Aili Ikonen. Kuvat: Maarit Kytöharju
MUSIIKKI | Festivaaliperjantai alkoi huomionosoitusten merkeissä. Suomen Jazzliiton Yrjö-, Andania- ja Taimi-palkinnot sekä Ylen jazztoimituksen Varjo-Yrjö löysivät kohteensa.
”Palkinto tuntuu poikkeuksellisen merkitykselliseltä vastaanottaa ajassa, jossa taiteen merkitystä tuntuu olevan kovin helppo vähätellä.”
Marita Nyrhinen, teksti
Tampere Jazz Happeningin (30.10.–2.11.2025) aikana vietetään myös kaksipäiväisiä Valtakunnallisia jazzpäiviä, jonka Suomen Jazzliitto järjestää jäsenistölleen. Näin on tehty vuodesta 2014 lähtien. Aikaisemmin Jazzpäivät oli vuosittain paikkakunnalta toiseen siirtyvä tapahtuma, jonka vetovastuu oli paikallisilla yhdistyksillä.
Tampere Jazz Happeningin perjantaina alkaneen pääkonserttien sarjan alkajaisiksi jaettiin Jazzliiton myöntämä palkinnot Paja Kongressin lavalla.
Suomalaisen scatin pioneeri
Arvostetun Yrjö-palkinnon sai tänä vuonna laulaja Aili Ikonen. Tämän suomalaiselle jazzmuusikolle myönnettävän tunnustuksen sai ensimmäisenä Eero Koivistoinen vuonna 1967. Viime vuonna basisti Antti Lötjönen pokkasi palkinnon, vuonna 2023 sen sai saksofonisti Linda Fredriksson ja vuonna 2022 trumpetisti Jukka Eskola.
Jazzliiton palkintoraati kuvailee perusteluissaan Ikosta omaleimaiseksi laulaja-lauluntekijäksi sekä herkäksi ja taiturimaiseksi tulkitsijaksi, jonka ”ilmaisullinen skaala lähtee jazzista mutta murtautuu rohkeasti genrerajojen ulkopuolelle. Jo nuorena tulokkaana Ikonen valloitti kuulijansa musikaalisilla ja taiturimaisilla scat-improvisaatioilla, jollaisia Suomessa ei ollut totuttu kuulemaan.”
Yrjö-palkinto ei ole rahallinen, mutta Ikosen saama Inka Bellin taideteos Origo 11 (serigrafia ja laserkaiverrus paperille, 2024) pitänee arvonsa. William Thuring -pääpalkinnon saaneen Bellin teoksia on ollut esillä muun muassa Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Espoon modernin taiteen museo EMMAssa.
Ikonen oli otettu saamastaan kunnianosoituksesta. Hän kiitti lämmöllä Jazzliiton hallituksesta muodostettua raatia.
– Työssäni liikun paljon eri genrejen välissä, mutta sydämeni sykkii aina jazzille ja ilmaisun vapaudelle, jonka koen olevan jazzmusiikin ydintä. Palkinto tuntuu myös poikkeuksellisen merkitykselliseltä vastaanottaa ajassa, jossa taiteen merkitystä tuntuu olevan kovin helppo vähätellä.
Korppoon jazzaktiivi
Andania-palkinto on toisenlainen huomionosoitus. Vuodesta 1988 lähtien jaettu harkinnanvarainen palkinto myönnteään pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen jazzin hyväksi.
Sellaista työtä on tehnyt Korppoo Jazz ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja Bosse Mellberg. Hänen ansionaan on ollut nostaa ammattimainen kotimainen jazz Korpo Sea Jazzin ohjelmiston keskiöön.
Palkintoraati kehui vuolaasti Mellbergin saavutuksia: ”Bosse Mellberg on upea esimerkki siitä, miten jazzin ympärille voi rakentaa yhteisön, jossa laatu ja läsnäolo kulkevat käsi kädessä. Korpo Sea Jazzin vetäjänä hän on tehnyt festivaalista poikkeuksellisen muusikkolähtöisen tapahtuman, jossa taiteellinen kunnianhimo ja inhimillinen ilmapiiri täydentävät toisiaan. Lisäksi Bosse on ollut keskeinen voima Saaristomeren alueen jazzelämän elinvoiman vahvistamisessa sekä Archipelago Sea Jazz -kokonaisuuden ja Åland Sea Jazzin perustamisessa.”

Juhamatti ”Kuhna” Kauppinen eläköityy tämän vuoden Tampere Jazz Happeningin jälkeen.
Myös Kuhna ja Kajamies palkittiin
Vasta kolmatta kertaa jaettu Taimi-palkinto myönnettiin rumpali Veikka Kajamiehelle. Taimi-palkinto myönnetään nuorelle muusikolle, joka kehittää intohimoisesti omaa musiikillista ilmaisuaan.
Palkintoraati pitää Kajamiestä todellisena tulevaisuuden toivona: ”Kajamies hämmästytti jazzin ammattipiirejä jo varhaisessa teini-iässä ammattitaitoisella ja rohkealla soitollaan eri yhteyksissä. Sittemmin hänestä on, edelleen nuoresta iästään huolimatta, tullut keskeinen tekijä Turun jatkuvasti vilkastuvassa jazzelämässä.”
Ylen Jazzradion myöntämän Varjo-Yrjö-tunnustuksen sai aivan oikeutetusti Tampere Jazz Happeningin pitkäaikainen taiteellinen johtaja ja tuottaja Juhamatti ”Kuhna” Kauppinen. Varjo-Yrjöä ei myönnetä muusikolle vaan sellaiselle henkilölle tai taholle, joka on edistänyt jazzkulttuurin toimintaedellytyksiä Suomessa.
Myöntäjätaho kiteyttää Kauppisen ansiot kahteen virkkeeseen: ”Kauppisen näkemyksellinen ja tinkimätön ohjelmasuunnittelu huomioitiin vuonna 2017 Europe Jazz Networkin Adventurous Programming -palkinnolla. Kauppinen on vastannut Tampere Jazz Happeningin ohjelmistosta vuodesta 2002 lähtien ja jää eläkkeelle käynnissä olevien festivaalien jälkeen.”
Varjo-Yrjö on varjopalkinto Suomen Jazzliiton jakamalle Yrjö-palkinnolle.
* *

Aili Ikonen esiintyi yhtyeineen palkintojenjakojen päätteeksi.
Kun palkinnot oli jaettu, juhlaseremoniaan kuului vielä Yrjö-palkitun esiintyminen. Aili Ikosen säestäjinä soittivat hänen sekstettiinsäkin kuuluvat pianisti Tuomas J. Turunen, kontrabasisti Mikko Pellinen sekä rumpali Mikko Arlin.
Ja toden totta, scat on Ikosen juttu. Suomessa on aika vähän tämän laulutyylin todellisia hallitsijoita, jotka luontevasti pystyvät lauluimprovisaatioon. Pajan sali kuunteli keskittyneen hartaasti Ikosen luomia tunnelmakuvia.
Scat-laulu on Ikosen herkkien suomenkielisten tekstien mutkaton jatke. Melodiat ovat selkeitä, harmonisia ja konstailemattomia – aika kevyitäkin. Juuri sellaista musiikkia hän tarjosi voittonsa kunniaksi.
Perjantain palkintojenjakotilaisuus ja Aili Ikosen konsertti olivat osa Suomen Jazzliiton Valtakunnallisten Jazzpäivien ja Tampere Jazz Happeningin ohjelmistoa. Tästä oli hyvä jatkaa festivaalin muun konserttitarjonnan parissa.
Jazzliiton palkintolistan näet kokonaisuudessaan täällä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
40-vuotisjuhlavuotensa käynnistävän Miljoonasateen Heikki Salo julkistaa sisäisen minänsä – Hänellä on taiteilijaidentiteetti
HENKILÖ | Heikki Salolla on tallessa runsas valikoima valokuvia Miljoonasade-yhtyeen nuoruusvuosilta. Kuvien lisäksi Heikillä on tarinoita – hyviä!
Pate Mustajärvi (1956–2025) – lue kuinka Popeda-keulakuva kertoi keväällä 2024 lukuharrastuksestaan
HENKILÖ | Pauli ”Pate” Mustajärvi oppi lukemaan jo ennen kouluikää. Siitä pitäen kirjat ovat kuuluneet hänen elämäänsä.
Pate Mustajärven laulujen aiheet syntyvät uutisista, vain harvoin mukana on henkilökohtaisia tunteita
HENKILÖ | Kulttuuritoimituksen Marja Aaltio haastatteli keväällä 2022 Pate Mustajärveä, joka kertoi olevansa uutisfriikki ja laulujensa sanoitusten nousevan ajankohtaisista tapahtumista.
Laula elämän puolesta käyttää ääntään elinkelpoisen planeetan puolesta – ydinasia yhdessä laulamisessa on toivo
MUSIIKKI | Laululiikkeen idea lähti yllätystapahtumista, joissa joukko ilmastonmuutoksesta huolestuneita ihmisiä kokoontui laulamaan kuorosovitusta Antti Aution kappaleesta Lisää ääntä.



