Tavara-asema. Kuva: Mikko Vattulainen

Päivi Vasara, teksti
Mikko Vattulainen, kuvat

Tavara-asemasta tulee Tullikamarin sisarus tamperelaisten keikkapaikkojen valikoimaan. Välimatkaa on hiukan yli sata metriä ja kulkureitti suora, joten tapahtuman voi jakaa molempiin paikkoihin, ja Tavara-aseman keikalta voi jatkaa näppärästi jatkoille Klubin yökerhon puolelle.

Tiedotustilaisuus medialle oli keskiviikkoaamuna kaksi päivää ennen avajaisiltaa, ja oikeastaan kaikki oli hämmentävän valmista. Tällä kertaa keskeneräisyyksiä ei tarvitse peittää vanerilevyillä piiloon.

Tampereen Kulttuurikamari Oy:n ohjelmapäällikkö Janne Laurila ja markkinointi- ja myyntipäällikkö Kristiina Paananen parvella, joka tuo ilmettä tilaan. Kuva: Mikko Vattulainen

Viimeistely on edennyt joka päivä loikalla. Tiistaina ilmaantuivat seinämaalaukset sisälle. Sieltä täältä pieniltä aloilta puuttuu mustaa maalia, ja tietenkin on sitä siivoamista.

Juomaa hanoista jo saisi, mutta tiedotustilaisuus oli kahvilinjalla. Torstaina järjestetään kutsuvierasavajaiset.

Alkuperäinen väri palasi

Tavara-asema ei ole enää myrkynvihreä, vaan maitokahvin värinen. Se ei ole vihreä sen vuoksi, että vaalea väri on alkuperäinen. Vihreä sen sijaan oli 1960-luvun perua.

Seinät on suojeltu, mutta sisältö moderni.

Näkymä parvelta. Sohvat saatiin avajaisviikolla. Kuva: Mikko Vattulainen

Esiintyjän näkövinkkelistä sali näyttää tältä. Kuva: Mikko Vattulainen

Tällä viikolla saatiin pääoven päälle nimikyltti. Pääsisäänkäynti on sisäpihalle Puutalon väliseen ”keitaaseen”, johon tulee kesällä terassi.

Puutalo avataan tämän vuoden aikana. Sinne tulee ravintolatoimintaa ja toimistoja.

Tavara-asema liittyy radan varren tapahtumakeskittymään, joka alkaa Nokia Arenalta ja jatkuu Tavara-asemalta Näsijärvelle päin.

Maitokahvin väri on itse asiassa alkuperäinen, vihreä oli 1960-luvun muutos. Kuva: Mikko Vattulainen

Ohjelmapäällikkö Janne Laurila uskoo, että saman alueen kulttuuripaikat vahvistavat toinen toisiaan ja tätä voi edesauttaa. 

Tampere on kasvanut ja kasvaa, joten asiakaspotentiaali nousee senkin myötä. Kävijöitä saataneen Helsingistä, ja sijainti parin minuutin päässä rautatieasemasta auttaa pääkaupunkiseudun väen houkuttelussa. 

Kaikkialta Etelä-Suomesta Tavara-asema on saavutettavissa kahdessa tunnissa ja hotellipalvelut ovat vieressä. Kysyntää Tavara-asemalle siis on, ja esimerkiksi Tullikamarilla on jouduttu myymään ei-oota.

Tavara-aseman kiinteistön omistaa A. Ahlström Kiinteistöt Oy ja Tampereen Kulttuurikamari Oy on sen vuokralainen.

Seinämaalaukset ehtivät kuivua ennen avajaisia. Kuva: Mikko Vattulainen

Parvi lisää osanottajamääriä

Luottamus Tavara-asemaan on ollut luja, sillä jo ennen kuin avajaisia on vietetty, on myyty loppuun Olavi Uusivirta (helmikuussa) ja Vesterinen yhtyeineen (maaliskuussa). Ismo Alanko myytäneen myös loppuun.

Pääkerroksessa on 900 paikkaa ja parvella 300 paikkaa lisää. Parven ansiosta voidaan joihinkin tapahtumiin ottaa alaikäisiä, koska siellä on wc-tilat, eikä alaikäisiä tarvitse erottaa lippusiimalla jonnekin nurkkaan.

Parvi ei ollut aivan alkuperäisissä suunnitelmissa, mutta se on hyvä lisä. Se antaa ilmettä, ja sieltä lyhyemmälläkin ihmisellä on hyvät näkymät lavalle.

Muutenkin Tavara-asema on kompakti tila, jossa kukaan ei ole kovin kaukana lavasta. Tilaisuuksia voi rajata niin, että parvi ei ole ollenkaan käytössä.

Vessat ovat muuten unisex-mallia ja erotteluna on sitting tai standing. Narikka on heti pääsisäänkäynnin vieressä ja yleensä narikkamaksu kuuluu lipun hintaan.

Akustiikasta on pidetty huolta. Kuva: Mikko Vattulainen

Ohjelmiston linja

Tavara-asema voi olla isompaan sisarukseensa Tullikamariin verrattuna popimpi, rokimpi ja ehkä iskelmällisempikin. On esimerkiksi tarkoitus järjestää Euroviisu-festivaali, koska käytössä on iso skriini. K40-diskoiltoja on myös tarkoitus järjestää useita, koska sellaisia ei muilla ole tarjolla.

Tavara-asema ja Tullikamari toimivat lähes vierekkäin, mutta itsenäisesti.

– Saimaan perjantaiselle (13.1.) avajaiskeikalle on myyty tuhat lippua, joten siinä on stressitesti uudelle talolle, Janne Laurila sanoo.

Tullikamari on kaupungin omistama kiinteistö. Se on menossa peruskorjaukseen, mutta sen ajankohta on jossain parin vuoden päässä, joten Tavara-asemasta ei tullut heti tuoreeltaan Tullikamarin väistötila.

Vessat ovat unisex-mallia. Kuva: Mikko Vattulainen

Tapahtumatalo ideana

– Ideana on tapahtumatalo. Päivällä voi olla yritystilaisuuksia ja käyttö voi olla monipuolista. Kabinettia saa vuokrata tilaisuuksiin. Teknologiamme on huippua ja tarkoitus on, että palvelemme notkeasti eri tarpeita, Laurila sanoo.

Ohjelmistojakoa Tullikamarin kanssa ei pidetä liian tiukkana.

– Tavara-asema sopii vaikkapa keskisuurille ulkomaalaisille esiintyjille, joiden keikkojen yleisömäärä on 1000–1200. Indie-nimet voivat olla tänne sopivia.

Tavara-asema on ollut rakennustyömaana vuoden. Koska seinien paikat oli lukittu, jokaisen neliön käyttö on mietitty tarkkaan, jotta toiminta on saatu sovitettua funktionaalisesti. Lavalle roudataan sen välittömästä läheisyydestä, eikä takahuoneelle ole uhrattu hulppeita neliöitä, vaan se on hyvinkin intiimi.

Kulttuurikamarin oma rakentaminen Tavara-asemalla oli tiiveimmillään joulukuussa.

Teknologiaa. Kuva: Mikko Vattulainen

Talon historiaa

Vuonna 1907 rakennettu, eli vain kuusi vuotta Tullikamaria nuorempi, jugend-tyylinen Tavara-asema ja sen vieressä sijaitseva Puutalo ovat Bruno Granholmin suunnittelemia. Granholm (1857–1930) toimi vuosina 1892–1926 silloisen Rautatiehallituksen pääarkkitehtina, minkä vuoksi Puutalon kaltaisia puisia asemarakennuksia voi nähdä ympäri Suomea. 

Alkuperäisesti Tavara-aseman rakennus oli käytössä tavarakuljetusten vastaanottoa, lähettämistä ja välivarastointia varten. Vuosikymmenten saatossa rakennus on toiminut muun muassa Tampereen Oopperan varasto- ja harjoittelutilana. Alkuperäinen käyttö loppui, kun Viinikkaan valmistui uusi ratapiha, minkä vuoksi vanha Tavara-asema joutui purku-uhan alle.

Tavara-asema päätettiin kuitenkin säilyttää, koska sen ympärille syntyi aktiivinen kansalaisliike, joka laati purkua vastustavan adressin. Myös Tampereen Kulttuurikamari Oy:n yrittäjä Tero Viikari puhui Tavara-aseman säilyttämisen puolesta ja ilmaisi jo vuonna 2013, että mikäli talo säilytetään, hän keksii kyllä sille käyttöä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2016 kaavan, jossa Tavara-aseman rakennus siirrettiin vanhan Morkun, eli rautatietyöläisten seurantalon paikalle. 

Keskiviikkona Tavara-asemalla oli vielä rakennusmiehiä, mutta valmiiksi ehtimisen kanssa ei tule paniikkia. Kuva: Mikko Vattulainen

28 metriä

Paljon keskustelua herättänyt Tavara-aseman siirto tapahtui heinäkuussa 2020, kun Tavara-asema nousi 1,4 metriä ylöspäin ja siirtyi noin 28 metriä kohti Tammelaa uuden Ratapihankadun tieltä kolme tuntia kestäneessä operaatiossa. 

Tampereen Kulttuurikamari Oy:lle tarjoutui vuonna 2021 alussa mahdollisuus operoida tulevaisuudessa talon toimintaa. Sen jälkeen Tavara-aseman historiallisten seinien sisälle alkoi rakentua uusi konsertti- ja tapahtumasali.

* *

Tavara-aseman kevät

• 13.1. Saimaa, DJ Bunuel
• 14.1. Dina Ögon, Pambikallio
• 14.1. Uhanan kymppidisco
• 20.1. Olli Halonen
• 21.1. Provinssi Jr.: Pehmoaino, Isaac Sene, Lauri Haav, Knife Girl
• 28.1. Stranger Things -teemabileet
• 2.2. Dungen, Pekka Laine & The Enchanted
• 3.2. Aikakone, Movetron
• 4.2. Arttu Wiskari
• 11.2. K40-disco
• 17.2. Yona
• 24.2. Olavi Uusivirta
• 4.3. PULSE – The Finnish Tribute to Pink Floyd
• 10.3. Sexmane
• 11.3. K40-disco
• 18.3. Ismo Alanko
• 25.3. Vesterinen yhtyeineen

Lisätietoa Tavara-aseman verkkosivuilta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua