remontissa olevan Pakkahuoneen ison konserttitilan.